seuraava »

[isla-vera]

Ai ai miten ihana aihe!

8. huoneessa majailee Kuu ylhäässä yksinäisyydessään, Ravussa. Kuu on myös kolmiossa Plutoon ja nousumerkkiin, joka on Skorpioni. Pluto se vasta hallitseekin 12. huoneesta käsin, Skorpionissa ja yhtymässä nousumerkkiin. Ei kai mikään ihmekkään, että sen niin hallitsevana koen. Elämä yhtä nahanluontia, joskus kriisistä toiseen, toisinaan "vain" vuoristorataa, jossa sukelletaan mielen syvimpiin pohjamutiin ja sitten taas noustaan korkealle - vahvempana kuin ennen. Mutta ei se aina helppoa ole. Mutta onko kenenkään plutonikon elämä?

Tunteet ovat ne, jotka onnistuu vetämään sinne pohjamutiin. Mikään muu ei oikeastaan hetkauta, mutta tunteet sitten sitäkin enemmän! Ihmissuhteiden kanssa kun menee huonosti taannun lapseksi. Silloin Kuurapu haluaa jonkun (äitihahmon) pitämään kädestä kiinni, paijaamaan ja sanomaan, että kaikki kyllä järjestyy. Aurinkonoususkorpioni puoleni sitten taas näkee tuollaisen haavoittuvuuden heikkoutena, joten loppujen lopuksi jään yksin murehtimaan ja miettimään pääni puhki, että mitä minä tein väärin! Siinä tuli vastaus myös siihenkin, että miten käsittelen hirveät tapahtumat. Suurimmaksi osaksi yksin. En usko, että kukaan osaa auttaa minua paremmin, kuin minä itse  . Varsinkaan, kun kyse on tunteista! Tarpeen tullen osaan myös avautua ja pyytää apua, en onneksi ole liian ylpeä (tai egoistinen).

Mitä tulee tuohon, että ymmärtävätkö toiset syvällisyyteni vai ei ja miten suhtaudun siihen, niin hyvin harvan ihmisen kanssa lähden keskusteluissa syville vesille. Ei siksi ettenkö tahtoisi, vaan juurikin tuosta syystä, etteivät kaikki todellakaan ymmärrä sitä. Haluan keskustella tunteista, kuolemasta, henkimaailmasta, seksistä, tabuista, ihmismielestä, ajasta, avaruudesta, astrologiasta ja utelen toisen synkimmät salaisuudet. Onneksi elämääni on siunaantunut muutama ihminen, joiden kanssa voin liikkua luontevasti syvyyksissä. He ymmärtävät minkä ymmärtävät, täyttä ymmärrystä en keneltäkään odota. Poikkeuksena se, jos todella avaudun jostain ja koen ettei toinen ymmärrä tai moralisoi. Se kirpaisee, koska en mielelläni avaudu asioista. Varsinkaan niistä synkimmistä.

Jos joku kokee sellaisia asioita joita olen itse kokenut, niin kuuntelen ja autan parhaani mukaan. Jos koen, että omista kokemuksistani on apua toiselle, niin kerron mitä minulle on tapahtunut ja miten olen siitä selvinnyt. Se ei kuitenkaan ole aina välttämätöntä, pystyn auttamaan paljastamatta oikeastaan mitään itsestäni. Riippuu täysin siitä, kuinka paljon luotan ihmiseen, jota autan. Pystyn auttamaan myös sellaisissa asioissa, joita ei ole omalle kohdalleni sattunut ja jotkat ovat hyvin traumaattisia. En hätkähdä vähästä, joskus mietin, että olenko ihan terve mieleltäni, kun en vaan kauhistu, vaikka minulle kerrottaisiin mitä.

Tuo silmiin katsominen on pieni ongelma mullekin! Olen lapsesta saakka pitänyt ruskeita silmiäni jotenkin "määräävinä" ja voimakkaina, eikä asiaa auta se, että olen kuullut tuijottavani pahasti tai katseeni olevan läpitunkeva tai vihainen  . Mutta saavat silmäni kehujakin, eli eivät ne kauttaaltaan pahat ole  ! Tätä asiaa juuri puin noususkorppari ketjussa.

