seuraava »

[sideman]

http://areena.yle.fi/tv/1829498

(Sori, Ekl!       )

(Edit) Lääketehtailijat luultavasti vihaavat tuollaisia dokkareita...   :

[Eklektikko]

Eipä mitään, tuo ei kiinnosta koska aihe on niin tuttu: Minun kroppani on oma-aloitteisesti saanut minut ns. pätkäpaastoiluun, eli illan viimeisen ja seuraavan päivän ensimmäisen aterian väli on vähintään 14 tuntia. Sillä saa aikaan ihan saman paastohyödyn, kuin millään rankemmillakaan jutuilla ja lisäksi ihmisen aineenvaihdunta on muutenkin jo metsästäjä-keräilijä aikoina virittynyt iltasyömiseen painottuvaksi. Puoleenpäivään surffaan aamukahvin kuohukermalla - tulee siitäkin kaloreita, mutta ei niin paljoa - ja puoliltapäivin vasta pystyn ajattelemaankaan kiinteän ruuan syömistä.

Muitakin tapoja paastota on, mutta aineenvaihdunnan ruuansulatusrytmin ja ihan yleisen mukavuuden kannalta helpoin on pätkäpaasto, jossa riittää se 14-16 tuntia syömättä, mikä ei ole paljoa kun siihen voi laskea mukaan  yöunen ajan. Olen aikoinaan jo 20 vuotta sitten paastoillut yhden päivän viikossa ja sitä en suosittele, ainakaan verrattuna pätkäpaastoon yhden vuorokauden sisällä.

[epona]

Waaau.

Siis sähän elät todella epäterveellisesti, Elektrikko. Juuri niin, miten Ei pitäisi syödä - eli ateriarytmi iltapainotteinen....
HAHA - ja mä olen kuvitellut kirjoitustesi perusteella, että olet joku hallleluuliah -itse täydellisyys, että itsekuria löytyisi jopa toisillekkin jakaa.


Onhan se nyt ihan eri asia paastota vuorokausi - tai pidempään kuin 14 h niin, että aamaiseksi litkii kermakahvia 



Mielenkiintoinen aihe, Sideman. Olen itse paastonnut ehkä kerran tai kaksi elämässäni - silloinkin vaan päivän, mutta kaikki jotka moista harrastavat puhuvat siitä todella lämpimästi. Tiedä sitten pitäsiko nyt vaikka tässä kevään aikana kokeilla...



/A

[sideman]

Eipä mitään, tuo ei kiinnosta koska aihe on niin tuttu: Minun kroppani on oma-aloitteisesti saanut minut ns. pätkäpaastoiluun, eli illan viimeisen ja seuraavan päivän ensimmäisen aterian väli on vähintään 14 tuntia.

5 / 2 :n perusidea on, että kahtena päivänä viikossa rajoitetaan kalorit noin 500:an kilokaloriin vuorokaudessa, ja muulloin
voi syödä niin paljon kuin lystää. Esimerkiksi kuusi viipaletta Ruis-Realia ilman mitään lisukkeita tekee suunnilleen tuon verran.
Tai yksi sadan gramman suklaalevy, mikä ei liene kovin hyvä idea... :

[Eklektikko]

Joo, ja moinen on rankkaa niin mielelle kuin ruumiillekin ja saatta pistää herkillä kortisolinerityksen ylivaihteelle.

Kun kehityshistoriallisista syistä se aamuateria on muutenkin päivän vähiten tärkeä ateria. "Aamuateria on päivän tärkein ateria" ei ole tieteellisesti todistettu väite. On toki tehty tutkimuksia, joiden perusteella aamiaisen väliin jättävät lihovat helpommin, mutta olennaista on kyllä myös se MITÄ syödään. Toki jos aamiaisen väliin jättävä syö sianlihotusruokavalioa - 50-60% päivän kaloreista hiilihydraateista - niin aamiaisen väliin jättäminen tulee sitten helposti kompensoitua roskaruualla kun kroppa ei osaa puksuttaa sokeria omista rasvavarastoista kuten sen kuuluisi. Kukaan ei ole tutkinut aamiaisen syömättömyyden vaikutuksia ihmisillä jotka syövät lajinmukaista ravintoa johon maanviljelystuotteet eivä kuulu. Kannattaa myös katsoa, ketkä ovat rahoittaneet näitä aamiaistutkimuksia - mm. aamiaismurotehtaat...

