seuraava »

[Downtempo]

Hmm, toi voi selittää sen, etten helposti tutustu ihmisiin, pitää jotenkin natsata tosi hyvin että tullaan juttuun luontevasti, muuten on helposti vaivautunut tunnelma - olen kyllä opetellut ns. small talkia ja teeskennellyt esim. uteliasta ja kysellyt puolitutuilta ihmisiltä arkisia juttuja, juuri siksi etten vaikuta liian sulkeutuneelta tai muuten oudolta.. "teeskennellä" on kyllä vähän vahva termi, ehkä enemmänkin "sosiaalisista syistä pakottanut" itseni, heh... mutta en oikeasti tykkää puhua asioista jotka ei kiinnosta itseäni 100%:sesti.


Mitä sulla Downtempo on 8. huoneessa? (ehkä multa meni ohi jos jossain kohtaa mainitsit)...
Sitten sellainen asia, etten mielelläni katso varsinkaan vieraita ihmisiä silmiin, ja tuttujakin jotenkin tosi "pakottaen" edes vähän pitemmän aikaa. Olen aina ajatellut, että sen takia, koska olen ujo, mutta sellainenkin ajatus on pälkähtänyt päähän, etten halua katseellani pelottaa ketään, koska se voi olla melko intensiivinen ja joku voi kokea sen uhkaavana vaikken tarkoita? Esim. tänään eräs nuori mies ihan selvästi sävähti, kun katseemme kohtasivat, vaikka se kesti vain sekunnin. (tai sitten mun kampaus oli niin räjähtänyt että raukka säikähti  Cheesy)

Voi olla myös, että itse pelkään paljastavani itsestäni liikaa, kai sekin on tuon 8-huoneen juttuja, että pitää olla salaisuuksia ja olla aika mystinen.  askendentti kauris ei helpota tätä kuviota ainakaan liiaksi..  Roll Eyes

Hopealohikäärme:

Toi on kyl vaikee...  osa on sitä keiden kans on helppo olla, eli olla ihan oma itsensä eikä oo sitä vaivautuneisuutta, on ns. kotosa olo, mut sit joidenkin kans kokee, että ei halua antaa niille mitään irti. sen vaan aistii. sit on taas kolmas osa sellasta, että ns. aistii et ollaan samoilla taaajuuksilla, mutta molempi osapuoli on niin pidättäytynyt, ettei kumpikaan riko jäätä.

Hehe, mäkin oon yrittäny aikani mittaan tsempata itteeni oleen vähän enempi puheliaampi ja heittää jotain juttua ilmaan, jos vallan on hiljasta, koska aina oon oottanu toisten alotetta kaikessa, niin kait sitä joskus itekkin täytyy olla avoimempi ja heittäytyä.
Mulla on tarkka kontrolli siitä et mitä itsestäni paljastan. "Moon opposite pluto - you have a simultaneous desire to control what others know about you, which likely stems from fear."

Mä katson silmiin aluks ravun tyyliin epäsuorasti, kiertoteitse, jos kyseessä on vieras ihminen. sit jos tutustuu ja juttelee enemmän, niin sit uskallan katsoo täysin suoraan. riippuu ihmisestä mitä fiboja saan siitä. jos toisesta tulee tota skorpparienergiaa, niin säikähdän, koska tulee tunne et joku lukee mua silmistä, koska mun silmistä näkee mun mielenliikkeet, enkä osaa tosipaikan tullen teeskennellä. niin sit siinä vaiheessa meitsi vaihtaa katseen vaivihkaa johki ihan muualle, vaikka sitten mielummin otsaan, koska en nyt ihan lattiaan haluu tuijotella...

Mut muiden kans, keistä en aisti tota skorpparienergiaa, musta on kiva kattoo tooosi syvälle silmiin ja kattoo mitä sieltä löytyy...
Sit ihan vahingossa huomasin tuossa taannoin, että kapakoissa, kun kattoo suoraan silmiin tosissaan, ei mitään tarkotuksellista, vaan esim keskustelun yhteydessä, niin monet on menny ihan tennarit sekasin siitä, ja mä oon jääny suu auki, et mitä ihmettä mä nyt tein??