Luin jostakin, että Kuu Ravussa 8. huoneessa merkitsee vedenpelkoa ja pelkoa, että hukkuu. Se on jännä juttu, koska pelkään vettä ihan järjettömästi ja pelkoni ovat täysin irrationaalisia (uidessa joku nappaa nilkasta kii ja vetää syvyyksiin tai järvessä olisikin hai, joka raatelisi). Vesi on yksi ahdistavimmista elementeistä, ellei ahdistavin ja hukkuminen varmaan kamalin tapa kuolla. Samaan aikaan kuitenkin rakastan vettä, koen sen äärimmäisen rauhoittavana, enkä voisi kuvitellakaan asuvani paikassa, jossa ei olisi suurta järveä tai merta.

Huh, tulipa avautuminen! Nyt ahdistaa, että paljastinko liikaa  

Muok. Ehdinpä jo valehtelemaankin! Eihän se Kuu siellä yksin olekaan vaan on hällä seurana Chiron Leijonassa! Se on jäänyt vain niin vieraaksi itselleni, että pääsi unohtumaan (muistin, että Chiron majailee 9. huoneessa).

[Downtempo]

Ai ai miten ihana aihe!

8. huoneessa majailee Kuu ylhäässä yksinäisyydessään, Ravussa. Kuu on myös kolmiossa Plutoon ja nousumerkkiin, joka on Skorpioni. Pluto se vasta hallitseekin 12. huoneesta käsin, Skorpionissa ja yhtymässä nousumerkkiin. Ei kai mikään ihmekkään, että sen niin hallitsevana koen. Elämä yhtä nahanluontia, joskus kriisistä toiseen, toisinaan "vain" vuoristorataa, jossa sukelletaan mielen syvimpiin pohjamutiin ja sitten taas noustaan korkealle - vahvempana kuin ennen. Mutta ei se aina helppoa ole. Mutta onko kenenkään plutonikon elämä?

Tunteet ovat ne, jotka onnistuu vetämään sinne pohjamutiin. Mikään muu ei oikeastaan hetkauta, mutta tunteet sitten sitäkin enemmän! Ihmissuhteiden kanssa kun menee huonosti taannun lapseksi. Silloin Kuurapu haluaa jonkun (äitihahmon) pitämään kädestä kiinni, paijaamaan ja sanomaan, että kaikki kyllä järjestyy. Aurinkonoususkorpioni puoleni sitten taas näkee tuollaisen haavoittuvuuden heikkoutena, joten loppujen lopuksi jään yksin murehtimaan ja miettimään pääni puhki, että mitä minä tein väärin! Siinä tuli vastaus myös siihenkin, että miten käsittelen hirveät tapahtumat. Suurimmaksi osaksi yksin. En usko, että kukaan osaa auttaa minua paremmin, kuin minä itse  . Varsinkaan, kun kyse on tunteista! Tarpeen tullen osaan myös avautua ja pyytää apua, en onneksi ole liian ylpeä (tai egoistinen).

Mitä tulee tuohon, että ymmärtävätkö toiset syvällisyyteni vai ei ja miten suhtaudun siihen, niin hyvin harvan ihmisen kanssa lähden keskusteluissa syville vesille. Ei siksi ettenkö tahtoisi, vaan juurikin tuosta syystä, etteivät kaikki todellakaan ymmärrä sitä. Haluan keskustella tunteista, kuolemasta, henkimaailmasta, seksistä, tabuista, ihmismielestä, ajasta, avaruudesta, astrologiasta ja utelen toisen synkimmät salaisuudet. Onneksi elämääni on siunaantunut muutama ihminen, joiden kanssa voin liikkua luontevasti syvyyksissä. He ymmärtävät minkä ymmärtävät, täyttä ymmärrystä en keneltäkään odota. Poikkeuksena se, jos todella avaudun jostain ja koen ettei toinen ymmärrä tai moralisoi. Se kirpaisee, koska en mielelläni avaudu asioista. Varsinkaan niistä synkimmistä.

Jos joku kokee sellaisia asioita joita olen itse kokenut, niin kuuntelen ja autan parhaani mukaan. Jos koen, että omista kokemuksistani on apua toiselle, niin kerron mitä minulle on tapahtunut ja miten olen siitä selvinnyt. Se ei kuitenkaan ole aina välttämätöntä, pystyn auttamaan paljastamatta oikeastaan mitään itsestäni. Riippuu täysin siitä, kuinka paljon luotan ihmiseen, jota autan. Pystyn auttamaan myös sellaisissa asioissa, joita ei ole omalle kohdalleni sattunut ja jotkat ovat hyvin traumaattisia. En hätkähdä vähästä, joskus mietin, että olenko ihan terve mieleltäni, kun en vaan kauhistu, vaikka minulle kerrottaisiin mitä.

