seuraava »

[Eklektikko]

Kyllä se viljojen poisjättö voi nopeastikin toimia, kiva kuulla että maitotuotteita pystyt syömään.

Minä huomaan viljojen vaikutuksen silloin harvoin kun niitä syön: Joskus jos otan palan äidin spelttikakkua, niin hirveä väsymys ja tolkuton piereskely sitten koko loppupäivän...  Sen pahempaa kun en kertasyömisistä saa, niin olen silloin tällöin palan ottanut, mutta ei se enää edes maistu kovin hyvälle, kun on tottunut viljoista pois; kaikkien kakkujen ja leipien suutuntuma tuntuu nykyään väärältä; vähän kuin sahajauhoa söisi.

Metaani kun on melkoinen kasvihuonekaasu, niin teen oman osani ilmastonmuutosta vastaan olemalla syömättä viljaa. 

[Artemis]

Eilen join lisää rasvamaitoa ja söin kermavaahtoa ja juustoa  Ihanaa käyttää taas maitotuotteita.
Minulla on ollut valtavasti ilman kuplintaa mahassa ennen. Joka päivä. Nyt vatsani on ollut tyyni. Hämmästyttävää!

[Artemis]

Mulla olisi taas kysymys

Luulisi, että kun syö tuhtia rasvaa ja suhteellisen hyvän kokoisia annoksia pysyisi nälkä poissa, mutta olen huomannut, että minulla on silti nälkä usein.  Voisiko tämä johtua siitä, että kehoni ei ole vielä tottunut viljattomaan ruokavalioon?
Saanko tarpeeksi rasvaa? Esim. eilen söin aamulla voissa paistettuja munia. Söin myös suhteellisen rasvattoman pihvin, mutta lisäsin sen päälle kimpaleen voita. Lisäksi söin illalla salaatin kanssa oliiviöljyä ja tein kermavaahdosta ja rasvaisesta maitorahkasta mustikka rahkaa. Luuletko että tuo määrä on ok? Tai liikaa. Ei kai liian vähän?
Söin kyllä sitten vihanneksia ja sen sellaista myös lisäksi

Nyt tänä aamuna söin tuota rahkahässäkkää aamiaiseksi ja mielestäni ihan hyvän satsin. Silti nälkä vaivaa..
Toisaalta, olen hoikka, joten voiko olla, että minun on vaan lisättävä kaloreita entisestään ruokavalioon, että se korvaa ne hiilarit?

Muuten maha on voinut loistavasti.
Ainut vaan, että sellainen pieni voimattomuus on aina välillä, mutta se ei vaivaa koko aikaa. Kuulunee asiaan?

[sideman]

Mulla olisi taas kysymys


Muuten maha on voinut loistavasti.
Ainut vaan, että sellainen pieni voimattomuus on aina välillä, mutta se ei vaivaa koko aikaa. Kuulunee asiaan?

Minulla myös tuntuu pahin "sivuvaikutus" gluteenittomaan (ei siis sentään olennaisesti
vähempiin hiilareihin) siirtymisen jälkeen
olevan pieni voimattomuus. Sen huomaa parhaiten siinä kun fillaroidessa mummut
suhahtelevat ohi vanhoilla Jaguaareillaan, LoL!

Varaudu siis siihen, että voimattomuus ei ihan lyhyessä ajassa katoa!

[Eklektikko]

Kyllähän se tottuminen rasvapolttoiseksi jonkin aikaa vie, mutta sinun syömisesi ovat jo aiemminkin olleet sen verran vähähiilihydraattisia, että ei ole välttämättä siitä kyse. Todennäköisin syy on että syöt liian vähän ja ennen kaikkea liian vähän rasvaa.

Kysyt 'luuletko että tuo määrä on ok', mutta et kerro yhtään grammamäärää.  
Eli vastauksena voin sanoa vain, että laatu näytti hyvältä, määristä et edes  kertonut mitään.  
Eihän tuosta luettelosta näe myöskään kuinka  paljon noita sinänsä hyviä rasvoja käytit.

Proteiini on oikeastaan ainoa minkä määrää täytyy vahtia (se ylimäärä kun muuttuu sokeriksi ja voi sitä kautta lisätä nälkää). Kun tiedät paljonko proteiinia päivässä tarvitset ( 1-1,5 g /painokilo ja kun proderuuissa yleensä on alle 20% proteiinia, niin esim. saadaksesi 100 g proteiinia pitää syödä hieman yli 500 g pihviä.) Sen lisäksi syöt sitten niitä hiilihydraatteja joita syöt ja rasvaa sen verran että tulet kylläiseksi ja nälkä pysyy pois vähintään 4 tuntia.