Minä lorautan kuohukermaa aamukahviin (jää alle sen 50 kalorin joka on paaston katkaisun raja), syön ensimmäisen kiinteän aterian 11-12 välillä, toisen 17-18 välillä ja kolmannen 21-22 välillä. Näin saan pisimmän ruokavälin 14 tuntiin, joka on se minimi jotta saisi pätkäpaastoedut.

Elimistömme erittää ruuansulatusnesteitä parhaiten illalla, täysin riippumatta siitä milloin tukevin ateria syödään. Vähintään miljoonan vuoden ajan metsästäjä-keräilijät heräilivät aamulla ja söivät mitä illan syömingeistä oli jäänyt - jos mitään. Päivällä metsästyksen ja keräilyn ohessa ehkä napsittiin marjoja puskista tai mehevä toukka jos eteen tuli, mutta vasta illalla oli sitten nyyttärimässäjäiset siitä, mitä oli päivän aikana metsästetty ja keräilty.

Antiikin roomassa vapaat kansalaiset söivät päivällä hyvin kevyesti, salaatteja ja kuivattuja hedelmiä, ja vasta illalla syötiin kunnolla.Orjia sen sijaan ruokittiin muutaman tunnin välein korkeahiilihydraattisella ruualla, koska sillä tavoin ne pysyivät rauhallisempina ja helpommin hallittavina. Minä olen vapaa ihminen, joten en syö kuin orja.

Ilveksen tytär: Minulla tulee tänä vuonna 20 vuotta edellisestä antibioottikuurista. Pistä paremmaksi ja tule sitten kertomaan kuinka epäterveellisesti minä elän.     50-vuotisjuhla on muutaman vuoden kuluttua ja minulla ei ole ainuttakaan kroonista sairautta, painoindeksi, rasvaprosentti ja lihaskunto ovat parikymppisen tasolla. Kolesteroli 4,4 verenpaine 117/75 viimeksi  kun mitattiin ja paastosokeri 5,1. Näyttäisi siltä, että minä jo lähes pari vuosikymmentä aamiaisen syömättä jättänyt teen jotakin oikein...

[Eklektikko]

Ja vielä: Pätkäpaastoilin yhden päivän viikossa jo parikymmentä  vuotta sitten, koska silloin oli jo saatu ensimmäiset viitteet moisen terveellisyydestä. Huomasin kuitenkin kokonaisen päivän paaston nostavan stressihormoni kortisolin tasoja minulla kortisoliherkällä aivan liikaa, kropalle lempeämmin pääsee samaan kalorirajoitukseen vuorokauden sisäisellä pätkäpaastolla.

Ja nyt ollaan muuten siinä kohdassa, että kolesteroliparadigma on kaatumassa aivan näinä päivinä, vaikka vanhat jäärät panevat vastaan. Eläinrasvan sv-tautiriskiä nostavasta vaikutuksesta ei ole todisteita, maitorasvan CLA:n (konjugoitu linolihappo) on itse asiassa todettu suojaavan sv-taudeilta. Viljojen gluteeni on sen sijaan yhdistetty yli 250 eri sairauteen autoimmuunivaikutustensa vuoksi.

Ja aamiaismurovalmistajat sekä kevytlevitevalmistajat ovat nauraneet koko matkan pankkiin kaikki nämä vuosikymmenet - yhdessä lääketehtailijoiden kanssa.

[Eklektikko]

HAHA - ja mä olen kuvitellut kirjoitustesi perusteella, että olet joku hallleluuliah -itse täydellisyys, että itsekuria löytyisi jopa toisillekkin jakaa.

