Toivottavasti ko neljän kilpailulajin mm-ennätykset ovat parantuneet vuosien mittaan.
Niinpä! Ei ole kyllä mitään käryä, onko noin itse asiassa tapahtunut...
Mutta lienee syytä korostaa, että joogalentoharjoitus tuntuu aika fantsulta, vaikka
juuri mitään fyysistä liikettä ei tapahdukaan. Ilokaasukokemusten kuvausten
perusteella sanoisin, että kokemus voi olla vähän sukua niille, vaikka itselleni
typpioksiduuli (N2O) aiheuttaa vain lievää huimausta sekä jotenkin tympeän olon muutamaksi
minuutiksi...
Olen muutamina viime päivinä tehnyt aamuisin "lentoa" jopa minuuttikaupalla,
vaikka pidänkin sitä itselleni liian voimallisena meditaatiotekniikkana. Kaipa
oheisharjoituksena pitäisi tehdä ainakin muutamaa aasanaa sekä vuorosieranhengitys-
praaNaayaamaa (praaNa + aayaama) maadoituksen tai minkä lie aikaansaamiseksi??
Syy siihen, että otan pienen riskin tehdessäni "yffingiä" (YF = yogic flying) on se,
että olen huomannut sen olevan ehdottomasti tehokkain hoito viime aikoina
vaivanneisiin ristiselkään ja pakaroihin. Jo parin minuutin kuluttua
siitä, kun ekan kerran Herran aikoihin tein joogalentoa, selkäkipu alkoi hellittää
merkittävästi. Oletan, että se saattaa perustua lihasten voimalliseen relaksaatioon
miltei välittömästi sen jälkeen, kun lentosuutraa (kaayaakaa****** samban***** -
lag**-tuula-sam********; tuo on "oma versioni" sanskritinkielisestä versiosta; opin
sen alunperin suomenkielisenä, mutta sitä en tohdi paljastaa; tuonkin päätin
"kryptata", jotta kukaan ei ala kylmiltään kokeilemaan, voi nuppi seota...) alkaa "hokea".
Kiusallisin jutska mikä tuosta seuraa, on meikäaspergerille se, että ihmiset
esim. markeiteissa tulevat miltei iholle, kun normaalisti saan olla sangen
rauhassa, koska body languageni ilmeisesti on perin luotaantyöntävä. Kaiketi
se joogalentoharjoituksen, jopa muutaman minsan päivittäisen, tautta muuttuu,
tai sitten selitys on vähän "parapsykologisempi"?