Tuo silmiin katsominen on pieni ongelma mullekin! Olen lapsesta saakka pitänyt ruskeita silmiäni jotenkin "määräävinä" ja voimakkaina, eikä asiaa auta se, että olen kuullut tuijottavani pahasti tai katseeni olevan läpitunkeva tai vihainen  . Mutta saavat silmäni kehujakin, eli eivät ne kauttaaltaan pahat ole  ! Tätä asiaa juuri puin noususkorppari ketjussa.

Luin jostakin, että Kuu Ravussa 8. huoneessa merkitsee vedenpelkoa ja pelkoa, että hukkuu. Se on jännä juttu, koska pelkään vettä ihan järjettömästi ja pelkoni ovat täysin irrationaalisia (uidessa joku nappaa nilkasta kii ja vetää syvyyksiin tai järvessä olisikin hai, joka raatelisi). Vesi on yksi ahdistavimmista elementeistä, ellei ahdistavin ja hukkuminen varmaan kamalin tapa kuolla. Samaan aikaan kuitenkin rakastan vettä, koen sen äärimmäisen rauhoittavana, enkä voisi kuvitellakaan asuvani paikassa, jossa ei olisi suurta järveä tai merta.

Huh, tulipa avautuminen! Nyt ahdistaa, että paljastinko liikaa  

Muok. Ehdinpä jo valehtelemaankin! Eihän se Kuu siellä yksin olekaan vaan on hällä seurana Chiron Leijonassa! Se on jäänyt vain niin vieraaksi itselleni, että pääsi unohtumaan (muistin, että Chiron majailee 9. huoneessa).

Aika hienosti osasit kuvailla 8. huoneen teemoja, tai ylipäätään plutoonikkoa

Jännä tuo, että kuu ravussa 8. huoneessa. rapu on muutenkin herkempi kuin skorpioni, niin luulisi tuplaavan tuota herkkyyttä. jotenkin kuvittelisin että sukellellaan tosi syvissä vesissä ja miten mainitsit, niin merkin luonteisesti kaipaat sitä "äitiä" tai lohduttajaa.
Huh! tuo rapu on jo muutenkin merkin luonteisesti sellainen hoivaaja, saati sitten että siellä on chiron! todella mielenkiintoista.
Ainakin saisin kuvan, että parantajan rooli toteutuu sellaisissa ihmisyyden ja henkisten asioiden parista, mistä muilla ei ole tietoakaan. ja osaat pureutua asioihin todella syvältä. Vesta siihen vielä lisänä... hoivaaminen.
Tuolla asemalla osaat todellakin porautua syvälle asioihin, mutta kun se chiron siellä on, niin läksynä voisi olla se, että et välttämättä tule kokemaankaan sellaista myötätuntoa kokemiisi asioihin, mitä odottaisit toisilta.
Olet itsenäinen parantaja itsellesi, ja sitä kautta muille.

siksi voisi kuvitella että saatat olla vähän penseä ihmisille, keillä ei ole sun mielestä ns. "oikeita ongelmia", mitä itse määrittelet tai olet kokenut?
8. huoneen kuu porautuu syvälle, ja saatat olla hyvin perillä ihmisten tunteista tai ylipäätään ihmisten tunteellisuuden piirteistä, mistä johtuu jne... ihmisten lukutaito on syvää. Monikaan ei välttämättä ymmärrä sinua juuri siksi, että huomaat asioita, mitä muut eivät.

Kuu on onneksi hyvin aspektoituna aurinkoosi. Eli luontainen tapa toteuttaa itseäsi on syvä "kaikuluotaaminen".
Ja kuun ja auringon yhteiselo veden merkeissä tuo uskomattoman syvyyden ihmisten tunnemaailmaan, ja varsinkin sinuun.
Ei se helppoa ole, kaikki eivät elä niin syvyyksissä, niin voi olla paljon sellaisia erimielisyyksiä, mitä et voi millään käsittää toisista.
mutta kun ymmärrät sen, että kaikilla on omat lähtökohdat elämään, niin et millään voi heitä "auttaa", etkä välttämättä ymmärtämäänkään. Siksi on tärkeää muistaa, että tunteellisuus ei ole heikkous, vaan vahvuus, et ehkä saa kannustuslaumaa taaksesi kanssakäymistesi myötä, mutta kun osaat säilyttää oman persoonasi ja vahvuutesi kuun voimalla, tulet huomaamaan että se on se kantava voima. Se on vähän kuin äiti sanoisi lapselle että, "ymmärrät sitten joskus". Voisi ehkä sanoa, että plutonikon elämä ei ole helppoa sopeutua ympäristöön, kaikki ei elä niin syvällä

