seuraava »

[BlueRose]

Kova tuska sielussani  miten pääsee pahimman yli? Kokenut asiat ennekin, mutta nyt se on kaikista tuskaisempaa... Sielunkumppanin kanssa laitettiin suhde jäähylle ja nyt hän yrittää kuolettaa tunteitaan minuun.. ihan kuin toinen ihminen olisi hänen sisällään. Tunnen että tilanne piti katkaista ja ottaa oma elämä haltuun.. mutta kaipuu hänen rinnalleen tosi kova... Miten tämän tuskan kestää? Itkusta ei tule loppua...    Iski kova paniikki miten tyhmä menin tekemään ja luopumaan sielunkumppanistani... Näkeekö kukaan meille tai minulle toivoa

[t.touhula]

Kova tuska sielussani   miten pääsee pahimman yli? Kokenut asiat ennekin, mutta nyt se on kaikista tuskaisempaa... Sielunkumppanin kanssa laitettiin suhde jäähylle ja nyt hän yrittää kuolettaa tunteitaan minuun.. ihan kuin toinen ihminen olisi hänen sisällään. Tunnen että tilanne piti katkaista ja ottaa oma elämä haltuun.. mutta kaipuu hänen rinnalleen tosi kova... Miten tämän tuskan kestää? Itkusta ei tule loppua...     Iski kova paniikki miten tyhmä menin tekemään ja luopumaan sielunkumppanistani... Näkeekö kukaan meille tai minulle toivoa

Aikuisen oikeesti, oisko helpompaa huomioida, että monesti sellainen  jota rakastaa, on aivan mahdoton elää rinnallaan. Ihastuminen ei kestä todellisuutta, mut rakkaus kestää jopa (ajottaista /satunnaista) ilkeyttä.

[Avicii]

Anna itsellesi aikaa. Jos suhde on koskettanut syvältä niin siinä menee se oma aika että toipuu. Itse olen ja jättänyt jäähyväiset rakkaille sieluille ja tiedän kuinka vaikeaa se on. Anna itkun tulla ja sure oma aikasi. Varmasti helpottaa jossain vaiheessa, luota siihen. Kaikkea hyvää sinulle, muista että kaikilla asioilla on tapana järjestyä ja rakkaita uusia ihmisiä saattaa tulla elämääsi. 

[Lilli]

Ymmärsinkö oikein, että ero oli turha?

Siinä tapauksessa luuri kouraan nöyrällä asenteella. Keskustelkaa, onko teillä vielä mahdollisuutta ja millä ehdoilla.

[BlueRose]

Kiitos palautteesta... t. touhula... totta puhut rakkaus kestää, jos on kestääkseen Tunnesidos on enemmän kuin ihastus... olen ne asiat käynyt teininä läpi. Olen luullut, että olen henkisesti vahva ihminen, mutta luoja näpäytti kunnolla että oletkin hyvin hauras sielustani Kova paikka tulla naamion takaa esiin haavottuvaisena ja nöyränä.

Lilli: Todellakin ero olisi/on turha... mutta en kuitenkaan usko, että ihan turha... Ollaan tosi paljon nyt keskusteltu ja sovittu, että eletään päivä kerrallaan ja katsotaan mihin juttu etenee.. Kummallakin tuskaisia kokemuksia taustalla ja pelkoja.... Ymmärrän häntä ja hän minua nyt paremmin  Tuska on nyt laantunut, mutta hyvin pelottava tunne sellainen kuin olisit ansassa eikä ulos pääsyä

[t.touhula]

Itseäni rauhoittaa tuollaisissa tilanteissa Raamatun lause, jonka löytää UT puolelta. Siinä profeetta opastaa seurakuntalaisia. Hän kertoo, ettei ole oikein erota, mutta "Koska te olette kovakorvaisia ja kovapäisiä..." hän suo eron Teille keskinäisellä sopimuksellanne  rajoitetuksi ajaksi, jotta kumpikin omassa rauhassaan kävisi mielessään asiat läpi ja sitten tulisitte jälleen yhteen ja keskustelisitte sekä sopisitte asiat ja jatkaisitte liittoanne. (Rustasin ulkomuistista nykykieleen sen opetuksen kohdan.)
Raamatusta löytää monia nykypäiväään sopivia opetuksia, vaikka joitakin saattaa häiritä uskonnollisuus.
Kannattaa silloin lukea vain se vanha viisaus, jonka sanamuotoja ja kulttuurieroja muokataankin nykypäivään sopivammaksi muutaman vuosikymmenen välein.

[BlueRose]

Kaunis kiitos t.touhula. Voin sanoa, että on niin paikkansa pitävä sanoma  Näinhän se menee.. Jos sielunsopimus on olla yhdessä asiat ratkeaa niin kuin ne on tarkoitettu. Itselläni nyt paljon parempi olo ja hyväksynyt asian ja ymmärtänyt että tälläkin on tarkoitus. Yhteys mieheen ei ole katkennut sielun tasolla tunnen hänen tunteet voimakkaasti ja otan silti omat tunteeni omanani käyttöön ja elän päivä kerrallaan