Tätä vielä kommentoisin:
Jos syömisten järjestely vaatii itsekuria, ravinto on koostettu väärin. Ihmiskeho on itsesäätelevä systeemi - nälänsäätelyä myöten. Siankasvattajat jo tietävät että Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen suosittama 50-60% päivän kaloreista hiilihydraateista on se mitä pitää antaa sioillekin jos haluaa että ne lihovat nopeasti. Miten ihminen voisi - ilman sitä paljonpuhuttua itsekuria - pysyä hoikkana sianlihotusruokavaliolla.

Minun pointtin on nimenomaan kuunnella kroppaa; niin ostoksilla kaupassa, kuin ruoka-aikojenkin suhteen. Ruokavälini voivat olla sen 4-6 tuntia täysin ilman mitään itsekuria.

Itsekurin tarve ruokailuissa osoittaa virheellistä ruuan koostumusta makrosuhteiden (=kuinka paljon prosentteina tulee päivässä hiilihydraateista, proteiinista ja rasvoista) osalta.

[epona]

Nja, olet toki oikeassa siinä, ettei itsekuri nyt ole se avainsana terveellisesti syömisessä.

Muuten tuo antiikin kreikan esimerkki on hieman naurettava, oletten, että asut Suomessa? Asun itse välimeren maassa ja tokihan täällä on ihan erilainen ateriarytmi kuin pohjoismaissa. Uskon vakaasti, että lämpimissä maissa iltapainotteinen syöminen on luonnollisempaa..


Kävin viime syksynä naturopaatin luona vatsan ongelmien takia ja hän suositteli nimenomaan samankaltaista "paastoa", eli 1-2 päivää viikossa söisi pelkkiä tummia viinirypäleitä antaakseen vatsalle ja koko keholle lepopäiviä ja aikaa toipua.(rypäleet tuli syödä siemenieen päivineen) Toteutin sen ehkä pari kertaa, mutta sitten neuvo jäi unholaan.

Pitäisi ehkä koittaa uudestaan - vaikka kun tykkään niin ruuasta niin tuollainen puolipaastoaminenkin on kyllä niin rankkaaa. 

/A

[sideman]

HAHA - ja mä olen kuvitellut kirjoitustesi perusteella, että olet joku hallleluuliah -itse täydellisyys, että itsekuria löytyisi jopa toisillekkin jakaa.

Tätä vielä kommentoisin:
Jos syömisten järjestely vaatii itsekuria, ravinto on koostettu väärin. Ihmiskeho on itsesäätelevä systeemi - nälänsäätelyä myöten. Siankasvattajat jo tietävät että Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen

Kuvaavampi nimi tuolle voisi olla vaikkapa Lääketehtailijoiden lompsanturvottamisen laitos...

[Eklektikko]

Ilveksen tytär: Se oli antiikin Rooma, ei Kreikka. Sen esimerkin pointti oli, että ihmisistä tulee flegmaattisia ja helposti hallittavia, kun he syövät korkeahiilihydraattista ruokaa muutaman tunnin välein. Energiataso ja vireystila nousee kun syö luonnollisemmin.

Ja ilmastolla ei näytä olevan mitään väliä: Syön ihan samalla tavalla iltapainotteisesti kesät-talvet, koska kroppani haluaa niin ja sitä minä kuuntelen, enkä lääke- ja elintarviketeollisuuden taskussa olevia 'asiantuntijoita.'  Ainoa ero minulla on, että talvella kroppa haluaa enemmän eläinproteiinia kuin kesällä.

Miljoona vuotta iltapainotteista syömistä metsästäjä-keräilijöinä - riippumatta siitä milloin syöt, erittyy niitä ruuansulatusnesteitä parhaiten illalla.

Minulla oli vatsaongelmia niin kauan, kun söin suositusten mukaisesti. Nyt kun syön lajinmukaista ravintoa lajinmukaisessa rytmissä sekä kuuntelen kroppaani, vatsaongelmat ovat hävinneet täysin. Jos sinulla on vatsaongelmia, ruokavaliossasi on jotain vialla.