Jänskä myös tuo veden pelko :O

Luulisi veden kiehtovan rapua, mutta ei ilmeisesti uimisen kohdalla.
Mulla on kans aurinko (rapu) kolmio pluto (skorpioni), tai no oikeestaan en tiedä mitä aspektia tästä syyttään,
mutta pelkään hukkumista paljon! ihan kauhukseen saakka. uskallan uida kyllä, mutta mieleen tulee kaiken maailman asiat, mitkä yhtäkkiä aiheuttaa hukkumisen. Vesi on ihanaa, kunhan se ei ole syvää ja alue on turvattu..
Pelkään kuollakseni äkkisyviä, vaikka osaan uida kuitenkin

[isla-vera]

Hahaa tuo penseä   . Naurattaa, koska osuit oikeaan! Kuuntelen kyllä kaikki huolet, mutta ihmiset, joiden ongelmat ovat hyvin pinnallisia ja "turhanpäiväisiä", eivät ihan kauheasti myötuntoa saa multa osakseen. Vaikkei huolia tietenkään voi laittaa suuruusjärjestykseen ja todeta toiselle, että mitä sä siinä nyt itket, muilla menee huonommin, mutta... Kovin vaikea sitä on kuunnella kultalusikka suussa syntynyttä ihmistä, joka valittaa, kun ei saanut uutta merkkilaukkua ostettua tai miten tässä kuussa ei ole varaa huoltaa rakennekynsiä. Onneksi tuollaisia ihmisiä ei ihan kauheasti ole tullut vastaan, mutta olen tietoinen heidän läsnäolostaan. Niin ja sitten on ihmistyyppi, joka ei voi sietää mitään erilaisuutta ja kaikki vika löytyy työttömistä, maahanmuuttajista, huumeidenkäyttäjistä, sossun rahoilla elävistä... Heidän ongelmiaan en voi edes kuunnella, koska heidän ongelmansa perustuvat ennakkoluuloihin, rasismiin, stereotypioihin, tietämättömyyteen ja suoraan sanottuna ahdasmielisyyteen. Hyrrr, alkoi ihan raivostuttaa pelkkä asiasta kirjoittaminen!

Ja kyllä, rapu lisää herkkyyttä, joskus ehkä vähän liikaakin. Nyt on ollut jo pidemmän aikaa kausi, että tuntuu kuin herkkyys kasvaisi päivittäin. On _erittäin_ vaikea olla tekemisissä ihmisten kanssa, kun aistin heti millä fiiliksellä he ovat tai mitkä ovat heidän tunteensa minua tai jotakuta toista huoneessa olevaa kohtaan.

Tuo toisten elämän lähtökohtien ymmärtäminen ja sen ymmärtäminen, ettei kaikkia voi auttaa on konkretisoitunut tässä lähivuosina hyvin. Vielä pari vuotta sitten halusin pelastaa kaikki. Varsinkin herkät pojat (nyt mielenkiintoista tajuta, että juuri nimenomaan pojat ja sellaiset, jotka eivät omaa herkkyyttään joko näyttäneet tai tiedostaneet, mutta minä aistin ja näin sen....), voi miten monia otinkaan suojelukseeni ja yritin pelastaa. Onneksi tajusin lopulta, että en minä voi ketään pelastaa. Eikä voi kukaan muukaan. Auttaa voin ja koenkin suurta halua (ja jopa velvollisuutta) auttaa muita. Juuri tämän vuoden keväänä kuitenkin tajusin, että en voi edes auttaa kaikkia. Jotkut eivät vain ole valmiita ottamaan apua vastaan, eivät ole valmiita päästämään irti niistä asioista, jotka aiheuttavat kärsimystä ja mielummin vellovat itsesäälissä ja menneessä. Se oli turhauttavaa huomata - ensin tajuta, etten voi pelastaa kaikkia ja sitten vielä nyt tajuta, etten voi edes auttaa kaikkia  !

Ah niin aivan, en voi sanoa myötuntoa turhan paljon osakseni saaneeni! Olen tuota Chironia melko intensiivisesti tutkaillut nyt pari viikkoa ja se alkaa aukenemaan minulle erilailla kuin ennen ja samalla aukeaa vanhoja haavoja, joita ei tosiaan kukaan muu voi parantaa kuin minä itse. Ja juuri niiden haavojen teemat ovat sellaisia, mihin ei kanssaeläjiltä myötätuntoa heru. Jännä huomio sinulta siis, hyvin paikkansapitävä. Tavallaan myös lohduttava, kun nyt ymmärrän mistä se myötätunnottomuus johtuu, kiitos sulle Downtempo!

