Kerrataas ny vielä, että eikö tämän topicin tarkoitus ollut toimia ns. karttatulkintapiirinä, jossa yhdessä riippumatta siitä omasta astrologisesta taitotasosta voidaan keskustella ja tulkita toistemme karttoja? Ihan vain sitä ajan takaa, että jos tästäkin muodostuu semmoinen avunpyyntötulkintaketju yhtä ihmistä kohtaan, niin kohta täällä on kymmeniä anojia ja me ajetaan ghede ihan burn outtiin.
Vaiko? Kö?
Joo eiköhän se noin alunperin pitänytkin olla, mutta taisin jo itsekin sen unohtaa! :
Toisaalta mulla on varmaan niin huonot sosiaaliset taidot, että en kykene keskustelemaan yhtään mistään vaan heitän jonkin tekstinpätkän vain johonkin ja odotan, että joku hyvällä tuurilla sen noteeraa. Näin kai yritän sitten pitää etäisyyttä ihmisiin. Harvoin sitä oikein edes innostuu enää juttelemaan kenenkään kanssa. Niin paljon paskaa on saanut niskaan, että ei vain jaksa kiinnostua mistään. Hienoa ja esimerkillistä tietysti olisi, jos ihmiset ihan aidosti kiinnostuisivat näistä jutuista sen verran, että viitsisivät itsekin ottaa niistä selvää.
Noh noh, hienoja tulkintojahan sää täällä olet ihmisille tehnyt.
Ave^^: Ai toinenkin kauris venus...Mua kiehtoo toi venus-kauris, että millain se toimii!
Ja sit tää, niin "harvinainen" nousu-kalat. Ja etenkin DC-neitsyt! Esim. miten se näkyy, tai miten käyttäydyt esim. ryhmissä tai lähimmissä ihmissuhteissa? ja onko ne kauheen ristiriidassa sun aurinkoon? kuuhun tuskin on mitään ongelmaa...
Luulen, että tuo kaurisvenus tuo paljon sellaista käytännöllisyyttä ja jalat maassa -asennetta. Mietein tässä jokin aikaa sitten, miten minusta on aina tuntunut, että maailmassa on paljon kiinnostavia miehiä, mutta toiset taas eivät millään löydä ketään edes vähänkään kiinnostavaa. Päädyin siihen, että ehkäpä venus-kauriina en odota mitään maata järisyttäviä ensirakastumisia, mutta kuukalana kuitenkin ihastun helposti. Oikeasti maata järisyttävä kokemus mulle kyllä on vasta sitten kun huomaa oikeasti rakastavansa, ja sen tunteen kehittymiseen kestää oma aikansa. Muuten jousimies-kalat -kartalla voisi suhtautua varsin kevytmielisesti ihmissuhteisiin, ja sitäkin puolta mussa on, mutta pohjimmiltaan ihmissuhteissa mulle on kaikkein tärkeintä luottamus puolin ja toisin. Syviä ihmissuhteita en kovin herkästi muodostakaan vaan se vie aikaa, eikä esim. seksi tuntemattoman ihmisen kanssa tulisi mulle kuuloonkaan, en tuntisi oloani tarpeeksi turvalliseksi.
Mua tuskin kukaan hyvänpäiväntuttu kuvailisi räiskyväksi tai mieleenpainuvaksi. :
Ehkä olen hissukka monen silmissä, mutten kauheasti silti koe olevani sellainen. Se mikä harmittaa, on että joskus voin vaikuttaa jonkun silmiin ylpeältä mulkulta, vaikka olen vain neutraali.
Molemmissa näissä on kyse varmaankin siitä, etten ole lärpättäjä. Jouskarin räiskyvyyttä tulee sitten enemmän esille lähemmissä ihmissuhteissa ja eniten muissa asioissa elämässä. En ole omista asioistani välttämättä pidättyväinen tai salaileva, mutten niitä lörpöttelekään ellei muuten ole aihetta. Mutta että miten asc-kala vaikuttaa, vaikea sanoa tarkemmin, sillä kalat ja vesielementti ovat vahvasti mua vähän kaikilla elämän osa-alueilla. Nousumerkkinä kalat voi tuoda vähän sinisilmäisyyttä, tunnistan itsestäni, mutta toisaalta taas mulla on ollut samalla se ihmeellinen kalan tuuri, että olen selvinnyt vähän riskipitoisistakin tilanteista kuin ei mitään. Nousevan merkin vaikutuksen huomaa siinäkin hyvin, kun vertaan omaani ja isäni tapaa katsoa maailmaa. Isäni on nouseva skorppari, ja hänen maailmankuvansa on varsin synkkä, karrikoidun yksinkertaistettuna "jokainen ihminen on pohjimmiltaan paha". Minä taas haluan aina löytää kaikista ihmisistä jotain hyvää. En koe suurta ristiriitaa näiden kala- ja jouskarienergioiden välillä, kunhan muistan toteuttaa elämässäni molempia. Yhdistelmänä olen vähän sellainen, joka kelluskelee virran mukana, välillä on spontaani ja välillä ottaa aisat jopa käsiinsä toimiakseen.
