seuraava »

[aubauzhitou]

Tässä nyt ei ole välttämättä mitään paranormaalia tms. mutta aika vaikea tilanne, sillä tunnen olevani irti persoonastani, siis tunnistan itseni maailmankaikkeuden äärettömäksi energiaksi ja ikuiseksi, mutta samalla olen yhä kahlittuna tähän ihmiskehoon (siis en oikeastaan irti kuitenkaan  ), jonka kautta kirjoitan tätäkin tekstiä. Siis olotila on se, että olen jumissa tässä. En tiedä kuinka pitäisi tätä persoonaa ohjata tähän äärettömään? Kirjoitan tänne, koska oletan, että täällä saattaisi olla henkilöitä jotka ehkä ymmärtäisivät tätä yskää. Vaimoni ei ymmärrä tätä, käyn psykiatrilla ja psykologilla, mutta en oikein tunne oloani sen paremmaksi. Lääkkeitä mielentilan balanssointiin kyllä saa, mutta niillä ei pitkälle pötki, tai ei oikeastaan pötki ollenkaan. 

[Varjotar]

Miksi haluat siihen äärettömään? Miksi et halua olla kehossasi ja elää tässä nyt?

[aubauzhitou]

Ei ole kyse halusta, se on vaan se että olen se ääretön, mutta kahlittuna tähän kehoon. Enkä keksi mitä tässä tehdä. Onhan täällä maalliset halut, jos vaan antaa persoonan viedä, mutta se vie vain pimeään (=ongelmiin muiden persoonien kanssa, onhan kyseessä eläimellinen vietti). Pidemmän aikaa olen tuntenut olon kummalliseksi, mutta nyt alkenut valkenemaan, etten olekaan tämä kehoni/persoona vaan jotain ihan muuta.

[Avicii]

Oletko pössytellyt?

[aubauzhitou]

Oletko pössytellyt?

aiemmin elämässä kyllä, ehkä sillä on ollut jotain vaikutusta heräämisen kanssa. tällä hetkellä kuitenkin ilman.

[Lilli]

Sinähän voit ajatella, että kehosi on autoon verrattava kulkuneuvo, jota ikuinen osa sinua (=sielu) yrittää opetella ajamaan. Ei ole hyvä, jos auto karkaa käsistä - siitä tulee pahaa jälkeä - mutta ei ole myöskään syytä ajatella, että auto on pelkkä kahle, josta pitäisi päästä eroon. Sen kanssa voi tulla kyllä sinuiksi ja sitä voi käyttää hyödyllisesti. Sielun on vain oltava se, joka tekee päätökset kulkuneuvon suhteen.

En usko, että olet turhaan inkarnoitunut tänne maalliselle tasolle, kuten kukaan muukaan.

[aubauzhitou]

Sinähän voit ajatella, että kehosi on autoon verrattava kulkuneuvo, jota ikuinen osa sinua (=sielu) yrittää opetella ajamaan. Ei ole hyvä, jos auto karkaa käsistä - siitä tulee pahaa jälkeä - mutta ei ole myöskään syytä ajatella, että auto on pelkkä kahle, josta pitäisi päästä eroon. Sen kanssa voi tulla kyllä sinuiksi ja sitä voi käyttää hyödyllisesti. Sielun on vain oltava se, joka tekee päätökset kulkuneuvon suhteen.

En usko, että olet turhaan inkarnoitunut tänne maalliselle tasolle, kuten kukaan muukaan.

Jotakuinkin kulkuneuvona olen asiaa ajatellut. Ehken ole juu turhaan täällä kuten ei kukaan muukaan - kaikki tavallamme olemme samassa "jumissa", osa tuntee kahleina, osa ilona ja hauskuutena. Kahleina se tuntuu lähinnä siksi, että ihmisen muodossa olemisella on omat rajansa, ja varsinkin persoonallisella sosiaalisella olemuksella, on käyttäydyttävä tietyllä tapaa, seurattava sääntöjä/lakeja jne. Ja sitten vielä on taisteltava omasta paikastaan maan pinnalla, ne joilla on maallista onnea, saavat rahat ja parhaat maastot, ja köyhät jäävät kerrostaloasuntoihin lähiöihin vain uneksimaan jostain paremmasta (vaikkakin ainakin Suomessa se uneksinta vaihtuu ryyppäämiseksi aika äkkiä).  On tosiaan kehiteltävä tässä jotain mihin suuntaan kulkuneuvoa kuljetettava. Ristiriitainen tilanne... maalliset houkutukset ja intohimot vs. ikuisuuden vapaa olemus.

[Avicii]

Veikkaan että tämä on vain vaihe sun elämässäsi.
Sinun pitää kyllä ratkoa toi ongelma siten että itse säilytät määräämisoikeutesi mutta yksinkertaisesti hyväksyt sen että olet ihminen. Voisit oikeastaan lähteä tutkimusmatkalle itseesi ja löytää sieltä ne ratkaisut vapauteen ja auttaa muita samaisen prosessin kautta.
Itse löysin vapauteni ihmisenä ja päätin että teen sen minkä jaksan ja voin koska olen ihminen ja puhtaaksi hengeksi en voi muuttua.
Vapaus on ihana tunne, kieltämättä. Siihen voi jäädä koukkuun ja kyllä, kehossa ollessa on tietyt rajat mutta vapauden voi säilyttää ja löytää näiden rajojen sisäpuolella. Mieti mitä voit antaa maailmalle juuri siellä missä sun on hyvä olla ja sellaisenaan kun olet luonnostaan.
Turha sun on itseäsi vastaan taistella.

