seuraava »

[Downtempo]

Jos näin yleisesti sanotaan, että aurinkomerkin perusteella pitäisi olla parhaimmillaan sinä vuodenaikana, kuin on syntynyt, pitääkö paikkaansa. Vai mitenkäs muut karttapainotukset vaikuttaa? Mistä se johtuu että jotenkin vain tuntuu kotoisemmalta jokin tietty vuodenaika, mistä sen kartalta näkee? tai osaa edes vähän päätellä? Voihan olla että ei kaikilla ole mitään "tiettyä" aikaa, mutta varmasti on edes joku vuodenaika, milloin kokee olevansa "iskussa" ja omassa elementissään, varsinkin seuraten miten muut elää samaan aikaan sitä vuodenaikaa.  :


Tuli vain mieleen näin rapu ihmisenä, että kesä voisi olla vain n. 1 kuukauden pituinen.
Nytkin tuntuu että voisi tulla jo syksy ja pimeä. Kesä ahdistaa mitä pidemmälle se menee. Tuntuu että pitäisi mukamas aina olla
kaikennäköisiä kesäsuunnitelmia ja hulabaloota koko ajan. Ihmisten pitää olla pirteitä ja värikkäitä. Päivitellä joka päivä, kuinka sitä ollaan grillailtu ja mökkeilty joka viikonloppu, tai pyöritty festareilla, käyty uimassa, otettu arskaa yms. reissailtu pitkin suomea.
Ihan kun väkisin pitäis keksiä kaikkea "kesäistä" tekemistä, vain koska on kesä.

Voisin ihan huvin vuoksi sytyttää jo kynttilöitä palamaan, jos sattuisi olemaan jokin synkkä sää iltaisella.
Haluan jo palata ns. "arkeen". mutta kaikki vaan hepattaa ympärillä. Ehkä kesä ei sit saa minua syttymään, tai saa aluksi, mutta lopahtaa pian. Innostus lopahti jo. Vaikkakin, töissähän kesät menee, lomia lukuunottamatta, mutta silti.

Sen sijaan syksyllä olen parhaimmillani. On palattu arkeen, ja on ihanan syvällistä ja tunnelmallista, jotenkin aidompaa tunteilua, kun kesähömpötykset.  Talvikin on kiva, mutta kunhan ei ole mitään ääripää-kelejä. Kevät on mitäänsanomaton, tai no oikeastaan se masentaa, koska se varoittaa taas siitä tulevasta kesästä. Keväällä kun jo suunnitellaan valmiiksi kesäjuttuja, ja minä saan jo harmaita hiuksia siinä vaiheessa.

Mietin tässä justiinsa noita planeettoja, että kun on maa-painotteinen kartta, niin vetääkö se mua jotenkin pois tuosta kesästä, mitä yleensä pidetään rentoutumis- ja hauskanpidon ajanjaksona? Vaikka on   niin en vaan osaa nauttia. Olenkin vuositolkulla yrittänyt olla suunnitelematta mitään, koska aina jos suunnittelenkin jotain kesää varten, en osaa nauttia siitä, en osaa keskittyä ja heittää vaihdetta vapaalle. Tai ehkä pieneksi aikaa, jos sitäkään. Ehkä oon vain liian vakava ja arkinen  

Mitenkäs muut kokee vuodenajat?

[Avicii]

Ymmärrän hyvin.
Itse olen  ja nautin kesästä mutta syksy on parasta aikaa kun saa sosiaalisen kesän jälkeen vetäytyä kotiin kynttilöiden ja pimeyden kesken. Koen pimeyden jotenkin lohduttavana ja turvallisena. Tänä kesänä on poikkeus on se että kesällä uni maistuu paremmalta, ts että olen astetta väsyneempi johtuen avautumisesta ja auringosta.
Itse osaan toki nauttia kaikista vuoden ajoista mutta kenties vaikein on toi aika juuri ennen lumentuloa ja keväällä kun harmaata ja loskaa.
Itse olen opetellut nauttimaan ja tajusin omalla kohdallani että nautinto vaati uskallusta antautua positiivisella tavalla.

[Eklektikko]

Minulla on suorastaan noin kuukauden pituinen aika jota voisi melkein kutsua 'euforia-jaksoksi' noin kuukauden syntymäpäiväni ympärillä. Käsittämättömän, selittämättömän olosuhteista riippumaton onnellisuuden ja hyvänolon tunne alkaa noin pari viikkoa ennen syntymäpäivää ja jatkuu saman verran sen jälkeen, noin suunnilleen.

Mikään vuodenaika ei muuten herätä mitään erityisiä tykkään/en-tykkää tuntemuksia, vaan kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja kaikista nautin vähän eri lailla. En pystyisi oikeastaan edes nimeämään lempivuodenaikaa, se voi olla eri vuosina eri vuodenaika...