Mulla on siis 8. huoneessa mars ja kuu. Oppositio Pluto, oon kokenu tuon olevan hyvin oleellinen asia kartallani koko elämäni.

LILLI: Entä jos se on siitä, et oletetaan että oot jo niin perillä kaikesta, et mitä sitä nyt enempää jauhamaan? Osui ja uppos.
Tai sit, et ei kehtaa antaa palautetta, koska pelkää et toinen aattelee et "mitä toikin tuossa avautuu kaikesta, kuhan tein tulkinnan?"

[Downtempo]

sit myös se, et reaaliaikaset sanaväittelyt menee ihan puihin, koska se mitä mieltä voi olla, johtaa juurensa moneen eri asiahaaraan, niin on vaikeeta muodostaa sellanen yks lause niistä. ja ei jaksa alkaa juurtajaksen alkaa selittää koko ajatusmaailmaansa sillä hetkellä.
tosin eri asia, jos on jo muodostanut jotenkin pääkopassa kaikki ajatukset läpi. Siitä ajatus sumpusta on vetänyt tiiviin mielipiteen, niin SE ON JÄMPTI SE. ja se pitää. Eikä monikaan lähde vastarintaan siinä vaiheessa, koska ne huomaa toisesta, että tuo asia on mietitty ja koettu läpikotasin.

[Ave^^]

Mulla taas tapahtuu jännä reaktio, jos katson ihmisiä silmiin. En voi puhuessani kauhean paljon katsoa, sillä unohdan mitä olin sanomassa. Kyseessä voi olla ihan kuka tahansa, eli sinänsä ei johdu vastapuolesta se, että tunnen uppoavani niihin silmiin ja unohtavani muun. Liekö sitten jotenkin automaattisesti uiskentelen sinne ihmisen sisälle ja se vie kaiken keskittymisen?  Ihan hiljaa voisin kyllä ihmisten silmiä kattella, mutta yleensä sitä pidetään vaivaannuttavana, niin en viitsi.

Joka tapauksessa silmiin katsomalla murtuu kuitenkin se, mistä täälläkin puhuttiin jossain kohtaa, että jos toinen vaikuttaa olemukseltaan pelottavalta. Monta kertaa olen huomannut, että sieltä silmistä löytyy asioita, jotka tekee ihmisestä vähemmän pelottavan. Toisaalta on joitakin harvoja ihmisiä, joiden silmät ovat juuri se joka puistattaa, ja jotenkin uskon että tähän liittyy sellaista, että tuo ihminen on jollain tapaa tällä hetkellä oikeasti vaarallinen. Se kun on oikeasti sellaista vaarallisuutta mitä tuntee, hieman eri asia kuin jos ottaa askelia taaksepäin vain vahvan presenssin omaavan henkilön kanssa.

Jos skorppari- tai kasihuoneen kuu on se sieluun porautuja, niin mun kala- ja 12.huoneen kuu on se sieluun uiskentelija.  Siksi uskon, etten olen mitenkään pelottava, vaikka aurinko onkin kasihuoneessa ja marspluto -yhtymä skorpparissa. Enemmän nuo ilmenevät mun oman intensiivisen elämänhaluni kautta.

[Lumililja]

Minulla ei ole mitään 8. huoneessa, mutta olen usein tehnyt tulkintoja ihmisille, joilla tämä huone on hyvinkin pullollaan planeettoja. Minua ärsyttää yleensä jo heti kättelyssä tulkinnan teko, koska sieltähän ei saa yleensä mitään palautetta. Vain kiitos ja näkemiin. Jos jotain kommentoitavaa löytyy, niin osoitetaan tulkinnasta joku pikkuasia, joka ei pidä paikkaansa. Mutta muuten ei suurempia avautumisia tarvitse odottaa. 