Jep, vedenpelko on jännä ja niin ristiriitainen. Muakin äkkisyvä kuumottaa, muistan lapsena kun olen veneellä mennyt kalastaja ukkini kanssa ja nähnyt kiitos kirkkaan veden millainen on syvän järven pohja - syvenemisen ja kaikki sen suuret pyöreät kivet, joiden väliin voisi jalka luiskahtaa ja jumiutua aiheuttaen hukkumisen.... Mikä olisikin kuolintavoista kamalin.

Hyvin jännä sulla Downtempo tuo taipumus vapauttaa ihmisten demonit! Erittäin mielenkiintoista... Oletko miettinyt, että ehkä ihmiset kokevat olevansa niin turvassa kanssasi, että muurit laskevat niin alhaisiksi, että demonit pääsevät kiipeämään yli ja iskemään sitten suhun, kun toinen kokee olevansa jotenkin alaston sun seurassasi? Jonkinlaisena puolustusmekanismina tulisivat siis nuo hyökkäykset sua kohtaan. Tällainen ajatus ainakin mulle nousi ekana mieleen! Vaikka voi toki olla, että herätät kilpailuvietin ja niitä ei toivottuja ominaisuuksia peilinä toimimisen kautta. Ihmiset tai ehkäpä ennemminkin heidän demoninsa/egonsa kuvittelvat, että sinut on voitettava tai sinä voitat heidät (koska itse näkevät elämän jatkuvana taistona ja kilpailuna ja toimisivat itse niin).

[Ritsa]

Tuo vedenpelko on tuttu tunne. Se on niin syvä ja mystinen pimeys mikä sieltä kajastaa. En oikein nuorempana uskaltanut mennä uimaan yksin tai olla vedessä yksin. Kyllä se mieli vieläkin saattaa muistuttaa tuosta, mutta otan sen huvittuneena vastaan. Jotenkin tuohon voisi liittyä tunteiden valtaan joutumisen pelon, varsinkin ulkopuolisten vaikutteiden alaisena. Vesihän on tunteiden elementti ja siellä uidessa ihminen on aika avuton sinänsä. Tai muutenkin tunteiden syvyys voi pelottaa alitajuisesti. Toisaalta jotkut pelkäävät myös kaloja. Itseäni on enemmän mietityttänyt nuorena mitä hirviöitä siellä pohjassa lymyää. Jokainen tapaus on tietysti erilainen.

[Lilli]

Hyvin jännä sulla Downtempo tuo taipumus vapauttaa ihmisten demonit! Erittäin mielenkiintoista... Oletko miettinyt, että ehkä ihmiset kokevat olevansa niin turvassa kanssasi, että muurit laskevat niin alhaisiksi, että demonit pääsevät kiipeämään yli ja iskemään sitten suhun, kun toinen kokee olevansa jotenkin alaston sun seurassasi? Jonkinlaisena puolustusmekanismina tulisivat siis nuo hyökkäykset sua kohtaan. Tällainen ajatus ainakin mulle nousi ekana mieleen! Vaikka voi toki olla, että herätät kilpailuvietin ja niitä ei toivottuja ominaisuuksia peilinä toimimisen kautta. Ihmiset tai ehkäpä ennemminkin heidän demoninsa/egonsa kuvittelvat, että sinut on voitettava tai sinä voitat heidät (koska itse näkevät elämän jatkuvana taistona ja kilpailuna ja toimisivat itse niin).

Semmoista se on tosielämän Manaajan virka. Minulla on sama homma, vaikka 8. huoneessa ei ole mitään.

[isla-vera]

Tuo vedenpelko on tuttu tunne. Se on niin syvä ja mystinen pimeys mikä sieltä kajastaa. En oikein nuorempana uskaltanut mennä uimaan yksin tai olla vedessä yksin.

Juurikin se syvyys ja pimeys! Mun mieltäni kutkuttelee ihan mielettömästi ajatus siitä, että me ei tiedetä merien syvimmistä paikoista oikestaan yhtään mitään! Enemmän jopa avaruudesta, joka ympäröi meidät, kun meristä, jotka on kuitekin tällä samalla pallolla meidän kanssamme! En ole varmaan ikinä ollut yksin vedessä, enkä varmaan uskaltaisi, sen verran kovin ottaa mielikuvitus vallan uidessa  .

