seuraava »

[Eklektikko]

Muokkaus la 25.5: Eivät ne kylomikronit olekaan se oikea vastaus. Ja kuulemma kansantajuista esitystä asiasta on kuulemma hankala löytää.  

Mutta jotain tietoa kuitenkin sain tästä rasvojen suorasta käytöstä solujen energiaksi:
Kun miokondrioissa solujen sisällä puretaan isoja molekyylejä hitaasti vedeksi ja hiilidioksidiksi, eli poltetaan/siirretään elektroneja ja protoneja mitokondrian kalvojen välissä, vapautuu energiaa joka säilötään ATP:ksi. Mitokondriot voivat siis käyttää rasvahappoja sellaisenaan (ja itse asiassa ne eivät voi käyttää glukoosia sellaisenaan, vaan joutuvat ensin muuttamaan sen palorypälehapoksi, mutta toisaalta solu osaa muuttaa glukoosia palorypälehapoksi jo ennen mitokondrioita, joten tämä on vähän sivuseikka). Krebbsin kierto tai sitruunahappokierto kertoo mitä mitokondrion kalvon energiasiirtoketjussa tapahtuu. glukoosi sekä myös erilaiset rasvahapot tuottavat eri määriä FADH ja NADH komplekseja sitruunahappokierrossa ja vaikka molemmista tehdään ATPtä, niiden vaikutus moneen muuhun solunsisäiseen prosessiin on erilainen. ( Ja juu, en kyllä itsekään tästä tajua paljon mitään, ennen kuin opiskelen asiaa vähän enemmän.  )

Kylomikronit ovat kuulemma vähän kuin takseja joilla sitä rasvaa kuljetellaan eri paikkoihin, mutta paastotilassa treenaaja käyttää kropassa jo olevia sisäisiä varatoja. Se rasva sitten puolestaan ei liiku kylomikroneissa, vaan yksittäisinä rasvahappoina ja käyttää takseinaan albumiinia. Ja rasvapolttoisuus tapahtuu vasta solun sisällä, mitokondrioissa, kuten sokeripolttoisuuskin, vasta kun se taksien lasti on purettu soluihin sieltä verestä ja imunesteestä.
 
Jos löydän jotain sopivaa linkkiä asiasta, niin laitan toki tähän ketjuun. On se ihme vempele tämä ihmiskroppa ja muuten vähän liittyen siihen keholle-juttelu-ketjuun tuolla Muita Kokemuksia alueella: Juttelen myös mitokondroilleni hellästi, ne ovat ihan ihme vempeleitä, pikku 'eläimiä' jotka liikkuvat ja puuhastelevat ihan omiaan siellä solujen sisällä.  

 

[Eklektikko]

Gluteeni lihotti hiiret:
http://www.greenmedinfo.com/blog/wheat-gluten-newly-confirmed-promote-weight-gain

Lyhyesti: Kahdella hiiriryhmällä muuten sama runsasrasvainen ruokavalio, mutta toisella ryhmällä mukana 4,5% gluteenia.
Ja tällainen lopputulos:

"Remarkably, they found that, relative to the gluten-fed mice, the gluten-free animals showed a reduction in body weight gain and adiposity, without changes in food intake or lipid excretion.

We interpret this to mean that the weight gain associated with wheat consumption has little to do with caloric content per se; rather, the gluten proteins (and likely wheat lectins) disrupt endocrine and exocrine processes within the body, as well as directly modulating nuclear gene expression, e.g. PPAR-α and γ, in such a way as to alter mammalian metabolism in the direction of weight gain."

Päätelmä siis on, että gluteenin lihottavalla vaikutuksella ei ole tekemistä kalorimäärän kanssa, vaan gluteeni (ja todennäköisesti vehnän lektiinit) häiritsevät sisäerityshormonien toimintaa ja vaikuttavat geenien aktivoitumiseen sillä tavoin, että paino kasvaa.

[Eklektikko]

Keinotekoiset makeutusaineet ovat yhtä pahoja kuin sokeri:
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-07/cp-tds070313.php

Ote:
Taken together, the findings suggest that artificial sweeteners increase the risk for health problems to an extent similar to that of sugar and may also exacerbate the negative effects of sugar. "These studies suggest that telling people to drink diet sodas could backfire as a public health message," Swithers says. "So the current public health message to limit the intake of sugars needs to be expanded to limit intake of all sweeteners, not just sugars."

Siis keinomakeutusaineet näyttäisivät lisäävään terveysongelmien riskiä samalla tavoin kuin sokeri ja lisäksi lisätä sokerin negatiivisia vaikutuksia. Niinpä nykyisiin ohjeisiin rajoittaa sokerin käyttöä tulisi lisätä myös ohje rajoittaa keinomakeutusaineiden käyttöä.