Mahtava ja mielenkiintoinen ketju tänne onkin syntynyt kasihuoneesta  Lilli, teet siis tulkintoja. Kuinkahan sellaisen saisi? Mulle ei ole tehty koskaan kunnollista, voisi olla avartava  Vannon, etten ole näitä ei-koskaan-palautetta -tyyppejä. Ehkä tähän sitten vaikuttavat vähän ne muutkin jutut kuin kasihuone  .

Paljon juttuja tunnistan muiden kasihuonelaisten kanssa, mutta en tuota silmiin katsomisen vaikeutta. Lörpöttelen ihmisten kanssa yleensä niitä näitä ihan siksikin, että se rentouttaa tunnelmaa ja saa yleensä vastassa olevan "jäykistelijänkin" rentoutumaan ja rauhoittumaan. Kasihuoneessani on merkurius härässä, ehkä se vaikuttaisi. Mutta tämä on aikamoista pintaa, itse päätän tiukasti miten paljon itsestäni paljastan - se on yleensä aika vähän...

Väittelyistä en pidä ollenkaan, enkä niitä harrasta. Saattaa olla, että ratkaisen asian kävelemällä raukkamaisesti ulos tilanteesta tai sanomalla mielipiteeni tiukasti ja kylmästi yhdellä lauseella. Ja se lause on: tästä asiasta en keskustele enempää. 
En tiijä, teekö mars siellä kasihuoneessa tämmöiseksi vähän tylyksikin, vaikka olen mielestäni tosi kiltti... Siis ristiriitaisen vaikutelman voin antaa, kuten joku itsestään kirjoitti. 

[Downtempo]

En nyt tiedä mihin tämän tunkisin, mutta sopii tänne teemoihin, ja omaan 8. huoneeseeni.
Löysin mielenkiintoisen jutun Pluto Oppositio Kuustani, mitä olen ehkä koko elinikäni pohtinut, mistä se johtuu.
Kuu siis 8. huoneessa.

"Moon opposite Pluto is the aspect of exposes, hacking, covert operations and skilled invaders. somehow they become the catalyst for bringing to light others peoples deepest darkest demons."

koko elämäni aikana on putkahtanut eteeni tilanteita, että ikäänkuin "päästäisin hirviön häkistään" ihmisistä, ilmeisesti plutoonisia ihmisiä tms.
Tutustuttuani heihin, heistä yhtäkkiä saattaa jossain tilanteessa kuoriutua aivan raivopäisiä, vainoharhaisia, väkivaltaisia ihmisiä kanssani. Vaikka en itse ole millään lailla heitä siihen provosoinut, ollut vaan. Siksi olenkin ollut aina ymmälläni, että miksi saan sellaista kohtelua, vaikka en ole heitä mitenkään siihen provosoinut. Jotkut asiat saattavat tulla esiin ihan puskista. Usein näissä tilanteissa, osa on peilannut itseään minuun, tai luulleet minusta jotain aivan käsittämätöntä...Onko tuo sitten sellainen piirre tuon aspektin myötä, että kun olen vaisu ja hiljainen, mutta silti selvänäköinen, että saan jotenkin ihmiset ympärilläni varpailleensa tietämättäni, koska en sitä itse tiedosta ollenkaan Toimin peilinä, mihin ne sylkee omat pahat demoninsa pihalle.
Monet on tullut sillä asenteella luokseni ripittäytymään kaikenmaailman tekemisistään esim että "tiedän että jotenkin tiedät, että olen joskus pettänyt, tai ollut väkivaltainen", vaikken tietäisi asiasta hölkäsen pöläystä, korkeintaan olen huuli pyöreenä, että mitäs helkuttia?? Ja lukemattomia tilanteita, että osa luulee tulkitsevansa mua, mutta kun kieltäydyn ja kiellän asiat, niin sitten PAM! Taas hirviö irti. Mulla on myös taipumus ajautua mitä ihmeellisimpiin tilanteisiin ihmisten kanssa, ja on todellinen työ kahlata pois sieltä 

Muistan jopa ihan lapsena, että kaikki otti leikit LIIAN todesta kanssani. Laukaisen jonkun kilpailuvietin samantien. ja sen että muut eivät osaa vetää rajaa, jopa ihan aikuisenakin. Muistan ikuisesti lapsena, kun pelasin koulussa sulkapalloa, meni 5 minuuttia niin vastapeluri sai hirveät raivarit ja heitti mailansa täysiä päähäni. Vaikkei ollut edes häviöllä.  :