[Ave^^]

Minäkään en pidä kesä-kalenteri-suunnittelusta  , mutta kesästä kyllä. Kun heittää häränpyllyä muiden puhumisille, voi kesästä nauttia rauhallisesti ilman täyteen ahdettua kalenteria. Ja enpä viime päivinä pahoinvoinnin takia ole päässytkään muuta kuin kotona oleilemaan (onneksi on piha, niin ei tarvitse neljän seinän sisälle tukehtua!). Kesä kuitenkin pakostakin tuppaa kalenteriin ohjelmaa kaikenlaisten sukujuhlien ja muiden pakollisten ohjelmien muodossa, ihan niin kuin kaikki Suomessa tapahtuisi tässä kolmen kuukauden aikana.

Luonto on aivan ihana kesällä, ja tuoksut, eilinen kesäsade..  Kevättä rakastan erityisesti juuri luonnon takia.

Syntymäpäivä mulla on joulukuun alussa, ja kyllähän sitä silloin heräilee siitä lokakuu-marraskuu-kaamoksesta, mutta ehkä muistakin syistä (joulu[loma] lähenee). Olen tosin joulustakin aina pitänyt ihanana lämpimänä perhejuhlana. Lokakuu ja marraskuu on mulle vaikeinta aikaa, silloin iskee yleensä pahin saamattomuus ja masennus.

[Lilli]

Itse olen syntynyt alkukesästä ja kyllä Suomen luonto on silloin aivan kauneimmillaan. Yleensä kuitenkin kaikki kurjat asiat tapahtuvat minulle kesällä, ja jos tähän otetaan vielä astrologia mukaan, niin ehkä se johtuu siitä, että Aurinko liikkuu jonnekin heinäkuun puoliväliin asti 12. huoneessa. Parhaimmillani koen olevani yleensä keväällä, siinä Vapun tienoilla ja syksyllä elo-syyskuussa.

[Hopealohikäärme]

  ja ehdottomasti  parasta maailmassa on kesä, en osaa kuvitella miksi joku ei pitäisi kesästä? Kevät ja alkusyksykin menee, mutta kyllä se kesä-elokuu on vuoden parasta aikaa. Silloin on loma, ja mitä aurinkoisempaa ja lämpimämpää, sen parempi! Rakastan helteitä, silloin voi olla ulkona ja käydä uimassa, eikä tarvitse murehtia mistään. Talvi taas on ankea, kylmä, inhottava ja pimeä, ja kaikki tuntuu silloin raskaammalta.

[Elena10]

Helppo vastata - syksy! Olen syntynyt marraskuun alkupuolella, mutta tuo marraskuu ei enää välttämättä olekaan niin mukavaa aikaa - turhan pimeää ja usein sateista. Mutta alkusyksy syys-lokakuu on ihanaa aikaa. Rakastan niitä ihania värejä, joita syksyisin on metsässä. Ja voi sienestää ja marjastaa ja liikkua muutenkin luonnossa ilman kiusaavia hyttysiä. Kesän koen yleensä jotenkin raskaana ja liian kuumanakin, vaikka olenkin nousu-Leijona. Miten tuo syksystä pitäminen sitten liittyy karttaani muuten kuin tuon aurinkomerkin osalta - ei kai mitenkään, koska kartallani ei ole mitään esim. neitsyen merkissä. Vaaasta kyllä löytyy Saturnus ja Neptunus...

[body electric]

Mä olen syntyny kaksosten merkeissä n. viikko yleensä ennen juhannusta - Alku/keskikesä on kaunista ja ihanaa aikaa muttei missään nimessä mun erityislempparivuodenaika, joka taas on ehdottomasti syksy, joka sais tosiaankin olla pidempi ku 3 kuukautta, siis sillon kun marraskuu on lepposan lämmin ja lumeton, ja joskus vielä joulukuukin niiku tos männä vuonna - siis näin etelä-suomessa.

Kesä on tosiaan ihana, mutta syksy on kaiken huippu mitä tulee inspiraatioon ja yleiseen fiilinkiin. Tietty sen jälkeen ja varsinkin viimeset 4 vuotta tulee toi 4 kuukauden talvi joka IMO ihan jees, mut usein aikas hankala eli kevät on sit taas tervetullut.

Niin syksystä vielä, että jos jotain astrologista siihen pitää pistää niin mullahan on nouseva merkki, kuu ja saturnus skorpionissa.

[ghede]

Kyllä se kevät on, jolloin mielestäni koen olevani parhaimmillani. Astrologista syytä tähän en tiedä. Oon skorpioni ja syntynyt lokakuun lopulla.

