Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kannustesanoja elämään? Yrittämisen tuskaa...  (Luettu 5357 kertaa)
0 jäsentä ja 3 vierasta katselee tätä aihetta.
Sisko sininen
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 73


Profiili
« : 15.05.2013 09:39:20 »

Moi!

Jos joku ihana ehtii, mulle saa laittaa rohkaisua... jos sellaista on näkyvissä... Tiukka paikka, usko omaan tekemiseen on koetuksella. Lähteekö homma tästä paranemaan vai uppoonko vaan?

Suuri kiitos sulle, joka osaat auttaa  smitten

tallennettu
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #1 : 15.05.2013 09:46:06 »

Ei o selvänäköä, mutta jos kerrot hieman, että missä sua pitää kannustaa, niin voin sen tehdä, se on mun lahjakkuuden laji, toisten kannustaminen Cheesy
tallennettu
Sisko sininen
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 73


Profiili
« Vastaus #2 : 15.05.2013 10:14:01 »

Mä oon aloittamassa yritystä, mutta jostain syystä kaikki tuntuu nyt junnaavan paikallaan. Ja kun mikään ei tunnu etenevän, mua alkaa taas pelottaa koko juttu ja ajatukset alkaa kiertää kehää: onko tässä sittenkään järkeä, mä en osaa mitään jne jne. Siksi mä tarvisin jotain, jolla jaksaa jatkaa ja uskoa, että on se mun unelma, se mitä mä haluan...

Kiitos Kuuhilda, jos jaksat jakaa energiaasi  smitten

tallennettu
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #3 : 15.05.2013 10:33:25 »

 Smiley

Minä luulen, että näillä jumituksilla ja vastamäillä on paikkansa, kun ollaan tekemässä jotain isoja päätöksiä omassa elämässä ja tavoittelemassa unelmia. Se pistää sut puntaroimaan, että kuinka paljon todella haluat ko. asiaa, ja oletko ihan todella siihen valmis? Se on vain hyvä, niin pitääkin. Asiat on niinkun vaakakupissa. Itse olen toisinaan puskenut läpi, ja toisinaan katsonut parhaaksi perääntyä.

Ja aina voi miettiä, miltä tuntuu kotvan päästä, jos nyt hyppäät junasta ja jäät asemalle seisomaan, sen sijaan että olisit kuitenkin antanut mennä vain?
Se voi tietenkin mennä aina päin mäntyä, mutta matka voi olla hyvinkin antoisa. Eikä sen tarvitse mennä päin honkia tietenkään. Taivas on rajana kun vain uskaltaa yrittää!
tallennettu
epona
Vieras
« Vastaus #4 : 15.05.2013 11:32:40 »

Muhun on iskostunut erään todella menestyneen liikemiehen sanoma eräässä haastattelussa, jonka luin. Se meni kutakuinkin näin:

"Jokaisen menestystarinan takana on epäonnistuminen tai -sia. Ainoa ero sillä menestyneen ja ei menestyneen yksilön kohdalla on lopulta asenne ja se, miten ottaa epäonnistumiset."

Eli eteenpäin vaan, Tsemppiä. Ei kannata pienistä lannistua. Sillon kun tollaset ajatukset iskee niin koita vaikka keksiä jotain päänmenoa itsellesi. Mene teatteriin, hierontaan, elokuviin, kampaajalle, golfaamaan tai vaikkama päästämään höyryt pihalle bilettäen...Taidampa muuten mennä peilin eteen sanomaan tämän itselleni.

/A
tallennettu
Sisko sininen
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 73


Profiili
« Vastaus #5 : 15.05.2013 15:22:06 »

Oi, olette ihania Kuuhilda ja Athena  smitten

Nyt jo tuntuu niiin paljon paremmalta, teidän sanomisilla on mahtava voima! Kiitos!!!! <3 <3
tallennettu
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #6 : 15.05.2013 15:47:49 »

 smitten smitten
Onnea matkaan!
tallennettu
t.touhula
Astroholisti
*****
Viestejä: 1370



Profiili
« Vastaus #7 : 15.05.2013 17:37:52 »

Ei o selvänäköä, mutta jos kerrot hieman, että missä sua pitää kannustaa, niin voin sen tehdä, se on mun lahjakkuuden laji, toisten kannustaminen Cheesy

Eikös olekin ihanaa, kun tunnistaa oman lahjakkuutensa ja myös ottaa sen käyttöön!!!

All den bästa vaan, Kuuhilda!
tallennettu

Vapaus - mikä ihana sana!
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #8 : 16.05.2013 04:40:56 »

Kyllä vaan t.touhula Smiley Ei helppoo tämäkään kuitenkaan, yleensä sitä lahjakkuuttansa ettii jostain ihan vääristä paikoista, eikä näe, että se on kokoa ajan ollu sulla kovassa käytössä Smiley
tallennettu
t.touhula
Astroholisti
*****
Viestejä: 1370



Profiili
« Vastaus #9 : 16.05.2013 13:13:43 »

Sepä se meissä suomalaisissa onkin kummallista, ettemme ole valmiita uskomaan omaa sisäistä tuntemustamme omista voimavaroistamme oikeaksi, vaan haemme kieli vyön alla toisten hyväksyntää ja kannustusta.
Kummastuttaa todella, että koulupsykologiaan (jota muitten aiheitten ohella lueskelen huvikseni - koska kuitenkin katson huuhaan olevan lähellä todellisempaa elämää) on narsistiseen luonnerakenteeseen sisällytetty käsitys että omavoimaistuminen on vakava merkki psykoottis-narsistisesta luonteesta. Aivankuin ihminen ei saisi ilman toisten hyväksyntää olla osaaja jossain aivan ilmeisessä luonteensa ja kykynsä mukaisessa toiminnassa.  uglystupid2
Ja jatkoksi: että omavoimaistuminen olisi juuri sitä, että itse tiedostaa vahvuutensa ja antaa oman käsityksensä näkyä toiminnoissaan.

Tämä on sitä USA.ismia oikein pahimmillaan. Pitää olla vahva, mutta vain, jos ja kun toiset sen vahvuuden leiman otsaasi laittavat. Leiman saatuasi olet 'velvoitettu' auttamaan koko ajan toisia, tunteellisella höpötyksellä höystettynä.
Tokikaan kommunisti-pohjaiset 'tunnustukselliset' valtiot eivät juurikaan tästä poikkea. Siellä vaan tehdään toisten (eli vero-) rahoilla se mitä kapaitalistivaltioissa omilla tai 'sponsoreitten' rahoilla. Kaikki tyynni jotenkin koen hyvin sairaana tuon glorian haun. Eikö ole selvempää, että tuntee itsensä sellaisena kuin on ja kehittää minuuttaan, jos kokee vaillinaisuutta /riittämättömyyttä omissa silmissään.

Mutta korostan, etten koe oikeaksi toisten hyväksynnän hakua kuin myöskään toisten henkilöitten pakkotaivutusta omiin näkemyksiinsä.
Kunhan sanoin, kuinka oikealta koen havahtumisesi kuulostavan.

Suomennettuna: Komppaan sua! Kaikkea hyvää!
« Viimeksi muokattu: 16.05.2013 13:16:34 kirjoittanut t.touhula » tallennettu

Vapaus - mikä ihana sana!
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: