Ihmiset tuntuvat iän myötä herkistyvän huomaamaan alkoholin 'hermovaikutukset' sen sijaan että olisi repivä päänsärky ja yrjötys -tyyppinen krapula. Ihan sama juttu täällä, mikä vuoksi olen lähes absolutisti. Muutaman kerran vuodessa saatan ottaa muutaman snapsin kerralla ja se tuntuu sopivalta silloin harvoin kun maistuu.
Voi olla että ylempien chakrojen avautuminen iän myötä voisi vaikuttaa asiaan? Energeettisellä tasollahan alkoholi avaa nimenomaan kruunuchakraa ja jos se on ikään kuin 'liian auki' voi tulla sellainen vähän säikähtänyt olo, millaiseksi ihmiset ovat usein raportoineet (tästä on kaveripiirissä kyllä juteltu) krapuloiden tai vähäisempienkin juomismäärien seurausten iän myötä muuttuneen, varsinkin siinä 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksihän sitten maallisella tasolla alkoholi sotkee dopamiinijärjestelmää: Kunnon känni peräti kolmeksi viikoksi, eli jos ottaa kännin useammin kuin 3 viikon välein, ei ole koskaan dopamiinijärjestelmä ihan normaalissa tilassa.
Yhden jutun olen valitettavasti huomannut, valitettavasti sen vuoksi että olut olisi mielestäni se parhaan makuinen alkoholijuoma: Yhdestäkin oluest tulee järkyttävän karmea olo, ei alkoholin vaan insuliinivasteen vuoksi; oluessa on maltoosia jonka glykeeminen indeksi on peräti 105, kun sokerin on 100.
Ja sitten siinä on vielä gluteenia, jonka eksorfiinivaikutus väsyttää myös. Niinpä yhdelläkin oluella saan aikaan kauhean väsymystilan, sellaisen oikein varsinaisen 'tuhnukännin.' Sen vuoksi se hyvin vähäinen alkoholinkäyttöni on lähinnä pari-kolme vodkasnapsia pari-kolme kertaa vuodessa. Voisin kuvitella, että muutkin mahdollisimman vähäsokeriset vaihtoehdot (erittäin kuiva valkoviini) voisivat olla yhtä sopivia, mutta tähän olen päätynyt.
Siemailun vaikutukset voivat siis olla peräisin joko vain siitä alkoholista, tai sitten makeiden/muuten insuliinineritystä aiheuttavien juomien osalta alkoholin ja verensokerin romahduksen aiheuttamasta yhdistelmäolosta.