Lohdun sanoja makean ystäville:
Makeatoleranssi onneksi laskee suht nopeasti kun lakkaa syömästä sokerilla/makeutusaineilla makeutettuja tuotteita. Mustikat, mansikat ja kuohukerma itsessään alkavat maistua makeilta.

(Supermakeiksi jalostetut hedelmät ja kuivatut hedelmät ovat vitaminoituja sokeripommeja ja niitä runsaasti syömällä saa kaikki sokerin epäterveysvaikutukset, kunhan vain tulevat vitamiinien kera. Sama koskee täysmehuja. Jos haluaa tietää miltä hedelmien kuuluu maistua, kannattaa etsiä käsiinsä villi omenapuu ja kokeilla - sellaisiin hedelmiin aineenvaihduntamme on tottunut... Hunajalla on terveysvaikutuksia, mutta sokeria sekin on elimistön kannalta, eli lääkkeeksi kyllä, runsas päivittäinen käyttö tuo taas ne sokerin haitat.)

[Eklektikko]

Tyydytetty rasva ja liha suojaavat eturauhassyövältä:
http://healthydietsandscience.blogspot.co.nz/2013/07/high-saturated-fat-and-meat-consumption.html

Blogista:
"The study found:
 (a) Men who consumed the most saturated fat had a 30% reduced risk of prostate cancer compared to men who consumed the least saturated fat.
 (b) Men who consumed the most meat had a 60% reduced risk of prostate cancer compared to men who consumed the least meat.
 (c) Men who drank whole milk had a 120% reduced risk of prostate cancer compared to men who drank skimmed milk.
 (d) Men who consumed the most polyunsaturated fat had a 40% increased risk of prostate cancer compared to men who consumed the least polyunsaturated fat.
 (e) Men who drank skimmed milk had a significantly higher body mass index compared to men who drank whole milk.

 The study suggests that a high saturated fat and meat consumption lowers the risk of prostate cancer."

(Blogin tekstistä löytyy myös linkki itse tutkimuslyhennelmään pubmed-tietokannassa)

Eihän tämä yllätä: Sokerilla ja insuliinin kaltaisella kasvutekijällähän sitä syöpää kasvatetaan ja suurena apuna asiassa on omega6-rasvahappojen liiallinen saanti suhteessa omega3-rasvahappoihin ja se on helpointa varmistaa nauttimalla kaikki rasvansa kasviöljyinä.

Kasviöljy-sana on jo muuten harhaanjohtava: Ruokaöljynä ei ole käytössä kasviöljyjä, vaan siemenöljyjä (rypsi, rapsi, auringonkukka, seesam) ja papuöljyjä (soija ja maapähkinä).

[Artemis]

Mikäs siitä rypsiöljystä nyt tekikään niin pahan?
Oliiviöljy siis on öljyistä paras?

[Eklektikko]

Kolme ongelmaa:

Ensinnäkin rypsiöljy näyttää hienolta koeputkessa; hyvä suhde omega6:sta ja omega3 esiastetta.
Ongelma on se, että ihmiselmistö muuttaa niistä omega3 esiasteista vain noin 7% käyttökelpoisiksi rasvahapoiksi, jolloin rypsiöljyn käytön seuraus on että tulee rasvahapoja väärässä suhteessa, aivan liikaa niitä omega kuutosia. Ja ne siis aiheuttavat tulehdusta, ihon ennenaikaista vanhenemista ja syöpää. Tämä on jotakuinkin kaikkien kasviöljyjen ongelma ja nykyihmisen ongelma: liikaa niitä omega kuutosia.

Toiseksi, juuri tänä keväänä todettiin Turun Yliopiston eräässä väitöskirjatutkimuksessa, että ihmisen ruuansulatuselimistön prosessit härskiinnyttävät kasviöljyt ihan suit sait ja siihen ei auta mikään määrä antioksidantteja. Ja härski kasviöljy on paljon tyydyttynyttä rasvaa pahempi juttu elimistön kannalta.

Kolmanneksi: Kasviöljyt härskiintyvät siellä pullossakin todella helposti ellei pullo ole suojassa hapelta ja valolta.

Suunnilleen sama ongelma koskee kaikkia kasviöljyjä. Oliivi ja kookos ovat parempia eivätkä härskiinny niin helposti. Kaikki muut kasvikunnan rasvat kannattaa saada ruuan mukana. Eli siis: Ei seesamöljyä vaan seesaminsiemeniä, ei pellavaöljyä vaan pellavansiemeniä jne. Kokonaisessa siemenessä ne öljyt säilyvät paljon paremmin härskiintymättä.

Minä saan kasvikunnan rasvani pähkinöistä ja pikkuruisesta määrästä oliiviöljyä, jota laitan pannulle voin kanssa saadakseni paremman paistamislämpötilan. En ole kokenut tarvetta läträtä öljyillä sen enempääö. Kermaa ja voita kuluu sitäkin enemmän.

