Hätänen, lounais-nokialainen eli tottijärveläinen selitys sille, miksi 'om' ja 'aum' ova "sama jutska":
sanskritissa vokaali 'o' edustaa varhemman indo-eurooppalaisen kielimuodon diftongia 'au', kun
taas 'au' edustaa diftongia, jonka alkukomponentti on ollut pitkä: aau; tuo tulee esille mainiosti
esim. joogasuutrassa III 36 (muistaaksemme):
te samaadhaav upasargaa, vyutthaane siddhayaH.
(ilman sandhia, eli sananrajaisten äänteiden eufonista kombinointia:
te samaadhau; upasargaaH...)
Eli siis tuo sandhimuoto (samaadhaav...) tavallaan "palauttaa" alkuperäisemmän diftongin
pitkän alkukomponentin muuttaessaan vokaalin 'u' puolivokaaliksi 'v' toisen vokaalin (tässä tapauksessa u:n)
edellä...
Juuri tuon vuoksi vokaalit 'o' ja 'e' (alunperin 'ai') lausutaan aina pitkinä!