En osaa nyt kopioida toista lainausta tähän, mutta Lilli, osaisitko kertoa mitkä aspektit ja planeettasijainnit edesauttaa tosielämän Manaajana oloa? Tai altistaa sille, miten sen tahtookaan ajatella!

[Lilli]

En osaa nyt kopioida toista lainausta tähän, mutta Lilli, osaisitko kertoa mitkä aspektit ja planeettasijainnit edesauttaa tosielämän Manaajana oloa? Tai altistaa sille, miten sen tahtookaan ajatella!

Kyllä se plutoniselta vaikuttaa. 8. huoneen painotus voisi altistaa, mutta minullahan sitä ei ole. Pluto on muuten kyllä esim. neliössä Aurinkoon ja muutenkin vahvahkosti aspektoitunut. Itselläni sen sijaan on 12. huone tärkeä, joka on mielestäni aiheuttanut sen, että olen ns. kävelevä peili. Muut ihmiset näkevät minusta omat pelkonsa, rumuutensa, kauneutensa ja haaveensa. Silloin kun he näkevät sen pimeämmän puolensa, niin olen ikään kuin pelkällä olemassaolollani lietsonut heidän demoninsa esiin. Hommahan menee tietysti niin, että minusta muka nähdään selvänäköisesti kaikenlaisia kieroutuneita ja pahoja ominaisuuksia, mutta tämä on pelkkää projektiota silloin, kun ventovieras tai melko vieras ihminen näin käyttäytyy. En siis ota itseeni ankariakaan ryöpytyksiä, vaikka aika raskasta niitä on välillä kuunnella. Onneksi tätä ei ilmene koko ajan, vaan ne ovat rajoittuneet tiettyihin transiitteihin. Pluto on siis ollut useimmiten asialla.

[Ritsa]

Täytyy lisätä, että tunteiden ja alitajunnan syvyyden yhdistelmä on ehkä yksi ominaisimmista ylitettävistä asioista ainakin omalla kohdallani. Toisaalta se mahdollistaa myös muutoksen juuri sen tuntemattoman kautta. Olen huomannut, että silloin on hyvä ymmärtää vastakohtien toistensa täydentävyys eli esim. "hyvän" ja "pahan" erottamattomuus toisistaan. Rakkaus sisältää nämä käsitteet ja paljon paljon mistä sanat kertovat aina vaan osasia totuuden suunnalta.

[Downtempo]

Olen nyt parin viikon ajan palannut uudelleen ja uudelleen lukemaan tätä keskustelua siinä toivossa että viisastuisin, mutta ei tää oma 8.huone mene vain perille millään . Huoneen kärki on vesimiehessä ja huoneessa lymyilee uranus kaverinaan neptunus. Uranuksen aspekteja ovat   ,   , ja . Neptunuksella taas   ,   ,   ,   ja   . Oma astorologia tietämykseni on vielä ihan vauvan kengissä joten jos joku viitsisi selittää tätä huonettani hieman Neptunuksen merkki löytyy 10.huoneen kärjeltä ja on myös MC-merkkini. Anteeksi vielä jos kirjoitin jotain väärin ja en yhtään tiennyt mitkä noista ovat tärkeimpiä aspekteja joten laitoin sitten kaikki

Vesimiehen huoneessa, ja siellä vielä vesimiehen oma planeetta uranus.
Ilmamerkin mukaisesti, ei ehkä sukelleta samanlaisiin sfrääreihin, kuin vesimerkin mukaisen skorpionin mukaan,
mutta ehkä sulla se korostuu avarempiin asioihin. Toisaalta neptunus on kalan merkki, niin se luo herkkyyttä ja utopistisuutta, mutta vesimiehen kaltaisesti? tosiaan en tiedä ovatko nuo planeetat myös vesimiehessä...

ilmamerkin mukaisesti tuossa huoneessa, voisi kuvitella, että parantumiskyky on nopeaa asiassa kuin asiassa, vielä kun on sekstiilissä plutoon. Moni voisi saada sinusta kuvan, että olet *kylmä* tai että et märehdi turhia. Esim. kuoleman asiat tai muut vakavat asiat ovat sinulle sellaisia, mitä olet jo aikaa sitten käsitellyt, niin sillä monet saavat sinusta kuvan, että toisille isot elämän ja kuoleman väliset isot elämän muutokset ovat sinulle, kuin vessassa käymistä, vaikkei se sitä olekaan, mutta käsittelet aivan erilailla sellaisia asioita.