[Artemis]

Selvä! Kyse on siis härskiintymisestä.
Oliiviöljyä käytän, pidän siitä

[Eklektikko]

Selvä! Kyse on siis härskiintymisestä.

Nyt haluan vielä korostaa, että vähintään yhtä paljon kuin härskiintymisestä on kyse omega6-rasvahappojen liikasaannista!

Oliiviöljy muuten oikein tunnetaan siitä että sitä ei meinaa millään saada härskiintymään; antiikin aikaan sitä käytettiinkin sen vuoksi mm. ruumiiden säilömisessä... 

[Artemis]

Katsoin just ohjelmaa eilen, missä lintuja säilöttiin lasipurkeissa etikka-oliiviöljyliemessä Tavallinen tapa vissiin säilöä etelä-euroopassa Säilövät siis yhä tuolla tavalla.
Meillä täällä pohjoisessa vissiin käytettiin suolausta lihan säilönään.

Että varmaan oliiviöljy sitten on hyvä kun ei härskiinny

[sideman]

Katsoin just ohjelmaa eilen, missä lintuja säilöttiin lasipurkeissa etikka-oliiviöljyliemessä Tavallinen tapa vissiin säilöä etelä-euroopassa Säilövät siis yhä tuolla tavalla.
Meillä täällä pohjoisessa vissiin käytettiin suolausta lihan säilönään.

Että varmaan oliiviöljy sitten on hyvä kun ei härskiinny

Oletan, että myös ghii eli kirkastettu voi (sanskrit: ghRta [~ ghrita*]) säilyy melko
hyvin, koska siinä ei ole oikein valmistettuna lainkaan vettä eikä maitoproteiineja,
jotka kuoritaan poies keittämisen kestäessä.  


Vedettömyys on mainiohko piirre myös ruo'an valmistuksessa, kun ghii'hin voi esim.
heti  pannulle laiton jälkeen  sekoittaa halutessaan vaikkapa oliiviöljyä seoksen roiskumatta
ympäri ämpäri.

 

* Well, whadya know! Sanskritissa näkyy olevan kaksi homonyymistä juurta (dhaatu) 'ghR'

Noh, 'ghRta' on partisiipin perfekti, mitä luultavimmin jälkimmäisestä verbijuuresta:

1   ghR   1 cl. 3. P. %{ji4gharti} (cl. 1. %{gharati} Dha1tup. xxii , 40) , to besprinkle , wet , moisten RV. ii , 10 , 4 Pa1n2. 7-4 , 78 Ka1s3.: Caus. (or cl. 10. P.) %{ghArayati} id. Dha1tup. xxxii , 107.
2   ghR   2 cl. 3. P. %{jigharti} , to shine , burn Dha1tup. xxv , 14: cl. 5. (or cl. 8. fr. %{ghRN}) P. A1. %{ghRNoti} , %{-Nute} or %{gharNoti} , %{-Nute} id. , xxx , 7.

  

[Ippuska]

Haluaisin löytää oliiviöljyn, joka ei maistu kitkerältä suussa, mutta mistä sen löydän? Olen kokeillut vaikka minkä merkkisiä, mutta hukkaan menee rahat ja öljyt     Vai olenko niille allerginen tai jotain?

[sideman]

Haluaisin löytää oliiviöljyn, joka ei maistu kitkerältä suussa, mutta mistä sen löydän? Olen kokeillut vaikka minkä merkkisiä, mutta hukkaan menee rahat ja öljyt     Vai olenko niille allerginen tai jotain?

Ei kai niitä ole tarkoitettu sellaisinaan maisteltaviksi. Jospa kitkeryys on hinta siitä
härskiintymättömyydestä?

 

[m.magia]

^ Ostin joskus muistaakseni Stockmannilta metallisessa pullossa olevaa oliiviöljyä, joka oli maultaan miedon hedelmäistä. Merkiltään oli Filos ja etiketissä luki Ladolia. Tuolla sen purkin pohjat on vielä kaapissa, mutta päiväys on mennyt jo vuosi sitten ja taidan lotrata loput tukan tehohoitoon tai muuhun.

[Artemis]

Haluaisin löytää oliiviöljyn, joka ei maistu kitkerältä suussa, mutta mistä sen löydän? Olen kokeillut vaikka minkä merkkisiä, mutta hukkaan menee rahat ja öljyt     Vai olenko niille allerginen tai jotain?

Minä en ole koskaan maistanut kitkerää oliiviöljyä Vaihtelen aina fiiliksen mukaan ja aina on ollut hyvää

[Ippuska]

Kiitos vastauksista ja vinkeistä sideman, m.magia ja Artemis    Jatkanpa etsiskelyä