Hauskuuttelu ei ole enää hauskaa vaan mennään äärimmäisyyksiin, henkilökohtaisuuksiin.
Mulla on tullut lapsuudesta ja koko iästäni traumat kaikelle kilpailulle. En ikinä uskaltaisi pelata esim. shakkia kenenkään kanssa, etten pelkäisi että joku hullu lopuksi hakkaisi mut sillä laudalla 

Tuokohan tuo aspekti jonkun ihan väärän kuvan ihmisille musta....ilmeisesti...

[Kuuhilda]

Tuo kuulostaa melkein sanasta sanaan tutulta mulle, Downtempo ^^

Mulla ei oo tuommosta oppositiota,  ja  on kyllä inkonjuktiossa keskenään, ja sekin on vähän niin ja näin, koska ovat kuitenkin oppositio merkeissä, ja inkonjuktiossa pitäs olla vastapäätä olevan merkin viereinen merkki. 150 astetta kyllä välissä, asteen orbilla.

Jos tuota Plutoa sitten käydään syyttämään, niin mulla kyllä  yhtymä MC  , että sillee näyvällä paikalla...ja tarkottaa tietty että on oppositiossa IC;lle, jonka voipi kait kuuhun yhdistää.

[Lumililja]

Downtempo. Taas kuulostaa tutulta. Noin hurjia kokemuksia mulla ei ole, mutta olen pannut merkille samantyyppisiä kokemuksia. Kuu on 8. huoneessa mullakin, mutta ei       vaan       Imuroin itseeni muiden tunteita, aistin niitä ikävän herkästi   En tiedä miten syyttäisin Plutoa -> en osaa tulkita sitä kartallani.

Eniveis, olen huomannut etenkin tuon, että saan joissakin ihmisissä aikaan raivoreaktioita. "Päästää hirviö häkistään" on hyvä ilmaisu, juuri näin toisinaan on käynyt. Itse olen ollut kuin öö aapisen laidalla, ihmeissäni, miten olen provosoinut, vai olenko mitenkään   Erityisesti tunnun herättävän ärtymystä henkilöissä, joita voisi sanoa "kontrollifriikeiksi" -> järjestelmälliset henkilöt, jotka kammoavat yllätyksiä, spontaaniutta ja muutoksia, pelkäävät epäjärjestystä ja haluavat, että asiat on täsmällisesti ennakolta suunniteltu. Vain silloin he voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Näyttäydyn heille ilmeisesti peilinä, jossa on jotain, mitä he kammoavat (ja mitä he eivät itse ole).  

Voiko tuollainen outo ominaisuus johtua kuusta kahdeksannessa huoneessa, vai onko syyllinen Pluto? Minulla Pluto    . Mitä sitten tarkoittaakaan.

[Lilli]

En nyt tiedä mihin tämän tunkisin, mutta sopii tänne teemoihin, ja omaan 8. huoneeseeni.
Löysin mielenkiintoisen jutun Pluto Oppositio Kuustani, mitä olen ehkä koko elinikäni pohtinut, mistä se johtuu.
Kuu siis 8. huoneessa.

"Moon opposite Pluto is the aspect of exposes, hacking, covert operations and skilled invaders. somehow they become the catalyst for bringing to light others peoples deepest darkest demons."

