seuraava »

[VirvaS]

Otsikossa se ongelma jo tulikin. 

Kyseessä on samaa sukupuolta oleva uusi työkaverini. Kaikkien muitten mielestä, ja järjellä ajatellusti minunkin mielestäni, hän on ihan normaali tavallinen ihminen. Jopa kiva sellainen. En vaan kestä olla hänen lähellään yhtään enempää kuin on pakko. Jos on pakko, mielessäni tai jopa ihan konkreettisesti teen ristinmerkkejä ja kiroan häntä. Jos mahdollista työnnän väliimme liikuteltavan pöydän jollain tekosyyllä. Tai käännyn selin.

Hankalaa, koska kyseessä nyt kuitenkin on työpaikka. Työt tulee hoidettua ja välttämättömät asiat, myös tervehdin häntä kyllä mutta hyvin virallisesti ja hynmyilemättä. Vaikka muuten olen jopa suulas ihminen niin tämän henkilön vitseille en naura.

Tilanne huvittaakin minua, koska mitään syytä minulla ei varsinaisesti ole - joten syy löytynee jostain muualta kuin tästä elämästä? Mutta oikeasti, tunne on vahva ja inhon, vihan ja vastenmielisyyden yhdistelmä, jopa pelon. Hän puolestaan yrittää tehdä itsestään normaalia työkaveria ja käyttäytyy ihan ystävällisesti.

Help! MIstä voisi olla kyse? Ja mikä tähän auttaisi? Työpaikan vaihdos tietysti mutta se ei ole ihan niin yksinkertaista nykymaailmantilanteessa.

[Lilli]

Muutama vaihtoehto tulee mieleen:

Saatat nähdä työkaverissasi omia pimeitä puoliasi tai heikkouksiasi, joita et voi sietää muissa sen enempää kuin itsessäsikään. Työkaverisi muistuttaa sellaista ihmistä menneisyydestäsi, joka on tehnyt sinulla jotakin inhottavaa tai sitten hän on oikeasti vanha tuttu entisestä elämästä. Jos viimeksi mainittu vaihtoehto on totta, niin saatat saada väläyksiä joko valveilla tai unissa siitä, mikä noin vahvan reaktion on aiheuttanut.

[meimi]

No älä ainakaan kiroa, ne kiroukset lentää takaisin lähettäjään aina.  Yritä rakastaa.  Tiedän että kuulostaa vaikealta mutta siunaus, lämpöiset ajatukset ja rakkaus kohottavat omaa energiaasi ja saa olosi tuntumaan paremmalta.

Oon lukenu semmosta kirjaa ku 'Ota henkinen voimasi käyttöön' , Wayne W. Dyer.  Siinä kerrotaan, että kaikki ongelmamme on mielen tuotetta, ja henkisyydellä nuo 'ongelmat' yksinkertaisesti katoavat.  Ei mee mulla perille varmaan ensimmäisellä lukemiskerralla, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta!  Kirjoittaja kirjoittaa todella vakuuttavasti.

[Suomityttö]

Mulla on töissä ollut tällaisia tapauksia. Heistä olen päässyt eroon, luuloni mukaan "karma on kypsynyt". Yksi on jäänyt, siskoni miesystävä. Myös mieheni veljeä kohtaan on epämukavia tuntemuksia. Ei nyt vihaa sentään. Uskoni mukaan olemme näiden kanssa eläneet monessakin elämässä eri rooleissa.

[ionatuulih]

Kuulostaa kyllä siltä, että vanha tuttu on kyseessä. Pyydä apua joltain, tee shamaanimatka vaikka ja kysy apua henkieläimeltä. Itse käytän tälläistä kikkaa aika usein (reikikurssilla opittua), jos päivässä joku tuntuu menevän pieleen tai olen menossa johonkin tapaamiseen, joka jollain tavalla arvelluttaa tai ahdistaa: Sanon vaan ääneen tai mielessäni: "Pyydän hopea-violettiliekkiä valaisemaan polkuni tämän päivän ajaksi, ja poistamaan kaikki epätasapainoisuudet minun ja henkilön x väliltä."  Toimii aina, kun vaan muistaa pyytää.

[Avicii]

Vastapuoli ilmaantuu elämääsi     No, olen sitä mieltä että aistit hänessä jotain sellaista joka ei istu sinun energioiden kanssa.
Ai ristinmerkkejä 
Ei mikään naurun asian tiedän..  Yritä vain pärjäillä, uskon että jahka asetut asian kanssa niin alkaa helpottamaan. Tsemppiä!

[nousukuu]

Miten pitkään hän on ollut siellä töissä? Oletko miten paljon ja luottamuksella puhunut asiasta toisten työkavereiden kanssa?

Mietin vain, että onko täysin poissuljettu mahdollisuus, että aistit hänet jonkin kuoren läpi. En osaa ottaa kantaa mutta onhan sekin aina yksi ja ehkäpä kaikkein yksinkertaisin selitys? Mutta siis nuo peili- ja edellisen elämän karma on minusta myös ihan mahdollisia.

[Yep]

Mietin vain, että onko täysin poissuljettu mahdollisuus, että aistit hänet jonkin kuoren läpi. En osaa ottaa kantaa mutta onhan sekin aina yksi ja ehkäpä kaikkein yksinkertaisin selitys? Mutta siis nuo peili- ja edellisen elämän karma on minusta myös ihan mahdollisia.

