seuraava »

[sideman]

Sangen pitkiä aikoja Telluksella oli ilmeisesti vain yksisoluisia eliöitä.

Monisoluisten kasvien kehityttyä puut ottivat valta-aseman ja hallitsivat
miljoonia vuosia planeettaamme.

Ruohovartiset kasvit kuitenkin kykenivät pysymään elävien kirjoissa
puiden välistä pilkottavien valokiilojen alla.

Ruohoilla oli ylivoimainen ase taistelussa maankäytöstä: tuli!

Tuota asetta hyödyntämällä ruohot kykenivät valtaamaan itselleen
alaa; näin syntyivät savannit.

Jotkin kädelliset siirtyivät metstästä savannille. Savanni suosi pystyasentoa
ja aivojen suurentumista.

Tuo johti lopulta homojen kehittymiseen. Niistä laji sapiens sapiens lienee
ainoa Telluksella tällä hetkellä eksisteeraava.

Mutaatio vehnäksi kutsutussa ruohovartisessa kasvissa mahdollisti citykultuurin syntymisen.

Lopulta tuo kulttuurievoluutio on johtanut mm. siihen, että valtameret ovat "hukkumaisillaan"
öljypohjaisista tuotteista, lähinnä muoveista syntyneeseen saasteeseen.

Jos siis ruohot eivät olisi ottaneet valta-asemaa, ihmiskunta voisi elää edelleen paratiisimaisissa
olosuhteissa, kuten esim. Amazonian kivikautisella tasolla olevat intiaaniheimot?

[Kuuhilda]

Hiukan mutkan kautta suoraksi. Joo, voisivat, kuten voisivat melkein mitä tahansa muutakin
Kiintoisa ajatelma kuitenkin.

[Eklektikko]

Ruohovartisten kasvien kehitys itse asiassa vauhdittui ihmisen tekemän jalostuksen ansiosta. Ja yksi teoria on, että ihminen jäi koukkuun viljasta tehtyihin alkoholijuomiin ja gluteeniviljojen opiaatteihin ja jatkoi sen vuoksi maanviljelystä, vaikka työpäivän pituus kaksin-kolminkertaistui, lapsikuolleisuus nousi, taudit lisääntyivät ja sekä elinajanodote että keskipituus laskivat.

Mutta maanviljelyksen 'maailmanvalloitus' on helppoa sikäli, että kun jokin alue on kerran raivattu pelloiksi, ei siellä enää voi metsästäjä-keräilijä saada elantoaan, joutuivat väistämään ihan siitä syystä. Pahin mutaatio vehnässä on ihmisen 1960-luvulla jalostama, joka sekä muutti venhän proteiineja ihmiselle vielä myrkyllisemmiksi, että lisäsi gluteenin määrää huimasti.

Paskaan hukkuminen on ennen kaikkea markkinavetoisuuden ansiota ja se alkoi itse asiassa protestanttisen puritanismin noususta jo vuosisatoja sitten, tekniikka vain mahdollisti sen todella tuhoisaksi kehittymisen vasta myöhemmin: Idea kun oli että taloudellinen menestys on osoitus siitä että jumala tykkää sinusta ja voitoilla ei tietenkään saa tehdä mitään kivaa, vaan pitää panna ne voitot tuottamaan vielä enemmän, mikä on merkki siitä että jumala tykkää sinusta vielä enemmän...

Iso osa paskaan hukkumisesta johtuu siitä, että ihmisille luodaan tarpeita joita heillä ei todellisuudessa ole ja sitten myydään heille tavaraa jota he eivät ollenkaan tarvitse.

Ruohojen valta ilman ihmisen vaikutusta ei olisi ollut vakio eivätkä ne olisi pysyvästi vallanneet yhtään mitään: Ilmasto muuttuu suuntaan ja toiseen ilman ihmistäkin mm. sen vuoksi että maapallon rata auringon ympäri vaihtelee pyöreämmästä ovaalimmaksi ja ovaalimmassa vaiheessa tulee aina jääkausia (olemme nyt siinä vaiheessa, jääkauden alku on vain ajan kysymys, joten ilmaston lämpeneminen on lähinnä väliaikainen ongelma). Niinpä vuosimiljoonien saatossa on samalla alueella ihan ilman ihmisen vaikutustakin ollut vähän vuoronperään kaikenlaista, välillä metsää, välillä savannia, välillä aavikkoa. Maanviljelys oli se juttu, joka on tuhonnut eniten ekosysteemejä ja eliölajeja.

