Monia päivämääriä ja etappeja esitetään,
mutta pidän olennaisempana pyhittää ja siunata
eli ottaa omakseen ja omistautua
meneillään olevalle ikuiselle Nyt-hetkelle.
Sitten sen Nyt-ilmauksen voi laajentaa pitämään sisällään
eli sisällyttämään itseensä kaikki inhimillisten valintojen hetket.
Myöskin ne hetket, joina valitsemme toisin sekä joina valitsemme valitsematta jättämisen.
Näin olemme enää antamatta "voimaamme pois" murehtimalla ja ounastelemalla sekä tarvitsemalla saati kokemalla puutetta siitä, mitä tavoittelemme.
Tulemalla kokoontuneiksi yhteen hetkeen - ei "sitten joskus" vaan "nyt kun".