koko elämäni aikana on putkahtanut eteeni tilanteita, että ikäänkuin "päästäisin hirviön häkistään" ihmisistä, ilmeisesti plutoonisia ihmisiä tms.
Tutustuttuani heihin, heistä yhtäkkiä saattaa jossain tilanteessa kuoriutua aivan raivopäisiä, vainoharhaisia, väkivaltaisia ihmisiä kanssani. Vaikka en itse ole millään lailla heitä siihen provosoinut, ollut vaan. Siksi olenkin ollut aina ymmälläni, että miksi saan sellaista kohtelua, vaikka en ole heitä mitenkään siihen provosoinut. Jotkut asiat saattavat tulla esiin ihan puskista. Usein näissä tilanteissa, osa on peilannut itseään minuun, tai luulleet minusta jotain aivan käsittämätöntä...Onko tuo sitten sellainen piirre tuon aspektin myötä, että kun olen vaisu ja hiljainen, mutta silti selvänäköinen, että saan jotenkin ihmiset ympärilläni varpailleensa tietämättäni, koska en sitä itse tiedosta ollenkaan Toimin peilinä, mihin ne sylkee omat pahat demoninsa pihalle.
Monet on tullut sillä asenteella luokseni ripittäytymään kaikenmaailman tekemisistään esim että "tiedän että jotenkin tiedät, että olen joskus pettänyt, tai ollut väkivaltainen", vaikken tietäisi asiasta hölkäsen pöläystä, korkeintaan olen huuli pyöreenä, että mitäs helkuttia?? Ja lukemattomia tilanteita, että osa luulee tulkitsevansa mua, mutta kun kieltäydyn ja kiellän asiat, niin sitten PAM! Taas hirviö irti. Mulla on myös taipumus ajautua mitä ihmeellisimpiin tilanteisiin ihmisten kanssa, ja on todellinen työ kahlata pois sieltä 

Kas, olipa tutun kuuloista! Minulla ei tosin ole tätä aspektia eikä 8. huoneessa mitään, mutta ehkä tämä kävelevänä peilinä oleminen on tullut esiin vahvimmin Pluto-transiittien aikana. On aika rasittavaa, kun ei voi juoda edes päiväkahveja julkisella paikalla ilman että joku ventovieras saa hepulin.

Jännä juttu myös, että en ole esim. netissä saanut osakseni tällaista kohtelua, minun pitää siis olla fyysisesti läsnä jossakin tilanteessa, jotta demonit pääsisivät irti.

[Downtempo]

Niinno, tiiä sitten mitä planeettaa lähtee syytteleen.
Mulla on kans se, että tollaset tarvii live-kontaktin. Ja syvemmissä tuttavuuksissa, ja joskus ehkä ihan pintaliipaisuissakin,
ongelma syntyy siten, et toinen yrittää samaistua muhun. Jutustelu alkaa usein et "hei oot ihan samanlainen ku mä, sussa on jotain samaa" Ja siitä alkaa se, että kuinka minun pitäisi olla ja ei olla jne.... joskus joku väärä ilmekin kuulemma tällaisten tyyppien mielestä oli väärää, koska he osaa tulkita mua niin hyvin, että tietää mitä se tarkoittaa, ja ovat sen takia oikeutettuja toimimaan näin. Tai vastaavasti "älä viitsi, tiiän että et oikeasti ole tota mieltä" - Ei uskota. Ehkäpä yleisin syy, mitä syyttää, on että pidetään jonain ihmeen itsestäänselvyytenä toisten peilaamisesta muhun, Ja sepäs vasta on ikävää ja sekavaa, että on itsestäänselvyys jostain jollekkin, mitä ei edes itse tiedosta itsestään. Ärstymystä eniten aiheuttaa niille ketkä ovat ns. kontrollifriikkejä.
Ei se mullakaan nyt ihan aina tollasta ole, mutta transiitit vahvistaa tota. Syvimmissä ihmissuhteissa on melko koko ajan läsnä.
Vois joskus antaa niille ite peilin käteen, niin ei tarvitse siihen toisia 
uglystupid2:

Sit on näitä ihan pelkkiä vastaantulijoitakin kaduilla, keitä vaan yksinkertaisesti ärsyttää minä, ilman niitä samaistumis-operaatioita, suora simpli olettamus.

[Ritsa]

Heipä hei. Uusi foorumilainen ilmoittautuu!