Eli jos maanviljelys ei olisi ottanut valtaa, olisivat elinolosuheet erilaiset ja väestö pienempi: Metsästäjä-keräilijät sääntelivät syntyvyyttä, maanviljelys puolestaan on niin työvoimavaltaista, että se kannatti lopettaa ja seuraukset näkyvät sangen selvästi. On muuten löydetty myös paikallaan pysyneen metsästäjä-keräilijä-kulttuurin jäänteitä jostain Turkin tienoilta, jossa on valtava temppeli/hautapaikkarakennelmakin, eli vaikka oltiin metsästäjä-keräilijöitä oli silti melkoista korkeakulttuuria aikansa mittapuulla niin, että oli ihan kuvanveistäjiä omana ammattiryhmänäänkin.

Takaisin 'paratiisiin' siirtyminen vaatisi rajua väkiluvun laskua, mutta se on niin tabu aihe että siitä ei uskalleta puhua myöskään ilmastonmuutoksen ihmisen aiheuttamaa osuutta pähkäiltäessä, vaikka syytä totisesti olisi.

[sideman]

Ruohovartisten kasvien kehitys itse asiassa vauhdittui ihmisen tekemän jalostuksen ansiosta. Ja yksi teoria on, että ihminen jäi koukkuun viljasta tehtyihin alkoholijuomiin ja gluteeniviljojen opiaatteihin ja jatkoi sen vuoksi maanviljelystä, vaikka työpäivän pituus kaksin-kolminkertaistui, lapsikuolleisuus nousi, taudit lisääntyivät ja sekä elinajanodote että keskipituus laskivat.

Voisikohan Suomessakin kesäaikaan testata, millaista olisi päivittäisen "leivän"
hankkiminen metsästämällä ja keräilemällä (lähinnä kai marjoja ja sieniä)?

Sen luulisi olevan "piece of cake" nyt tehokkaiden aseiden ja muiden apuvälineiden
kuten GPS-paikannuksen tautta...

 

[Eklektikko]

Suomessa täytyy olla kalastaja-metsästäjä-keräilijä ja homma täytyisi tehdä koko heimon voimin, sillä isomman riistan metsästys vaatii ryhmätyötä. Merkittävin eläinrasvanlähde täällä kivikaudella olivat norppa ja hylje, sekä rasvaiset kalat.

Yksi ihminen yksin ei pärjää itse asiassa yhtään missään metsästäjä-keräilijänä, vaan tarvitaan kokonainen heimo ja lisäksi sitten vanhemmilta heimolaisilta täytyy saada heimolle kerääntynyt tieto eläinten vaelluksista ja vuosirytmeistä (eli mitä löytyy milloinkin mistäkin), sekä syötävistä kasveista, tarvekalujen tekemisestä jne.

Siihen on syynsä miksi metsästäjä keräilijät elävät heimossa - yksin kuolee pian nälkään. Se ei  todellakaan ole piece of cake ja modernit välineet eivät paljoa auta, jos tietotaito ja heimon tuki puuttuu.

[sideman]

Siihen on syynsä miksi metsästäjä keräilijät elävät heimossa - yksin kuolee pian nälkään. Se ei  todellakaan ole piece of cake ja modernit välineet eivät paljoa auta, jos tietotaito ja heimon tuki puuttuu.

Eikös jonkinmoisia metsästysseuroja ole olemassa  Suomessa(kin)?

Sellaisen puitteissa luulisi olevan helppoa testata esimerkiksi sitä,
miten aikaa viepää elannon hankkiminen metsästäjä-keräilijänä
olisi??

[Eklektikko]

Eikös jonkinmoisia metsästysseuroja ole olemassa  Suomessa(kin)?

Sellaisen puitteissa luulisi olevan helppoa testata esimerkiksi sitä,
miten aikaa viepää elannon hankkiminen metsästäjä-keräilijänä
olisi??

Ongelma 1: Norppa on rauhoitettu, hylkeiden pyydystämismäärää rajoitetaan, hirvenkaatolupia rajoitetaan. Ei ole enää sallittua lahdata kokonaista laumaa peuroja ja sitten kuivata ja savustaa lihat seuraaviksi pariksi kuukaudeksi.