Ellet tule kylläiseksi, pitää syödä enemmän. Ja jos on pienehkö vatsalaukku (esim. minulla on, en kykene hirveisiin kertamättöihin), niin kalorimäärä nousee parhaiten rasvalla. Veikkaan että sinun pitäisi käyttää rasvaa vielä enemmän, eli kalorivaje voi olla yksinkertainen syy nälkääsi.

Tässä  esimerkki siitä miten rasvanpiilottelu käy, eilisiltainen pannuruokani:
100 g naudan jauheliha, rasvaprosentti 17%
15 g voita ja 1 rkl oliiviöljyä paistamiseen
80 g gouda juustoa, rasvaprosentti 22% (melkein valmiiseen päälle sulamaan, valmiina sitten sekoitetaan)
Mausteena henalan salamia palasina noin 30 g, sellainen tyypillinen meetvurstin rasvaprosentti
(kasvisosuutena oli punakaalia ja valkosipulia, mausteina jalapenoviipaleita, suolaa ja intialaista maustesekoitusta)

Minä piilottelen rasvaa pannuruokiin mm. käyttämällä juustoa lämpimissä ruuissa. Kahvin kanssa ja ruuanlaittoon saan päivässä kulumaan 2 dl kuohukermaa.   Sellainen määrä rasvaa mitä ihmiset ovat tottuneet yleensä käyttämään mm. paistamiseen ja salaatinkastikkeeseen ei oikein riitä mihinkään, eli pikkuisen pitää läträtä rasvalla - ainakin jos jää nälkäiseksi.

[Eklektikko]

Minulla myös tuntuu pahin "sivuvaikutus" gluteenittomaan (ei siis sentään olennaisesti
vähempiin hiilareihin) siirtymisen jälkeen
olevan pieni voimattomuus. Sen huomaa parhaiten siinä kun fillaroidessa mummut
suhahtelevat ohi vanhoilla Jaguaareillaan, LoL!

Varaudu siis siihen, että voimattomuus ei ihan lyhyessä ajassa katoa!

Jos voimattomuus ei katoa viikossa-parissa, ruokavaliossa on jotain pielessä. Tyypillisin virhe on liikaa proteiinia ja liian vähän rasvaa, tekee heikon ja voimattoman, joskus pahoinvoivankin olon.

[Artemis]

Totta, en maininnut määriä
Öljyä lorotin salaattiin noin reilun lorauksen, olisikohan ollut pari ruokalusikallista. Pihvin päälle laitoin voipaketista sellaisen puolen sentin siivun. Munien kanssa "kimpaleen" Vaikea sanoa määrää. Ja lisäksi tosiaan vielä se kermavaahto-maitorahka.
Musta tuntuu, että on vaikea oppia siihen, että rasvaa saa ja pitää käyttää. Niin syvälle on aivopesu mennyt..

Mietin, että ehkä tämä ei olekkaan ns. nälkää. Vaan enemmänkin sitä, että olen tottunut vetämään ähkyt hiilareista ja useimmiten olen tullut tosi täyteen. Tätä on jatkunut melko pitkään. Varmaan melkein aina. Ja nyt kun en vedäkkään hiilareita ähkyksi saakka, vaan mahaan jääkin mukava tunne, sellainen ei liian täysi tunne, niin erehdyn luulemaan sitä näläksi.
Kaikki mikä ei ole ähkyä, tuntuu nälältä, ehkä.
Olen pääasiassa ollut energinen, mutta liikuntaa harrastaessa edelleen hieman on puhti poissa. Että ihan kuin ei olisi kaikkia energia käytössä kun alkaa liikkua lujempaa.

[Artemis]

Juu ja kiitos proteiinivinkistä.
Täytyy tarkkailla.

[Eklektikko]

Näläntunteen signaalitkin voivat tosiaan muuttua ja se tapa jolla kokee nälkää. Minulla on muuttunut enemmän sellaiseksi on/off-tilaksi, jos on nälkä niin se on selkeä ja jos ei ole niin ei tee mieli syödä yhtään mitään. Napostelunhalu on poistunut kokonaan.

Sinä kun et hiilihydraatteja varo erityisesti vaan vain sitä laatua, niin voivat silti jäädä joskus matalammiksi kuin juuri sinulle sopii. Jos alun siirtymäkauden jälkeen tuntuu vielä liikunnan yhteydessä voimattomalta, voi kokeilla pientä hiilihydraattilisää ennen treenejä, maitotuotteet tai pari palaa tummaa suklaata esim.