Sillä kyllä jouskarina ajattelen niin, että jos jokin asia on pielessä, niin siihen kuuluu tarttua itse ja korjata se, eikä odottaa ihmeitä.
Myös olen oppinut jousimieheltä, että mitä sitten jos välillä "räiskyy", sillä ei ole sen kummempaa merkitystä tai tarkoitusta aina. Koska tuppaan ajatteleen aina niin analysoivasti ja pitkäkantoisesti asioita.
Tämä kuulostaa muuten todella tutulta näin jouskarin korvaan, kun mulle tuntuu itsestäänselvyydeltä se, että välillä räjähdellään eikä siinä mitään. Mies oli kuunnellut radiosta jotakin ohjelmaa, missä parisuhdeneuvojat kehottivat, ettei riidellä saa koskaan missään tapauksessa, vaan aina pitää lähteä pois tuulettumaan. Mun korviini tuo kuulostaa aivan kamalalta, tietenkään henkilökohtaiset solvaukset eivät koskaan ole hyväksi, mutta arvostan suoruutta ja sitä että tunteet tuodaan pöytään eikä jätetä jonnekin patoutumaan. Sitten ne voidaan käsitellä. Tietysti on hedelmällisempiä ja vähemmän hedelmällisempiä tapoja tuoda niitä esille, mutta kyllä suuttuminenkin on välillä sallittua. Tulisin hulluksi miehen kanssa, joka aina lähtisi pois jos vähänkin riidan poikasta alkaisi tuppaamaan.
Eipä silti, toisille luonteille se voi olla parempi. Kaikki kun olemme erilaisia. Ihan siksikin minusta hieman kummia parisuhdevinkkejä, kun kerran vain yhden tyyppisten luonteiden näkökulmasta annettu.
Kun en osaa käyttää tuota tulivoimaa, tai käsitellä sitä, niin olen päättänyt että en sitten ole sellaisten kanssa tekemisissä ketkä saa mut provosoitumaan liikaa ja ajamaan mut ahdinkoon, että mun pitkääkin pidempi pinna menee ja en osaa sanoa tunne-sisältöäni tai mitään ulos oikein. Pluton tuoma oppositio marsiin ja kuuhun luo ehdottomuutta, joko -tai. Eli se on justiinsa täysriita tai viileys. No tottakai välissä on myös kommunikaatioo, mutta jos puhutaan energian purkautumisesta niin sen on joko-tai periaatetta, riippuu tosin ihmisestä. Hyvin usein tulimerkkien, varsinkin leijonien ja oinaiden kanssa. Joskus myös "perästä kuuluu" -asenne. Kuuhilda laittoi joskus hyvän esimerkin sellaisesta.
Otan ehkä liian henkilökohtaisesti räiskymiset, ja kun ryhdyn siihen mukaan niin täältä tulee kans hyvin henkilökohtaista takaisin, mistä sitten toinen provosoituu ja oravan pyörä on valmis. Pelkään tavallaan itseäni, koska jos tarpeeksi pitkälle mennään asioista, niin sanon niin hirveitä henkilökohtaisuuksia mitä vaan mieleen tulee.
Ja eihän sitä kaikkien kanssa edes voikaan tulla toimeen, että etäisyyden ottaminen on välillä ihan hyväkin. Mutta uskon kuitenkin, että kun annat asioille aikaa, jossain vaiheessa onnistut löytämään enemmän tasapainoa tämänkin kanssa. Ehkä sitäkin kautta, kun opit ja kehityt jossain muussa, joka vaikuttaa vuorostaan myös tähän. Tuo henkilökohtaisuus ja se, että haluaa satuttaa toista, on aina hankalia juttuja, sillä ne soppaantuu aika pahasti. Itse asiassa tuo sivaltamisen haluhan on skorpparienergiaa. Tuo pluton oppisitio kuuhun sulla on aika väljällä orbilla, mutta kuumars-yhtymä sijaitsee kasihuoneessa. Ratkeaisko homma sitä kautta jos miettisit tuota skorpparienergiaa ja miksi haluat välillä loukata? (Ja täähän ei ole mitään kamalaa, vaan ihan luonnollinen ihmisen piirre.)