Ongelma 2: Metsästysseuralla ei ole tarvittavaa tietämystä  mistään muusta kuin niiden lajien metsästyksestä jota nykyisin harjoitetaan ja keräilystä ei niin sitten yhtään. Jokainen suomalainen varmaan tunnistaa muutaman yleisimmän ruokasienen ja marjat, mutta metsästäjä-keräilijät tyypillisesti syövät kaikkea mitä heidän alueeltaan syötävää löytyy, eli puhutaan sadoista eri lajeista kasveja jne.

Metsästäjä-keräilijänä eläminen on eräänlainen symbioosi ympäristön kanssa, jossa tunnetaan kaikki ravinnon ja tarvekalujen lähteet ympäröivässä luonnossa ja metsästysseuran toiminta tai joku sienien ja marjojen keruu on ihan vain pikkurippunen siitä kokonaisuudesta, mitä vaikkapa nyt Suomessa tarvittaisiin.

Eli marjassa/sienessä/metsästämässä voi kyllä leikkiä metsästäjä-keräilijää, mutta leikiksi se jää.

[sideman]

Eikös jonkinmoisia metsästysseuroja ole olemassa  Suomessa(kin)?

Sellaisen puitteissa luulisi olevan helppoa testata esimerkiksi sitä,
miten aikaa viepää elannon hankkiminen metsästäjä-keräilijänä
olisi??

Ongelma 1: Norppa on rauhoitettu, hylkeiden pyydystämismäärää rajoitetaan, hirvenkaatolupia rajoitetaan. Ei ole enää sallittua lahdata kokonaista laumaa peuroja ja sitten kuivata ja savustaa lihat seuraaviksi pariksi kuukaudeksi.

Ongelma 2: Metsästysseuralla ei ole tarvittavaa tietämystä  mistään muusta kuin niiden lajien metsästyksestä jota nykyisin harjoitetaan ja keräilystä ei niin sitten yhtään. Jokainen suomalainen varmaan tunnistaa muutaman yleisimmän ruokasienen ja marjat, mutta metsästäjä-keräilijät tyypillisesti syövät kaikkea mitä heidän alueeltaan syötävää löytyy, eli puhutaan sadoista eri lajeista kasveja jne.

Metsästäjä-keräilijänä eläminen on eräänlainen symbioosi ympäristön kanssa, jossa tunnetaan kaikki ravinnon ja tarvekalujen lähteet ympäröivässä luonnossa ja metsästysseuran toiminta tai joku sienien ja marjojen keruu on ihan vain pikkurippunen siitä kokonaisuudesta, mitä vaikkapa nyt Suomessa tarvittaisiin.

Eli marjassa/sienessä/metsästämässä voi kyllä leikkiä metsästäjä-keräilijää, mutta leikiksi se jää.

Noin taitaa olla näreet!

Tupsahtipa mieleen sellainen dilemma, että mitenkä Etelä-Amerikan korkeakulttuurit
rakensivat mahtavat pyramidinsa sun muut? Eli mistä he saivat kyllin helposti energiaa,
jotta tuo oli ylipäätään mahdollista?? Sienet ja marjat taisivat olla enemmänkin uskonnollisten
rituaalien polttoainetta??

 

[Eklektikko]

Etelä-Amerikan korkeakulttuurit olivat orjataloudella pyöriviä maatalousyhteiskuntia. Lisää orjia saatiin mm. sotimalla.

[sideman]

Etelä-Amerikan korkeakulttuurit olivat orjataloudella pyöriviä maatalousyhteiskuntia. Lisää orjia saatiin mm. sotimalla.

Kappas vain: inkat elivät esim. potuilla ja popcorn'illa!

You ask yourself: how can that be - wouldn't the food rot or waste away? But that was another of the ingenious inventions of the Inca. They developed the earliest type of freeze-drying. Potatoes, the staple of the Inca diet, would be left out at night, to freeze in the frigid weather. During the day, when the temperatures rose, the water evaporated. After a matter of days, this dried potato pulp, known as chuño, was able to keep for up to one year. A similar process was executed on beef - it was freeze-dried and called beef charqui. It now is popular as beef jerky.

Another popular modern food came from the Inca - popcorn. But in those days, popcorn had a very practical use. It was used because it also did not spoil. Everything having to do with Inca food was efficient.

[Varjotar]

Ihminen on kaiken pahan alku ja juuri..