Tuo voi olla hyvinkin mahdollista. Itselläni on hyvä vaisto ja 99% saamastani kielteisestä ensivaikutelmasta on pitänyt paikkansa, vaikka ihminen olisi ollut yhtä hykertelevää hymyä.
Joskus todellakin antipatian juuret ovat löytyneet menneistä elämistä. Kun olen muistanut "kuka hän on", olen päässyt vihastani.
Silloin kun ihminen toimii peilinäni, en inhoa koko ihmistä vaan tiettyä omminaisuutta.
Joidenkin ihmisten värähtely on niin erilainen omaan verrattuna, jolloin syntyy värinöitä puolin ja toisin. Kaikki eivät vaan sitä tiedosta. Joskus kaupassa tai ruuhkassa joku ihan vieras ihminen saa minussa aikaan syvät inhoreaktiot ihan vain tulemalla energiakenttääni.

Mutta loppujen lopuksi emme pääse täysin eroon inhottavista ihmisistä. Kannattaisiko sinun yrittää keskittyä enemmän siihen, kuinka pystyt pitämään oman voimasi ja rajasi tämän ihmisen seurassa? Vahvistamalla itseäsi pidät hänet etäämmällä, oli syy mikä tahansa.

[sidrika]

Nuo asiat ovat niin vaikeita!
Olen itse muutaman kerran joutunut tuntemattoman tai puolitutun selittämättömän raivokkaan vihan ja inhon kohteeksi - sen tuntee kyllä ja tunne on karmiva. Syitä en tiedä, mutta olen kyllä pähkäillyt niitä. Parin tyypin kohdalla epäilen syyksi tiedostamatonta mustasukkaisuutta ja kateutta. Yhden kohdalla vaistot sanoi, että joku minun näköinen oli satuttanut häntä lapsena.
Olen myös itse tuntenut muutamaa ventovierasta tai puolituttua tyyppiä kohtaan selittämätöntä inhoa ja pelkoa. Myöhemmin ovat paljastuneet persoonallisuushäiriöisiksi vahvoine narsistisine piirteineen. Yksi niistä sellainen ulkoisesti hurmaava, virallisesi nousussa oleva henkinen opettaja ja johtaja, josta vain herkimmät ihmiset ovat aistineet että jokin on pielessä mutta josta on muun muassa käynyt ilmi ettei voi olla pahoinpitelemättä naisiaan.
Eli - syinä joko ettet pidä peilikuvastasi, olet tiedostamatta kateellinen/mustasukkainen, hän aktivoi piileviä muistoja vanhasta traumasta, olette edellisen elämän tuttuja tai olet bongannut persoonallisuushäiriön? Jatka asian tutkimista, joka tapauksessa tämä on tärkeä juttu.

[Varjotar]

Minäkin olen törmännyt tällaiseen ilmiöön, ainakin jossakin muodossa. Omalla kohdalla kokemukset ovat tästä elämästä, mutta muutama menneiltä ajoiltakin on tullut vastaan. 

Niitäkin on muutama, joita en ole mitenkään voinut tulkita tai lukea. Hankalaa..

[nousukuu]

Miten menee?

[Eklektikko]

Mistä oikeasti tiedät että todella tunnet heidän tunteensa, etkä esim. tulkitse niitä väärin tai projisoi omia oletuksiasi?  Enkä nyt ollenkaan kiistä sitä että tuntisit, kunhan vain ole utelias sen suhteen miten voit niin varmasti tietää sen mitä aistit olevan nimenomaan kateutta.

Muut negatiivissävyisiä fiiliksiä tuottavat tunnetilat kun voivat olla simerkiksi ujoutta, alemmuudentuntoa, masennusta, ihan muista syistä kuin sinusta sattumalta sillä hetkellä kumpuavia negatiivisia tunteita jne.

Mikä tahansa mistä tahansa johtuva negatiivinen tunnetila voi tuottaa ruumiinkieltä, joka ihan tavallistenkin ihmisten on helppoa aistia ja tulkita negatiiviseksi tunnetilaksi, mutta se mikä on vaikeaa on todella tietää mistä se toisen ihmisen negatiivinen tunnetila johtui. Useimmat tuntemukset muiden tunnetiloista eivät ole mitään rajatietoa, vaan ihan vain aito ja luotettava tulos siitä, että alitajuntamme osaa prosessoida satoja ja tuhansia mikroskooppisen pieniä ruumiinkielen ja äänensävyn vivahteita, joita tietoisen mielemme on täysin mahdotonta prosessoida, mutta joista alitajunta tekee suit sait erittäin tarkkoja arvioita. Nämä tuntuvat yleensä intuitiivisina tuntemuksina, joihin voi useimmiten luottaa oikein hyvin. Mutta esimerkiksi kateudelle ei ole omaa erityistä ruumiinkieltä edes olemassa, toisin kuin vaikka surulle, vihalle tai häpeälle, joten itse en uskalla noista poikkeavia negatiivisia aistimuksia tulkita yhtään pidemmälle kuin että kyseessä on negatiivinen tunnetila, mutta sen syyt eivät selviä muutoin kuin olemalla oikeasti telepaatti...