Uranus on etenevä planeetta, radikaali, ja muuttuva. tuossa huoneessa se saattaa luoda ihmiselle eteen vakavia elämän tilanteita, mistä selviytyä (skorpionin huoneen mukaisesti), kuolemaa, kriisejä, mentaalisia tilanteita joko itsellä tai läheisellä, taloudellisia äkkisiä kriisejä, velkoja, perintöjä. vesimies on aikaansa edeltäjä, ja uranus siellä on voinut sinulle jo tuonut elämäsi aikana tilanteita paljon, mitkä sinun on joutunut käsitellä. siksi se voi tuntua sinulta siltä, että muut elämän *haasteet* eivät tunnu sellaiselta, mitkä muut saattaisivat kokea vakavemmin. Uranus tuolla huoneessa luo sinulle elämmässä muutoksia syvällä sisimmässäsi, mutta luultavasti olet jo tottunut niihin. (?)



Neptunus edustaa veden merkkiä (kalat)
merkkiähän en tiedä, mutta kuitenkin.
joko kalat tai kauris.


neptunus 8. huoneessa
fantasian omaista intensiivisyyttä,
*pako todellisuudesta* joko elämän karuista koetuista asioista,
tai seksuaalisuudesta vapaudesta, tai päin vastoin.
*seksuaaliset fantasiat*
*fantasiat omasta taloudesta*
*fantasiat ja ajatelmat omasta itsestä vaikeiden tilanteiden kohdasessa*

-neptunus vetää 8. huoneen ihan toisiin sfääreihin, syvemmälle, unelmiin ja fantasioihin.

mutta jos se on kauris tai vesimies, niin se keskittyy joko ilmaviin, tai maallisiin, tai toisaalta niihin sekoitettuna.
(en kyllä tiedä mitä huone jaotta käytät)


mutta auringon neliö plutolle, vetää takaisin raakaan maailmaan, että sitä tapahtuu.
ja voi olla että sinulle on toisaalta hankala käsitellä vaikeita asioita elämässäsi, mutta silloin aktivoituu tuo 8. huone, ja "haet" niiltä asetelmilta turvaa?", voit olla elämässäsi kokenut paljon, mutta 8. huoneen tapaisesti olet ne käsitellyt....voi vetää itsesti hetkellisesti kriisiin, mutta toivut nopeasti, tai sitten tulevaisuudessa. koska siellähän on uranus

[Downtempo]

Tällein on kutkuttavaa huomata, että kenellä synastriassa osuu omaan huoneeseen tavaraa....
meinaan vetää aika jäätävän leikkaavaks tunnelman. oli se sitten kaveri tai joku tuttava, eli täytyy eläytyä eri tavalla.
sitten huomaa, jos joku omiin silmiin osuvan planeetat osuu omalle 8. huoneelle, on sanottavan,
että vaikuttaa varmasti omaan itseensä vahvasti. varsinkin  ,  ,  ,   ja  
niin niistä puhutaan, ja huomataan, että kun ko. henkilö on läsnä, niin vavisuttaa jotenkin, tai on olemassa jotain vaikutusvaltaista energiaa toiseen.

Olisi mielenkiintoista kuulla lisää niiltä, keillä on pluto 8. huoneessa, ja varsinkin jos siellä on mars!
ja missä merkeissä...
ja että onko omassa merkissään...

ja muutenkin kaikki mahdolliset planeettasijainnit tuossa huoneessa merkkeineen  

[ghede]

Mulla sijaitsee kuunsolmu kaloissa ja 8.huoneessa yhtymässä Cerekseen. Lisäksi kuunsolmu tekee sieltä kolmion Plutolle, joka on sen tarkin aspekti. Sanoisin, että toteutan yleisesti ottaen vahvemmin neitsyessä sijaitsevaa kuun alasolmuani, joka on keskipisteasetelmienkin vuoksi kenties korostuneemmassa asemassa kuin noususolmuni, jonka toteuttamiseen minun tulisi kuitenkin pyrkiä. 8.huone on muuten melko tuntematonta aluetta itselleni. Käsittääkseni siihen liitetään ainakin seksuaalisuus, kuolema ja jaettu omaisuus? Huoneena se edustaa ilmeisesti syvällisempiä tai ainakin psykologisesti synkeämpiä elämänalueita kuin esim. 5.huone? Kiinteä omaisuus ei ole koskaan mua hirveästi kiinnostanut, vaikka sitä on kuitenkin useasti kertynyt ympärilleni liiaksikin asti ja sitten olen joutunut raahaamaan sitä aina mukanani, kun en tiedä mihin kaikki tavarat heittäisin.

