Vastauksia:
Sääli. Eikös oliiviöljy ole kuitenkin varsin turvallista todeta terveelliseksi rasvan lähteeksi? Miksi muuten paistamiseen? Käsittääkseni oliiviöljy soveltuu heikommin juuri siihen paistamishommaan? Hyvälaatuinen kookosöljy tai kirkastettu voi olisi parempi vaihtoehto - myös seesamiöljyt ja avokadoöljy voivat olla käyttökelpoisia.
On se turvallinen ja terveellinen, mutta en erityisesti tarvitse sitä muulloin, kuin silloin kun paistan pihviä, jolle oikea lämpötila saadaan voi-öljyseoksella. Silloin kun teen jauheliharuokaa, tai vaikkapa saksanhirvikäristystä, paistan pelkässä voissa matalammalla lämpötilalla. Itse asiassa pikemminkin haudutan voisulassa, koska sitä voita on niin paljon pannulla.
Avokado ei sovi minulle ollenkaan, ei myöskään seesam, joten en käytä niitä ruokavaliossani niin kokonaisena kuin niiden öljyjäkään.
Vastakysymys: MIksi minun pitäsi syödä linnunsiemen- ja avokadoöljyjä tai enemmän oliiviöljyä, kun en ole sen virallisen propagandan kannalla että eläinrasva tappaa ja tyydyttymätöntä rasvaa pitäisi syödä? Kun en usko ko. paradigmaan, miksi noudattaisin sen ohjeita? Ymmärrän, että ne jotka uskovat, noudattavat. Mutta miksi minun pitäisi?
Tässä meidän keississähän mielenkiintoista on tuo ilmoittamasi "70% rasvatavoite" - jotta pystyisi koostaamaan aterioita, joissa 70% rasvatavoite täytyy, täytyy kaikkien ainesosien olla vähintään tuota 70% luokkaa. Koska useimpiin aterioihin (ruokiin) laitetaan kumminkin jotain muutakin kuin vain "kuohukermaa ja macadamia pähkinöitä", niin tapahtuu väkisinkin sitä rasvaprosentin laimentumista, eikö?
Listasin ne raaka-aineet vain perä-perää, mutta kerroin niitä edeltävässä lyhessä tekstikappaleessa millaiset ateriat niistä koostan: Aamukahvi kermalla ja kaakaopavuilla, päivällä kefiiri+yosa+makadamiapähkinät ja illalla sitten ne loput aineet pannulla paistettuna salaatiin ja kefiirin kanssa. Päivän 5 dl kefiiriä jakautuu niin, että päiväpöperöön 3 dl ja iltaruuan kanssa 2 dl. Ne ovat ne minun täysipainoiset ateriani, joten en ymmärrä kysymystä kun päivän rasvat olivat loppujenlopuksi lähes 80% energiasta.
Käytän sitä esimerkkinä laimentumisesta - eihän tuo mikään varsinainen täyspainoinen ateria ole mutta ehkäpä jonkun "jälkkäri"?
Oletetaan, että syöt mansikoita kuohukermalla. Pistät aika hurjan määrän kermavaahtoa eli yhtä paljon grammoina (paljon enemmän tilavuutena!) kuin mansikoitakin. Finelin mukaan tällöin saat 85% energiasta rasvoina, joten homma kunnossa.
Kyllä, mansikka-aikaan lähes elän kuukauden-puolitoista lähes pelkästään mansikoilla ja kuohukermalla, illalla sitten vain vähän juustoa/pähkinöitä ja salaattia. Ja kyllä, juurkin niin että puoli litraa kermaa vaahtona per 2 litraa mansikoita. Se on se lyhyt mansikkakausi kesällä, niin ne metsästäjä-keräilijätkin söivät kausiruokaa paljon silloin kun sitä oli ja muuta silloin kun sitä ei ollut.
Vaan oletetaanpa, että pistät suhteet enemmän tavanomaisiksi, vaikkapa niin että kermaa on grammoina vain viidesosa mansikoista. (Silti sitä kermavaahtoa on liki yhtä paljon kuin mansikoita, siis tilavuusmielessä!). Millaiseksi muodostuu makroainejakautuma? 62% rasvoista tulee silloin "vain" rasvoista. Lähellä, mutta ei 70%. Tätä tarkoitan laimentumisella - sinä varmaan tämän toki tiedät ja tajuat, mutta kun näitä lukee muutkin niin pysynevät paremmin kärryillä kun on helposti käsitettävä esimerkki.
