Olisi mielenkiintoista, jos tämä toistettaisiin olosuhteissa, joissa huoneet ovat oikeasti täysin identtiset sitä säteilyä lukuunottamatta.
Korrelaatio ei ole sama kuin kausaliteetti; muuten voisi todeta että jäätelönsyönti aiheuttaa hukkumiskuolemia.
Reititin mm. tuottaa yleensä melkoisesti lämpöä. Ja millä muulla tavalla huoneet ovat ehkä eronneet toisistaan?
En torppaa tätä kokonaan, mutta tulos on sinänsä jäätelönsyonti = hukkumiskuolemat näillä tiedoilla; toivotaan että joku innostuu tästä tekemään oikeasti tieteellisesti validin kokeen.
Tässä Wikistä aiheeseen liittyvää "tietoa":
Vaikutukset perimään [muokkaa]
Vuonna 2005 tehdyssä meta-analyysissa tutkittiin 63 in vitro- ja in vivo -tutkimusta ja saatiin loppupäätelmäksi, että radiotaajuinen säteily ei yleisesti ottaen ole genotoksista, ja että positiivisia löydöksiä raportoivissa tutkimuksissa ilmenee julkaisuharhan vaikutusta.[8]
Uudempi, vuonna 2009 tehty, 101 tutkimusta kattava meta-analyysi taas kertoi, että hieman yli puolet radiotaajuisen säteilyn genotoksisia eli perimämyrkyllisiä vaikutuksia koskevista tutkimuksista raportoi genotoksista vaikutusta. Tekijöiden mukaan on runsaasti näyttöä siitä, että radiotaajuinen säteily kykenee vaurioittamaan perimää monellakin eri tavalla.[9]
Vuonna 1995 julkaistiin Bioelectromagnetics-lehdessä tutkimus, jossa raportoitiin DNA-vaurioita kahden tunnin mikroaaltoaltistuksen jälkeen, vaikkei altistustaso ylittänyt julkisia turvallisuusstandardeja.[10]
Joulukuussa 2004 julkaistiin Euroopan Unionin puiteohjelmaan kuulunut laaja REFLEX-tutkimus (Risk Evaluation of Potential Environmental Hazards from Low Energy Electromagnetic Field Exposure Using Sensitive in vitro Methods), johon osallistui 12 laboratoriota eri Euroopan maissa, mukaan lukien Suomen Säteilyturvakeskus. Saatiin vahvaa näyttöä DNA-vaurioista soluviljelmissä, kun ne altistettiin sähkömagneettiselle säteilylle. Viitteitä, muttei näyttöä, saatiin myös muista solumuutoksista kuten kromosomivaurioista ja muutoksista tiettyjen geenien toiminnassa.[11]
Ateenan yliopistossa tehty, vuonna 2004 julkaistu tutkimus osoitti banaanikärpästen lisääntymiskyvyn alenemista, kun hyönteisiä altistettiin 900 MHz pulssikoodatulle säteilylle 6 minuuttia päivittäin viiden päivän ajan.[12]
Vuonna 2007 samat tekijät julkaisivat toisen banaanikärpästutkimuksen, jossa tällä kertaa käytettiin sekä 900 että 1800 MHz taajuuksia. Kummallakin taajuudella havaittiin yhtäläinen lisääntymiskyvyn muutos.[13]
Kolmannessa artikkelissaan tekijät kirjoittivat, että muutokset heidän mukaansa johtuivat DNA-vaurioista lisääntymiselimissä.[14]
Vuonna 2009 Australiassa tehdyssä tutkimuksessa altistettiin ihmisen spermaa in vitro radiotaajuiselle säteilylle 1,8 GHz taajuudella ja havaittiin korrelaatio säteilyannoksen ja siittiöiden alentuneen liikkuvuuden ja elinvoiman välillä. Lisäksi havaittiin DNA-murtumien lisääntyneen.[15]
Säteilyturvakeskuksen suositukset [muokkaa]
Sähkömagneettiselta säteilyltä suojautumiseen pätee samat periaatteet kuin muultakin säteilyltä suojautumiseen. Säteilyturvakeskus toteaa, että suurin sähkömagneettisen säteilyn altistus on kännykän käyttäjillä. Siksi kännykänkäyttäjien on hyvä tietää seuraavat asiat jos haluaa vähentää omaa tai läheistensä altistumista [16].
Kännykän valmistajat ilmoittavat SAR-arvon puhelimien teknisten tietojen mukana. SAR-arvoja voi vertailla Säteilyturvakeskuksen sivuilla.
Päähän kohdistuva säteily vähenee pieneen osaan käyttämällä handsfree-laitetta.
Vanhempia suositellaan varmuuden vuoksi rajoittamaan lastensa matkapuhelimen puhekäyttöä. Tekstiviestiä lähetettäessä altistuminen on minimaalista.
Pienikin väli puhelimen ja kehon välillä, esimerkiksi vyökotelo, vähentää altistumista.
Tatuoitu tai meikattu iho matkapuhelinta vasten saattaa aiheuttaa yliherkkyysreaktion.
Heikossa tukiaseman kentässä samoin kuin muodostaessaan yhteyttä matkapuhelin voi säteillä sata kertaa voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.
Niin sanotuista matkapuhelinsuojista ei ole suurta hyötyä, sillä matkapuhelin nostaa tehoa, kun yhteys tukiasemaan heikkenee suojan takia [17].
Rahoituksen vaikutus tutkimustuloksiin [muokkaa]
Tutkimusaiheeseen sisältyvien taloudellisten intressien vuoksi rahoitusharhaa (engl. funding bias) on vaikea sulkea pois tämän alueen tutkimuksia arvioitaessa. Vuonna 2006 tehdyssä matkapuhelinten terveysvaikutuksia koskevassa tutkimuskatsauksessa huomattiin, että yksinomaisesti alan teollisuuden rahoittamissa tutkimuksissa tilastollisesti merkittäviä terveysvaikutuksia ilmeni harvimmin. Vähintään yhden tilastollisesti merkittävän terveysvaikutuksen raportoi 82 % julkisrahoitteisista tutkimuksista, mutta vain 33 % puhtaasti teollisuuden rahoittamista tutkimuksista.[18]