Olen tutustunut nyt astrologiaan ehkä 1,5 kuukauden ajan ja vasta nyt löysin tämän foorumin. Opettelin sitten huvin vuoksi näköjään ensin englanniksi asiat ja nyt vasta suomeksi.  Tässä on ollut hurjia kokemuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Siitä syystä astrologiakin löysi tien elämääni, vaikken tästä "hölynpölystä" (olettamus aurinkomerkistä ja yleistys astrologiasta) ollut koskaan oikein kiinnostunut. Huomannut nyt kuinka hieno ja opettavainen asia tämä riimuja sisältävä ympyräpeili onkaan.

Asiaan.. olen tällä hetkellä päätynyt käyttämään Kochin huonejärjestelmää sillä perusteella, että se tuntuisi osuvan parhaiten selityksineen minun kartalleni, josta tiedän eniten. Minulla on siis Saturnus & Juno konjuktio jousimiehessä 8. huoneessa. Saturnuksen ainoa aspekti on neliö nousuun, jippii! Taisi sillä kyllä olla joku merkityksettömämpikin aspekti Neptunukseen ja Plutoon. Kuu on 11 asteessa skorpionia 8. huoneessa (3.11. eklipsi osui kivasti siihen.) Pluto on konjuktiossa Kuuhun noin kuudella asteella ja Venukseen noin neljällä asteella. Skorpionissa 8. huoneessa siis muut, paitsi Venus on 7. huoneen puolella juuri ja juuri (Placiduksella on 8. huoneessa myös.) Stelliumiinhan nuo melkein menevät eli max 10 astetta eroa kaikilla kolmella.

Kiva huomata, että muutamalla on aika vahvasti samanlaisia kokemuksia kuin minulla. Ei oo helppoo. Veikkaan, että tää yhdistelmä ois aika tappava ilman kartan muita ominaisuuksia. Syvälle mennään vaikkei haluakaan. Onneksi kaikilla näillä kolmella planeetalla, joista siis kaksi on persoonallisia, on ainoastaan sekstiilejä ja kolmioita muihin planeettoihin ja pisteisiin. Ainoastaan Part of Fortune on oppositiossa. Viime aikoina huomannut esimerksi sen, että alkoholia ei sovi nauttia paitsi hyvässä seurassa ja baareihin ei ole asiaa. Tämä ei ole sinänsä pelosta johtuvaa, koska kuolemakin on vain muutos ja testi kehittymisen asteesta. Alkoholi vie kivasti rajat ja suojamuurit alas, jolloin tuntemattomat ja känniset ihmiset ottavat aika pirusti jotain magneettista vaikutusta vaikka vain hymyilisi koko ajan.

Olen tosiaan kohdannut kuolemaa ihan tarpeeksi ja toivon todella, että olen jo läksyni sen suhteen oppinut. Parisuhde on ollut helvetin raskas, mutta henkisessä kehityksessä kuitenkin kuin pikajuna verrattuna ratikkaan. Nöyryys on ollut erittäin tärkeätä kaikessa, mutta nyt tuntuu, että on alkanut enemmän rajojen vedon aika. Silmiin katsominen on ollut minullekin varmaan alitajuisesti vaikeaa. Tiedän nykyään, että katseeni voi olla pelottava, koska eiväthän tuntemattomat tiedä intuitiivisesti millainen ihminen olen. Itselle tuo intuitiivinen ihmisen luonteen huomaaminen sekunneissa ensikohtaamisessa ilman sanoja on päivän selvä asia. Miksiköhän olen niin pelottava ihmisille, jotka ovat piilottaneet itseltään asioita?  Huomannut muutenkin, että on taipumusta tulla mieleen heti kaikkein pahin mahdollinen vaihtoehto kaikissa asioissa. Se ei ole kovin miellyttävää, mutta olen meditoinut arkielämässä jo melkein kymmenen vuotta, joten näille pahimmille visioille voi nykyään jo nauraa. Tai siis se on nykyään ainoa vaihtoehto.

Mitähän vielä, no katsotaan jos myöhemmin tulee muuta mieleen.