Mikä oli ylläolevan esimerkin pointti, kun minä EN laita koskaan niitä suhteita tavanomaisemmiksi sen vuoksi, että kroppani haluaa (osaan sitä kuunnella) suhteet juurkin sellaisina kuin ne itse kerroin? Miksi spekuloisin sillä, miten minä saisin haluamani makrosuhteet mansikoita + kermavaahtoa ateriasta, jossa on minun mielestäni kermavaahtoa aivan liian vähän - eli en söisi sellaista annosta? Vai ymmärsinkö ylläolevan jotenkin väärin? Ei minua kiinnosta spekuloida toisten ihmisten antamilla makrosuhteilla, kun en käytä sellaisia vaan päätän omani itse.
Aamukahvissa 1-1,5 desiä kermaa..huh huh... Shocked Kestääkö kysyä paljons sitä kaffia on? (pitäisikö mieluummina sanoa: aamukermat kahviaroman kera? Smiley
Kerroit aiemmin paastoavasi aina "puolillepäivin asti" ja nauttivasi vain aamukahvin "tilkkasen kerman" kera. Kerroit aamukahvin energiasisällön jäävän "50 kilokalorin alle, joka on paaston katkaisun raja". Minä en kyllä mitenkään saa yhtälöä: 50 kcal vs. 1,5 desiä kermaa aamukahvissa toimimaan?
Joo, se meni väärinpäin, illalla enemmän aamulla vähemmän; 3 dl kahvia ja 0,5 dl kuohukermaa sekä muutama kaakaopapu. Saattaa sekin tosin periaatteessa paaston katkaista, jos ajatellaan sitä 50 kaloria rajana. Loput kermasta menee iltaruokaan ja loput kaakaopavutkin pikemminkin illalla. Pahoittelen, kirjoitin melko kiireellä kun piti käyttää makrojakaumalaskuriakin siinä sivussa. Silloin kun treenaan 3 tuntia aamulla - viikonloppuna juuri tein näin la ja su - niin silloin 'syön' aamukahvin kanssa koko desin kermaa ja treenaan sillä ilosesti klo 13 lounaaseen saakka. Silloin paastotila ehkä katkeaa, arkiaamuisin kerman määrä on pienempi. Vielä tärkeämpänä kuin paastotilaa, pidän sitä että kalorit aamulla ovat enimmäkseen nestettä, ei kiinteää safkaa - sitä ei vatsani millään halua aamupäivällä, paitsi muutamaa kaakaopapua kahvin kanssa.
Tiedoksi: Hiilihydraattirajoitus tuottaa ilman paastoa saman metabolisen edun, kuin pätkäpaasto. (siitäkin on linkki tässä ketjussa) Niinpä olenkin aika rento sen paaston suhteen, minun kroppani nyt vain ei siedä kiinteää ruokaa ensimmäiseen noin 6 tuntiin heräämisen jälkeen, siinä kaikki.
Tuo oli muuten hatusta revitty esimerkkipäivä, jollaisia voi olla ehkä kolmannes tai neljännes arkipäivistäni. Yleensä syön ylipäätään hieman vähemän, jolloin se kerman määräkin vähenee hiukan. Sitten on lisäksi se, että aterioitteni määrä vaihtelee: Otin tuohon tuollaisen päivän sen vuoksi, että siinä on vähemmän yksittäisiä ruoka-aineita, jolloin makrolaskurin käyttöön ei mennyt niin paljon aikaa. Karkesasti laskien noin puolet päivistäni on sellaisia, jolloin syön kaksi ateriaa aamukahvikerman lisäksi, eli tuollainen tuossa yllä. Toinen puoli päivistäni sitten on sellaisia, joissa tuo illana liha-ateria on vähän pienempi ja syön vielä myöhään iltapalan jossa on kefiiriä, heraproteiinijauhetta, marjoja ja kuohukermaa. Niinä päivinä pääsen lähemmäksi sitä 2 dl päivässä kuohukermaa, kuin tuona esimerkkipäivänä.
Elikkäs semmoisen huomion panen merkille tuosta sinun päivän "aterioista", että muuten ne vielä menisivät aterioista mutta 70% rasvaosuus ei oikein tule millään täyteen? Sitä kompensoidaan sitten "kermanjuonnilla"? (Minulle sinänsä sama onko se kermanjuontia vaiko oliiviöljynjuontia - sama idea takana molemmissa - oliiviöljynkin historia on kuitenkin aika vakuuttava - ehkä jopa vakuuttavampi kuin kermanjuonnin/saannin historia...)
En ymmärrä??