[Eklektikko]

Pitäisi ehkä koittaa uudestaan - vaikka kun tykkään niin ruuasta niin tuollainen puolipaastoaminenkin on kyllä niin rankkaaa. 

Tästä tuli mieleen kaksi melko outoa - mutta positiivista - ilmiötä, jotka olen huomannut siirryttyäni kuunteemaan kroppaani ja syömään ihmisen lajinmukaista ravintoa:

Koskaan ennen en ole nauttinut ruuasta näin paljon ruoka aikoina ja ollut samalla yhtä välinpitämätön minkä tahansa ruuan suhteen ruoka-aikojen välillä. Juustotiskillä tarjottu maistiainenkaan - vaikka sopisi ruokavaliooni - ei innosta, kun ei ole ruoka aika.

Toinen ilmiö on se, että ruokamäärä per päivä ei riipu lainkaan fyysisen rasituksen määrästä: Syön suht saman verran toimistotyöpäivänä, kuin sellaisena päivänä jolloin treenaan vaikkapa 6 tuntia.

Molemmat luultavasti selittyvät sillä, että kun ruoka on lajinmukaista kroppa puksuttaa sokeria omasta rasvakerroksesta tarpeen mukaan joustavasti, jolloin mitään välipalatarvetta tai mielitekoja ei aterioiden välillä ole ja päivän liikuntamäärä ei vaikuta nälkään, koska ekstra otetaan sieltä omasta rasvakerrroksesta.

Ja vielä yksi mielenkiintoinen ilmiö verrattuna aikoihin, jolloin hölmönä kuuntelin virallista ravinto-ohjeistusta ja söin sitä paljonpuhuttua täysjyväviljaa, enkä juuri lainkaan eläinrasvoja: Silloin oli tuskaa mennä kauppaan nälkäisenä ja heti oli pakko saada jotain suuhun ja kokkaaminenkin oli tuskaa sitä ruuan valmistumista odotellessa. Nyt jo se, että ostan ruokaa ja/tai rupean kokkaamaan hiljentää nälkäsignaalia siedettävälle tasolle. Kroppa ymmärtää että kohta ruokaa tulee, ei tarvitse huudattaa hälytintä täysillä.

Ja kaikki tämä täysin ilman mitään itsekuria. 

[sideman]

http://areena.yle.fi/tv/1829498

Yksi meitsille suurimmista ylläri-pylläreistä tuossa dokkarissa oli se, että 1GF-1:n
muodostumisen vähentämiseksi tulee rajoittaa proteiinien nauttimista...

Liiallinen IGF-1:n määrä ilmeisesti mm. lisää syöpäriskiä!


Wiki:

Insuliininkaltainen kasvutekijä

Insuliininkaltaiset kasvutekijät (engl. insulin-like growth factor, IGF) ovat hormoneja,[1] joiden polypeptidirakenne on samankaltainen kuin insuliinilla. Insuliininkaltaiset kasvutekijät säätelevät muun muassa solunjakautumista.[1]
Insuliininkaltaiset kasvutekijät ovat insuliininkaltainen kasvutekijä 1 (IGF-1 tai IGF-I) ja insuliininkaltainen kasvutekijä 2 (IGF-2 tai IGF-II). IGF-1 on pääasiallisesti maksassa muodostuva kasvuhormonin vaikutusta välittävä peptidi.[2]

[Eklektikko]

Olenhan minä  tälläkin foorumilla LCHF:ää hehkuttaessani maininnutkin, että siinä ei prodea syödä enempää kuin mitä se Sairauden ja Pahoinvoinnin Laitoskaan suosittelee, eli vain 1-1,5 g / painokilo päivässä. Ylimäärän kas kun maksa - on se vaan ihme vempele - muuttaa suit sait sokeriksi ja sitten taas erittyy lisää sitä insuliinia. Tämän ovat monet tyypin 2 diabeetikot verensokerimittareineen huomanneetkin; rasvapainotteisella ruokavaliolla insuliinineritys on vähäistä ja sokerit eivät heittele. Olen tästä kertonut ihan niissäkin keskusteluissa joissa sinuakin Sideman on näkynyt.  