[Downtempo]

Onnea lisäetsintöihin, ja tottahan se on että astrologia on pohjaton kaivo, eli tietoa on niin paljon kuin vaan jaksaa etsiä

jos enkku sujuu, niin netissä on paljon astrologisia sivustoja koskien 8. huonetta ja tietenkin myös muitakin astrojuttuja.

[Downtempo]

Mulla sijaitsee kuunsolmu kaloissa ja 8.huoneessa yhtymässä Cerekseen. Lisäksi kuunsolmu tekee sieltä kolmion Plutolle, joka on sen tarkin aspekti. Sanoisin, että toteutan yleisesti ottaen vahvemmin neitsyessä sijaitsevaa kuun alasolmuani, joka on keskipisteasetelmienkin vuoksi kenties korostuneemmassa asemassa kuin noususolmuni, jonka toteuttamiseen minun tulisi kuitenkin pyrkiä. 8.huone on muuten melko tuntematonta aluetta itselleni. Käsittääkseni siihen liitetään ainakin seksuaalisuus, kuolema ja jaettu omaisuus? Huoneena se edustaa ilmeisesti syvällisempiä tai ainakin psykologisesti synkeämpiä elämänalueita kuin esim. 5.huone? Kiinteä omaisuus ei ole koskaan mua hirveästi kiinnostanut, vaikka sitä on kuitenkin useasti kertynyt ympärilleni liiaksikin asti ja sitten olen joutunut raahaamaan sitä aina mukanani, kun en tiedä mihin kaikki tavarat heittäisin.

Melko karmallista totetuttamista, jos siellä alasolmu on, vielä karmalliseksi laskettavassa huoneessa.
5. huone on enemmän luovempi huone, missä toteutetaan, ei niinkään syvällisyyden ja psygologisen porautumisen pyhättö, niinkuin sanoit...

Ken ties, vaikka alasolmusi kanssa on hankaluuksia, koska se on jo itsessään 8. huoneessa ja sieltä aspektoituna plutoon, eli "vahvassa" otteessa. Siinäpä on taistelua päästä siihen yläsolmun tavoitteeseen...
kalat kun muutenkin on vesimerkki, niin korostuu tuolla skorpparin huoneessa, vetää lillumaan syvissä vesissä?

Jaettu omaisuus juu, mutta ei se kaikille ilmene "heti", riippuu elämän tilanteesta, mutta jossain vaiheessa elämää saattaa tulla tilanne, jossa joutuu käsitteleen toisen omaisuutta, esim. kuolinpesä, perheenjäsenten raha-asioista huolehtiminen pakosta, jne...

Cereksestä saa joku toinen puhua 

[Downtempo]

Noh. ainakin varsinkin jos kyseessä on persoonallisia planeettoja, niin se syventää, ja korostaa näitä planeettoja.
Miten kokee asiat, tietenkin oman kartan mukaisesti.

Täytyypi tehdä joku yhteenvedos näistä persoonallisista tekijöistä, vaikka onkin jo varmaan aiempia keskusteluja,
mutta tämä huone on se, mihin haluan perehtyä ja tehdä tutkielmia...

Mielenkiintoista on lukea, että miten esim. neptunus, uranus, ja saturnus tuossa huoneessa ilmenee elämässä.
Neptunuksesta jo olikin puhetta aiemmissa viesteissä.
Mutta olisi hienoa, jos kukakin jaksaa panostaa etsimään itsestään etsimällä noita sijainteja...
oma kohtaisia elämyksiä..kokemuksia.. miten vaikuttaa jne...

voin auttaa avaamaan
koska tämä huone on mun suuren mielenkiinnon kohde.

MUOKS;

onhan tässä keskustelussa jo paljon aineksia, ja muissakin samaan huoneeseen viitaten. eli
ei muutakuin kynä käteen.... (eiku... näppis käyttöön memojen suhteen ja tulosteleen)  
jes, inspiraatio valloilleen!

ja postailen tänne, jos ketäkin kiinnostaa, kun saan aikaiseksi jotain
tietty kiinnostaa edelleen, toisten sijainnit ja kokemukset, ja siitä että *miten kokee* asiat tän huoneen kautta,
niin lissäää keskustelua vaan kehiin

[taiska]

Minulla on Chiron ja Mars kahdeksannessa huoneessa ja minähän taidan olla vähän sellainen omanlaiseni tallaaja