[Corvus Leonis]

Vaikka olenkin  niin kyllä mä ehdottomasti olen talvi-ihminen. Itse asiassa suurimman osan ikääni olen asunut paljon pohjoisempana jolloin ensilumi useana vuonna satoi juuri mun syntymäpäivänä, niin mä olen jotenkin kai tottunut assosioimaan sen lumen siihen kuvioon.

Nykyään, ja täälläpäin Suomea, ei mitään mahdollisuutta enää moisiin kokemuksiin... :

[Kuuhilda]

Kevät.
Huhti/toukokuu. Ehdottomasti. Rakastan sitä kun kaikki on tulossa vasta, ja sitä sykettä, sitä huumaa ja suoranaista kakaramaisuutta joka valtaa ihmiset ja aivan kaiken muunkin keväisin, se into.
Astrologisesti sopii kai luonteenlaatuuni, kun on vesimiestä ja jouskaria ja oinasta.

Kamalin on pimeä ja kurainen aika.

Muistakin vuodenajoista pidän, kaikissa on jotain hyvää ja ihanaa mutta kevättä ei voita mikään.

[body electric]

Vaikka olenkin  niin kyllä mä ehdottomasti olen talvi-ihminen. Itse asiassa suurimman osan ikääni olen asunut paljon pohjoisempana jolloin ensilumi useana vuonna satoi juuri mun syntymäpäivänä, niin mä olen jotenkin kai tottunut assosioimaan sen lumen siihen kuvioon.

Nykyään, ja täälläpäin Suomea, ei mitään mahdollisuutta enää moisiin kokemuksiin... :

Kyllä täällä etelä-suomessakin aina sillon tällön sataa ohutta lumihötöä jo lokakuun lopulla.
Marraskuu -95 oli jo ensimmäisestä päivästä lähtien kylmä, pakkasta yli 20.
Samaten marraskuu -98 oli todella luminen, vietin sillon eräänlaista "joulua" - sitten joulukuu olikin lumeton.
Ja marraskuu -99 oli myös luminen jo marraskuusta alkaen.

[mii-i]

Tykkään alkukeväästä ja syksystä, mutta eniten kaikista vuodenajoista, kunhan vain myrskyää ja tuulee ja tuhoo tarpeeksi.

Kevät ja syksy kaikin kelein enempi, ehkä syksy enempi kevättä,   skorpparin huonees ja vastas härän huonees   tekiskö

Kesästä en tykkää, en. Paitsi kun myrskyy ja/ tai tuulee kovaa. Ja sateen jälkeinen tuoksu.

Talvella parasta on pimeä. Ja lumimyrskyt.

[Downtempo]

Tykkään alkukeväästä ja syksystä, mutta eniten kaikista vuodenajoista, kunhan vain myrskyää ja tuulee ja tuhoo tarpeeksi.

Kevät ja syksy kaikin kelein enempi, ehkä syksy enempi kevättä,   skorpparin huonees ja vastas härän huonees   tekiskö

Kesästä en tykkää, en. Paitsi kun myrskyy ja/ tai tuulee kovaa. Ja sateen jälkeinen tuoksu.

Talvella parasta on pimeä. Ja lumimyrskyt.

Eli joku "selviytymis" -asenne?  tai joku että on asia mille ei vaan voi mitään.  Luonnon voima, mitä voi vaan katsella sivusta, ja kokea sen sellaisenaan. Ei voi vaikuttaa, se vaan on ja pysyy, on vaan elettävä sen mukaan. tai sitten se että saa vaihtelua, ettei aina vaan aurinkoista ole... Myrskyt puhdistaa ilmaa 

[mii-i]

Tykkään alkukeväästä ja syksystä, mutta eniten kaikista vuodenajoista, kunhan vain myrskyää ja tuulee ja tuhoo tarpeeksi.

Kevät ja syksy kaikin kelein enempi, ehkä syksy enempi kevättä,   skorpparin huonees ja vastas härän huonees   tekiskö

Kesästä en tykkää, en. Paitsi kun myrskyy ja/ tai tuulee kovaa. Ja sateen jälkeinen tuoksu.

Talvella parasta on pimeä. Ja lumimyrskyt.

Eli joku "selviytymis" -asenne?  tai joku että on asia mille ei vaan voi mitään.  Luonnon voima, mitä voi vaan katsella sivusta, ja kokea sen sellaisenaan. Ei voi vaikuttaa, se vaan on ja pysyy, on vaan elettävä sen mukaan. tai sitten se että saa vaihtelua, ettei aina vaan aurinkoista ole... Myrskyt puhdistaa ilmaa 

Myrsky on sääilmiöistä sisäiseen maailmani nähden samaistuttavin, rauha syvien vesien ja myrskyjen sydämessä.