Niinpä jos vähentää hiilihydraattien syömistä sianlihotusruokavalion määrää pienemmäksi, on ainoa turvallinen korvaava aine hyvälaatuinen rasva - korkealaatuinen (=ei viljalla ja soijalla ruokittujen eläinten) eläinrasva ja härskiintymätön kasvisrasva, eli mieluummin kasvisrasvat kokonaisista pähkinöistä ja siemenistä kuin edes kylmäpuristettuna, sillä oikeasti vaarallista rasvaa on härski kasvisrasva (eritoten fruktoosin kanssa yhdessä), sekä ne linnunsiemenöljyt, joista saa sitä syöpää ja tulehduksia aiheuttavaa omega6-rasvahappoa aivan liikaa. Ainoa poikkeus tästä on oliiviöljy, joka ei meinaa härskiintyä millään ja jossa omega6-rasvahappoja ei ole hirveää määrää.

Kasviksilla ei hiilihydraattien vähentämisessä syntyvää kalorivajetta korvata oikein millään, koska ne ovat niin vähäkalorisia. Niitä voi syödä vaikka kilon päivässä ja silti jää kalorivajeelle.

[Avicii]

En minäkään syö aamiasta jos ei ole ihan pakottava tarve. Minä en yksinkertaisesti voi syödä, oksennan tai se menee väkisin alas. Syön tuossa 11-13 aikaa lounaan ja sitten iltapv lämpimän aterian. Illalla syön vain jos tulee rehellinen nälkä. Tämä toimii minulle kaikkein parhaiten. Tosin noita hiilareita voisi vähentää. Meillä menee jännästi niin että yleensä lauantaisin kellään ei ole oikea nälkä ja syömme harvemmin lämpimän aterian vaan kevyesti jotain pientä. Sitten sunnuntaina alkaa taas ruoka maittamaan.
Eiköhän tärkein liene kuunnella sitä omaa kehoaan ja löytää luonnollisen rytmin. Minun poikani on todella laiha ja harrastaa aktiivisesti liikuntaa mutta hän sanoi että ei kerta kaikkiaan kykene syömään yleisen ravintosuostumuksen mukaan. Yritän laittaa hänelle mahdollisimman tukevia aterioita jotta ei mene alipainoiseksi.

[sideman]

Olenhan minä  tälläkin foorumilla LCHF:ää hehkuttaessani maininnutkin, että siinä ei prodea syödä enempää kuin mitä se Sairauden ja Pahoinvoinnin Laitoskaan suosittelee, eli vain 1-1,5 g / painokilo päivässä. Ylimäärän kas kun maksa - on se vaan ihme vempele - muuttaa suit sait sokeriksi ja sitten taas erittyy lisää sitä insuliinia. Tämän ovat monet tyypin 2 diabeetikot verensokerimittareineen huomanneetkin; rasvapainotteisella ruokavaliolla insuliinineritys on vähäistä ja sokerit eivät heittele. Olen tästä kertonut ihan niissäkin keskusteluissa joissa sinuakin Sideman on näkynyt.  

Mullon kanan muisti, kun olen harrastanut niin kauan neljänteen tietoisuudentilaan eli turiiyaan  (citta-vRtti-nirodha) potentiaalisesti
johtavaa meditaatiota. Tuo mainitaan itse joogasuutrassakin*, LOL!

(*citta-vRttit, eli mielen toimintamoodit, tai mitä lie, ovat:

pramaaNa, viparyaya, vikalpa, nidraa ja smRti eli muisti; mentaalisen joogan päämäärä on
näiden hillitseminen, rajoittaminen, ehkäiseminen,  nirodha eli yoga eli samaadhi)