[Artemis]

Juu. Minä en varsinaisesti hiilareita varo. Että saa vihanneksista ja maitotuotteista tulla.
Ennen koin nälkäisenä usein niitä hypoglykemiaoireita. Nyt lähinnä kai sellaista "normaalia" nälkää. Enää en ole henkisesti epävakaa  tärisevä jne.. Ennen nälkä sai minut hyvin ahdistuneeksi ja kärsimättömäksi ja pyörrytti ja tärisytti jne..
Kai se tosissaan tuntuu erilaiselta, kun on tottunut syömään kaurapuuroa, muroja, perunaa ja leipää. Vaikkakin minulla ne määrät on ollut huomattavasti alhaisemmat kuin monella muulla normaaleina päivinä. Joskus tosin olen vetänyt ihan huolella myös niitä pastaähkyjä jne..

Lounaaksi minulla on uunilohta, reilulla kermalla ja sen kanssa kukkakaalia ja parsakaalia. Nam

[sideman]

Minulla myös tuntuu pahin "sivuvaikutus" gluteenittomaan (ei siis sentään olennaisesti
vähempiin hiilareihin) siirtymisen jälkeen
olevan pieni voimattomuus. Sen huomaa parhaiten siinä kun fillaroidessa mummut
suhahtelevat ohi vanhoilla Jaguaareillaan, LoL!

Varaudu siis siihen, että voimattomuus ei ihan lyhyessä ajassa katoa!

Jos voimattomuus ei katoa viikossa-parissa, ruokavaliossa on jotain pielessä. Tyypillisin virhe on liikaa proteiinia ja liian vähän rasvaa, tekee heikon ja voimattoman, joskus pahoinvoivankin olon.

Pahoin pelkään, että kyseessä saattaa olla MS-taudin ensioire. Miespuolinen serkkuni
sairastui siihen kai noin 2-kymppisenä. Muitakin pieniä viitteitä minulla on tuohon suuntaan...

 

[Eklektikko]

MS-tautihan johtuu siitä, että elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää selkäytimen myeliinitupen soluja vastaan, eli autoimmuunireaktiosta on kyse. Lääketiede sanoo, ettei tiedä mikä sen aiheuttaa. Tauti on yllättäen ruvennut yleistymään viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana.

Tai no, yllättäen ja yllättäen: 1960-luvulla tuli se uusi korkeagluteenisempi vehnälajike ja sen jälkeen yleistyi makeuttamisessa glukoosi-fruktoosisiirappi, jonka fruktoosi on sillä tavoin 'irtonaista' glukoosista, että se pystyy pistämään tuosta vain suolinukan lakoon. Ja kun suolinukkaa on tuhoutunut, pääsee niitä ruuan proteiineja suolesta muualle elimistöön. Siellä sitten immuunijärjestelmä herkistyy niille ja ryhtyy hyökkäämään niitä vastaan. Ja sitten se ryhtyy hyökkäämään myös niitä elimistön soluja vastaan, joiden pinnan proteiinien rakenteet muistuttavat tätä ruuan proteiinia jolle herkistyttiin. Ja voilá, meillä on autoimmuunisairaus.

Taipumus sairastua johonkin autoimmuunitautiin toki voi kulkea suvussa, mutta taipumus ei laukea itse sairaudeksi, ellei ensin saada ulkopuolisen tekijän  (esim. ruuan proteiinit vuotavasta suolesta elimistöön päässeinä) sitä autoimmuunireaktiota aikaiseksi.

Tiedän MS-potilaan, joka on täysin oireeton, paitsi jos erehtyy nauttimaan pienenkin määrän gluteenia; kävelyssä huomaa kuulemma jo yhden leipäpalan...

Mutta pelkkää väsymystä yksinään en menisi kyllä ensimmäisenä luulemaan MS-taudiksi... kun olet vähentänyt viljoja/hiilihydraatteja, todennäköisimmät uupumuksen syyt ovat:
a) siirtymävaiheongelmat
b) liikaa proteiinia ja liian vähän rasvaa

[Artemis]

Milläköhän lailla nuo autoimmuunisairaudet sitten kehittyy mihinkin suuntaan. Siis autoimmuunisairauksiahan on paljon. Onko se sitten tyyliin geneettinen taipumus vaikkapa johonkin, jonka sitten aktivoi nämä gluteenit?
Meidän suvussamme on hirvittävän paljon näitä sairauksia, jotka olen nähnyt mainittavan viljojen yhteydessä. Sairasta sakkia ja todella suuria viljan kuluttajia. Maaseudulla he ovat tottuneet hurjiin määriin pullaa, leipää, puuroa jne.. Ei tulisi kuuloonkaan heille lopettaa sen syöminen..
Olen melko varma, että meillä on jonkinlainen vilja/gluteeniherkkyys geeneissämme. On sydänsairautta, on kolesterolia, on nivelrikkoa ja reumaa, kihtiä, diabetestä, allergiaa, verenpainetta..