[Kuuhilda]

Mulla ei tarvitse olla edes livekontakti...ihan on netin ihmemaailmassakin käyny samalla tavalla joidenkin kanssa 

[Ritsa]

Hehe, kaipa se voisi johtua siitä, että laukoo syviä totuuksia auttaakseen (tai ainakin luulee tekevänsä niin) ja se on liikaa joillekkin. Toisen pakottaminen katsomaan totuutta tai pakolla opettaminen on ollut yksi kompastuskiveni. Yksi juttu minkä olen viime aikoina huomannut, on se, että sitä on tuominnut ihmisiä alitajuisesti huomaamattaan. Tämä on tapahtunut niin automaattisesti, että siinä on sitten ihmettelemistä, että mitä mä nyt oon taas tehny tän ansaitakseni. Ylimielisyys yhdistettynä näihin ominaisuuksiin saa ihmiset helposti inhoamaan näin toimivaa ihmistä. Siksi tuo meditaatio on ollut pelastukseni. Saanut etäisyyttä tunteisiin ja syvällä asettuneisiin kaavoihin.

[Downtempo]

Hehe, kaipa se voisi johtua siitä, että laukoo syviä totuuksia auttaakseen (tai ainakin luulee tekevänsä niin) ja se on liikaa joillekkin. Toisen pakottaminen katsomaan totuutta tai pakolla opettaminen on ollut yksi kompastuskiveni. Yksi juttu minkä olen viime aikoina huomannut, on se, että sitä on tuominnut ihmisiä alitajuisesti huomaamattaan. Tämä on tapahtunut niin automaattisesti, että siinä on sitten ihmettelemistä, että mitä mä nyt oon taas tehny tän ansaitakseni. Ylimielisyys yhdistettynä näihin ominaisuuksiin saa ihmiset helposti inhoamaan näin toimivaa ihmistä. Siksi tuo meditaatio on ollut pelastukseni. Saanut etäisyyttä tunteisiin ja syvällä asettuneisiin kaavoihin.

No joo, 8. huoneen teemat ja plutonisuus.
toimiihan tämä kans päinvastoin toisille - pakottavaa energiaa. ja että ei aina voi vain pakottaa.
tuomitseminen myös. Eli tämä peilaaminen tapahtuu myös itselle, itse tekee samaa?. Ehkei kaikki sitä myönnä, tai välttämättä halua uskoa.

Uskon myös että tietty etäisyys tunteisiin antaa hyvää perspektiiviä ja "tilaa" hengittää ja ajatella vapaammin. vaikka tosin tämä 8. huoneen plutooninen energia tunkee läpi toisinaan väkisin, koska tunnetilat on niin pakottavat, että jostain päästä se vaan purkautuu.
Koska Plutolle ei riitä mikään. Oli sitten tarpeeksi etäinen tunteille - tuntee itsensä jossain vaiheessa liian tunteettomaksi ja halun olla radikaali tavalla tai toisella.
pitäisi tehdä itsetutkiskelua, ettei ole liian pakottava? läpitunkeva? Koska mihin itse ärsyyntyy toisissa, ei "pitäisi" tehdä samaa toisille.
Se balanssi! Itse pyrin siihen balanssiin, mutta tiedostan itsessäni, että sen balanssin rikon myös ihan itse toisinaan. 

[Luuu]

Mielenkiintoista tekstiä täälä 
Itse en oikein näitä karttoja ymmärrä tai osaa tulkita vaikka kova halu olisi. Ei vaan mene jakeluun 
Mutta 8. huoneessa minulla on vain Jupiter ja oinaan kohdalla... ( tulikohan tuo nyt sanottua oikein... )
Eli voisiko tuosta tulikta, että menestykseni valtti on olla itsenäinen...

[Marble]

8. huoneessa asustelee planeetoista Leijona-Mars sekä Kuun ja Merkuriuksen yhdistymä Ravussa. Niiden lisäks löytyy vielä näistä tunnetummista Vertex, Kheiron ja Juno. Huoneen kärki myös on Ravussa.