Esimerkissäni oli rasvaa päivän kaloreista lähes 80% ja kermaa meni kahviin ja liharuokaan, merkittävä osa rasvasta tuli myös makadamiapähkinöistä, yli 70g. Miten niin ei tule rasvaosuus täyteen? Kyllä tulee ja ateriat ovat minun ja kroppani mielestä aivan täysipainoiset. Nälkä pysyy poissa 4-6 tuntia vähintään, veriarvot ovat erinomaiset, terveys ja vireystila loistava. (Katson treenileireillä hiilihydraatinpuputtajien meinkiä ja niiden on oltava koko ajan pistämässä jotain suuhunsa, kun nälkä ei pysy pois leivällä ja puurolla kuin 2-3 tuntia kerrallaan.)
os nyt mennään hifistelylinjalle ja vedotaan noihin esihistoriallisiin esi-isiimme, niin ei ne kyllä mitään kyytön kermaa pääseet juomaan - jos joivat ylipäänsä? Todennäköisesti se lypsettävä oli poro tms. puolikesy villieläin. (Älkää naurako - poroja lypsetään vielä nykyäänkin...on muuten tuhtia tavaraa lehmänmaitoon verrattuna!)
Minä vetoan esi-historiallisiin ihmisiin puolen miljoonan vuoden ajalta makroravinnejakauman ja sellaisten suurten linjojen kuin 'viljat', 'maitotuotteet' jne osalta, en Suomen historiasta. Täysin epärelevantti kommentti vuoden 2013 Suomessa elävälle: Sitä syödään, mikä on juuri sillä hetkellä lähiruokaa. Ei sitä, mikä oli vaikkapa 3000 vuotta sitten lähiruokaa.
Tuo kiinnostaisi itseänikin, olisi sinulla kiinnostusta kirjoittaa pieni johdanto aiheeseen miten siinä pääsisi alkuun? Olen joskus satunnaisesti tehnyt viiliä itse, mutta kefiirin teko itse kyllä kiinnostaisi. Pidän nimittäin sen mausta ja Suomestahan ei saa edes kaupasta kunnon kefiiriä.
Hakaniemen hallin Lentävästä Lehmästä saa kefiiriä. Mutta KAIKKI kaupallinen kefiiri on laimeampaa kuin itse tehty, sillä se on hapatettu kefiirillä, ei sillä itse kefiirisienellä. Samat hyvät mikrobit kuitenkin. Minä sain oman kefiirisieneni toiselta ihmiseltä, se on yleisin tapa saada kefiiri. Googlaile, tutkaile keskustelupalstoja jne. Kefiiristä parhaat löytämäni sivut:
http://users.sa.chariot.net.au/~dna/kefirpage.htmlEkletikolle kysymys, kun varmaan tiedät: onko kyytön maito/kerma sitten tätä A1 vaiko A2 sorttia? Onko ylipäänsä edes saatavissa kyytön kermaa? (Litrahinta varmaan mielenkiintoinen?)
Olen kuullut kahta ristiriitaista väitettä: Että kaikki eurooppalaiset olisivat A1 sorttia ja sitten että kaikki suomalaiset lehmät olisivat 50/50 jakaumalla molempia A1 ja A2 proteiineja tuottavia, paitsi kyytöt ja muu alkuperäiskarja joilla vain sitä A2:sta. Kermana käytän Arla-Ingmanin luomukuohukermaa, joka ei siis ole kyyttöä. Kefiirin teen kyytön raakamaidosta, jonka hinta tonkassa hallista on 11 euroa / 3 litraa.
Muokkaus: Kermanjuonnista kun puhuit, niin hätämuonana kun on kiire se on erinomainen vaihtoehto. Harvoin vain tarvitsen, kun ruokavälit ovat pitkiä ja nälkä ei tule äkisti pakottavana tarpeena ja huonona olona, vaan hyvin rauhallisena "parin tunnin sisään tarttis jotain" ilmoituksena elimistöltä.
En muuten koskaan suunnittele tai laske mitään syömisiäni etukäteen, enkä sitä tuleeko rasvaa miten paljon. Tuollaiseksi 70-80% energiaa rasvasta se vain muodostuu ihan itsekseen, kun kuuntelen mitä kroppa tahtoo. Ajatuskin siitä, että olisi pakko tahallaan juoda kermaa tai huomata että oho, nyt on syötävä paljaaltaan voita kun muuten ei tule oikeat makrot, on suoraan sanoen naurettava. Kun teen vain kuten kroppa ja makuhermot sanovat, tulee sitä rasvaa ilman yrittämistäkin tarpeeksi.
Esimerkki: Eilen treenileiriltä palattuani en jaksanut kokata ja oli sieltä jäänyt pari keitettyä kananmunaa. Eipä vaan voinut niitä syödä ilman voita, kroppa vaati siihen kananmunaan lisäksi noin 10 g voita per muna. Lisänä oli 50 g salaattia ja 2 dl kefiiriä. Ja ensimmäisestä kananmunasta muuten otin haukun ilman voita, mutta suu sanoi että tähän tarvitaan rasvaa lisää. Sillä tavoin se rasvamäärä minulla muotoutuu, ei suinkaan laskemalla tai punnitsemalla.