Eli siis se toimii niin, että suolesta pääsee näitä proteiineja muualle kehoon => keho hyökkää itseään vastaan? Hurja juttu!

[Eklektikko]

Epigenetiikka:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen

Me synnymme tietyllä setillä geenejä, johon sisältyy potentiaalia kaikenlaisiin asioihin, niin hyviin kuin vähän hankalampiinkin. Se, miten nämä geenit sitten elämän aikana menevät 'päälle' ja 'pois päältä' -  eli joko aktivoituvat tuottamaan tiettyä proteiinia tai lakkaavat sitä tuottamasta -  riippuu paljon myös ympäristön vaikutuksesta.

Jos vaikka nyt jollakulla on voimakas geneettinen taipumus kehittää jokin autoimmuunisairaus viljojen proteiinien päästyä suolesta elimistöön, vaaditaan se viljan proteiini + samaan aikaan vuotava suoli, jotta autoimmuunireaktio voi edes syntyä. Niinpä jos vaikka viljoista herkästi reumasairauksia saava syntyy yhteisöön jossa ei käytetä lainkaan viljoja, ei koskaan synny sitä autoimmuunireaktiota eikä siten sairauttakaan. Ja kukaan ei edes saa tietää, että kyseinen suku/geenilinja on tällä tavoin herkkä.

Mutta Suomessa (ja Euroopassa ylipäätään)  on syöty monenlaisia viljoja ihan kaikkien toimesta koko ajan vuosisatoja. Niinpä voi tulla se ajatus, että jossain suvussa sairastutaan johonkin tautiin X helposti, kun totuus on vain että ko. suvussa sairastutaan tautiin X helposti vain jos myös syödään ruoka-aineita Y ja Z.

Kaikki autoimmuunitaudit ovat sitä että keho hyökää omia solujaan vastaan herkistyttyään jollekin elimistön ulkopuoliselle (usein ruoka), mikä hämäävästi muistuttaa pintarakenteiltaan vastaavanlaisia soluja kehossa. Autoimmuunisairaudet ilmestyivät ihmisen riesaksi suunnilleen samaan aikaan, kun maanviljelys alkoi ja alettiin syödä asioita joita aiempien vuosituhansien aikana ei oltu syöty.
Kuten olen aiemmin todennut, vanhin löydetty homo sapiens kallo on 195 000 vuotta vanha, kun maanviljelys on vain korkeintaan
13 000 vuotta - eli semmoinen uusimuotinen hömpötys meidän aineenvaihduntamme ja elimistömme kannalta.

Nykylääketiede ei ole asiasta mitään mieltä erityisesti, vaikka tätä asiaa tutkitaankin ja varovaisesti on tällaisia pohdittukin, mitään sitovia tutkimustuloksia vain ei ole. (Ja hankala niitä on saada; jos kaikki syövät esim. viljoja läpi elämänsä, ei ole sitä vertailuryhmää joka ei söisi ja siten ei sairastuisi) Useimmista autoimmuunisairauksista todetaan vain että syytä ei tunneta.

Kaikki mitä luettelit sukusi sairauksista ei kuitenkaan ole autoimmuunisairauksia, niitä ovat nivelrikko, reuma ja allergia, sekä tyypin 1 diabetes.  Eikä niitäkään välttämättä kaikkia/kaikilla aiheuta juuri gluteeni, sillä viljoissa on paljon muitakin proteiineja.

Nämä luettelemistasi saa sitten aikaan ihan ilman autoimmuunireaktiota suurella hiilihydraattimäärällä ja siitä seuraavalla suurella insuliininerityksellä: Sydänsairaudet, kihti, tyypin 2 diabetes, verenpaine

[sideman]

Syssymmällä on tarkoitus mennä gluteenitestiin, jolloin pitää
nauttia gluteenipitoista ravintoa peräti kuukauden ajan ennen
sitä.

Kaapin uumeniin oli jäänyt muutama hapankorppuviipale,
joten päätin kokeilla sen (hapankorpun) vaikutusta oloon,
koska joka tapauksessa joudun vaihtamaan gluteenipitoiseen
mikäli aion saada suhteellisen varmuuden gluteenin sopimattomuudesta
itselleni.

Ensi vaikutelma oli se, että ruisleipä maistui siis suorastaan
tolkuttoman hyvälle! Mutta se ei tietenkään ole merkki
siitä, että minun on sitä hyvä nauttia.

Voi kuitenkin ennen pitkää tulla eteen tilanne, jossa
toisessa vaakakupissa on esim. atooppisten oireiden selvä
lieventyminen gluteenittomuuden myötä ja toisessa
enimmäkseen melko mauton ja suht. hintava leipätarjonta,
joka vielä saattaa aiheuttaa voimattomuutta, mitä
kuitenkaan en pidä kovin todennäköisenä.