Mulla kans on oli pitkään sama juttu silmiin katsomisen kanssa, kuin monella täällä. Saan ihmisiä toistuvasti säpsähtämään pelkästä katseesta, ja siinä aina on se toisen sieluun kurkistamisen aspekti sekä myös ajatus siitä, että toinen näkee millainen itse olen. Mulla nyt viimeisen vuoden sisään kuoleman kohtaaminen ja sen tajuaminen, että me kaikki ihmiset, mukaanlukien minä itse, ollaan pohjimmiltaan samanlaisia, on helpottanut näkemään asiat oikeissa mittasuhteissa (en ehkä koe enää tarvetta peilata itseäni muihin samalla tavoin kuin ennen??), ja oon alkanut ihan rehellisen tasavertaisesti tuijotella kaikkia silmiin. En usko että moni mua silti kokee liian uhkaavaksi, oon meinaan aika vaarattoman ja kiltin näkönen kaveri noin yleisesti ottaen.

Varsinkin nuoremmissa ihmisissä (kuten itseni ikäisissä, hmmh? ) kyllä löytyy paljon niitä, jotka tavallaan "sulkee" sen oman katseensa ja haluaa korostaa ulospäin vain jotain tiettyä ominaisuutta. Kuten ivallisuutta tai seksikkyyttä. Jotain tarpeeksi kovaa, joka hämäis muita olemaan näkemättä mitä sieltä sisältä oikeasti löytyy - varmasti usein upeita, rikkaita, empaattisia persoonia, mutta itsekin vasta etsivät itseään. Tän tapasia asioita mä itse siis pohdin päivittäin, osin vähän alitajuisestikin havainnoiden, kun tapaan uusia ihmisiä. Miksi se tekee niin kuin tekee? Mitkä on ne yhteiskunnan odotusten värittämät arvot, kokemukset, ajatukset, joihin tää tietty ihminen turvautuu tai minäkuvansa perustaa?

Oon myös hiljanen ollut aina, mutta sisäistä voimaa mulla kuulemma on, ihan puolituntemattomienkin suusta kuultuna. Pohdiskelen asioita aina pitkään ennen kuin niistä puhun muille. Tai niin musta ainakin tuntuu yleensä hyvältä, kunnes tuntuu etten löydä ratkaisua tarpeeksi nopeasti, Uranuksen oppositio (syntymäkartalla ) potkasee takalistolle ja lauoskelen puolivalmiita, epämääräisiä ajatuksia ilmoille. Varmaan tosi ärsyttävää välillä, mutta ainakaan ei salailusta oo syytelty. Kirjoitin monen vuoden ajan teini-ikäisenä "tunnepäiväkirjaa", jossa pohdiskelin todella syvällisestikin sitä, miltä musta tuntui, milloin ja miksi. Nyttemmin sellaselle ei oo ilmennyt samalla tavoin tarvetta, kun avomies toimii tarpeen tullen tunteiden heijastajana ja astrologia ja kokemukset antaneet uutta näkökulmaa asioille.

Koen kyllä sisimmiltäni olevani auttaja. En vois koskaan kuvitella romahtavani, jos toinen tarvitsee henkistä tukea (vaikka eiköhän sellaisiakin tilanteita elämä vielä mukanaan tuo). Samoin kaikkea henkistä pääomaa olen tarvittaessa valmis käyttämään toisen auttamiseen, mielen ja itsetunnon nostattamiseen, joskaan omien kokemusten arkku ei ulkopuolisille herkästi aukea.

En varsinaisesti pakota ketään katsomaan totuutta silmiin, mutta varmasti haastan ja suostuttelen siihen, jos eri mieltä jostain olen. Nautin suunnattomasti tilanteista, joissa kohtaan aggressiivisen tai manipuloivan ihmisen ja saan hänet rauhoittumaan tai ymmärtämään omat ja/tai minun rajani, huumorilla ja vahvana pysymällä. Tuskin sellaisiin tilanteisiin tieten tahtoen hakeutuisin, mutta ainakin töissä niitä tulee auttamatta eteen. Välillä tuntuu, että elän niistä hetkistä, jolloin saan kokea jotain todella syvää. "Kaikki tai ei mitään" -asennetta siis havaittavissa.

Ja niin muuten, syntymäkartallani nuo Kuu ja Merkurius ovat trinissä Plutoon, Mars ja Kheiron puolestaan neliössä.