[aubauzhitou]

jäin kanssa miettimään taistella itseä vastaan kun itse on itse... mut taistelu persoonallista muodon minää vastaan? ehkä sitä sitten, ettei anna sen ihmishahmon viedä henkeä, vaan päinvastoin.

"Minä ajattelen että ihmisen persoonallisuus ja se 'itse' ovat kaikki tyynni mielen sisältöjä ja käsitteitä, referenssitietokanta josta mielen koneisto hakee tunteet ja käyttäytymismallit kulloisiinkin tilanteisiin. Aloittaja ilmeisesti ei samaistu tämän tietokannan sisältöön, mutta mihin hän samaistuisi eli minkä hän kokee identiteetikseen, en tiedä"

Siis, sinä ajattelet että on MIELI, jonka sisällä on kaikki käsitteet, myös mielen käsite? En varsinaisesti samaistu sanomaasi tietokantaan, koska se kuullostaa utopistiselta, tai hankalasti esitetyltä, joten en saa siitä varsinaisesti mitään tolkkua. Identiteetikseni koen sen mitä kutsun Itseksi, mikä on omalta näkökohdaltani kosminen Itse, jota ja josta kaikki ovat. Siis en ole eri kuin kukaan muu perimmältäni, siis todelliselta identiteetiltäni. Sitten on tämä alati muuttuva identiteetti, joka on muotomaailmaa ihmisineen, ajatuksineen, tunnetiloineen - johon kuului myös persoonan minä - ongelmineen - kuten tässä nyt ollaan ... haihtuvassa pölyssä.

[Lilli]

Oletko muuten lukenut Ekchart Tollen jo klassikoksi muodostuneen kirjan "Läsnäolon voima"? Arvelisin, että siitä voisi olla tässä tilanteessa paljon iloa.

http://www.ultra-lehti.com/kirjat/arv-tolle.html

[aubauzhitou]

Oletko muuten lukenut Ekchart Tollen jo klassikoksi muodostuneen kirjan "Läsnäolon voima"? Arvelisin, että siitä voisi olla tässä tilanteessa paljon iloa.

juu oon joskus kolme-neljä vuotta sitten sen lukenut, mutten muista enää mitään... paitsi että läsnäolossa taitaa olla voimaa 
vois kyllä ottaa uudestaan lukuun joskus... kattelinkin joku aika sitten Tollen youtube videoita jossa vastaili yleisön edessä askarruttaviin
kysymyksiin.

[aubauzhitou]

En suoranaisesti väitä, että kykenen välttämään sen "identiteetin joka ajattelee..." jne. Pikemminkin ajautunut siitä ulos (tai sisään kenties?) ja kokemaan identiteettiä syvemmältä tasolta, ja mitä enemmän niitä syvyyksiä kaivelee, sitä enemmän ne tuntee ns. TOSI ITSEKSI, tällöin aiemmin vaikuttaneet identiteettitekijät jäävät varjoon, ja haihtuvat pois, koska niiden tietoisuus-voimalla ei ole enää tehoa -> sama pätee olemassolon usealle, ellei kaikille, tasoille: vanha saa jäädä, kun uusi tulee tilalle (vaikka todellisuudessahan kaikki on YHTÄ aikaa, ajatonta sellaista, ja kaikki muu ns. illuusiota, jossa toki moni tahmaa kulkea, itsekukin tavallaan, toisilla syvemmällä tahmassa, toisilla vähemmässä... tästä voisi kirjoittaa useamman sivullisen lisää, ehkä joku toinen kerta) ::: ::: ::: ::: :: :: :::: :: : : : : : :: Miksikään valmiiksi tapaukseksi en identiteettiäni miellä, se on kasvussa ja muutoksessa kaiken aikaa; tiedän, että muutos tulee jonain päivänä täyteen kukkaansa, eli ns. varjominä katoaa muotoineen, ja äärettömyys saa "vallan" (vallan pedolta... jos tätä pimeää maatamme siksi tahdomme kutsua). Joillain supersankareilla (ts. hengen mestareilla) on voimat tuoda tämä energia sellaisenaan keskuuteemme - aika hurjaa - mutta kuitenkaan oikein kukaan ei voi sitä sellaisenaan ottaa vastaan, koska kärventyisi liian suuresta voimasta (jotain tämän tapaista muistan lukeneeni Yoganandan omaelämänkerrasta Kundalini joogan yhteydessä, mutta voi tuo idea olla peräisin jostain muualtakin, muisti on arvaamaton). :: : :: : :::: :::: :::::: Edellisen viestin lähettäneen videopeli visio kuullostaa hyvältä ja todelliselta. Kiitos!

[Thuileann]

Ykköschakra jumissa? Teepä chakratesti jos englanti taittuu http://www.eclecticenergies.com/chakras/chakratest.php

[aubauzhitou]

tein tuon testin - tiedä sitten kuinka paikkaansa pitävän oikeasti antaa, mutta ohessa tulokseni:

[Thuileann]

Sulla näyttää kaikki kolme alachakraa olevan aliaktiivisia, ei siis ihme että kroppa tuntuu oudolta ja kummalliselta asunnolta. Hyvä kuitenkin että ylächakrat ei ole ihan yliaktiivisiakaan.

Alachakrojen painotukseen tarvitaan ihan tavallisia asioita. Tiskausta, siivousta, imurointia kenties. Jotain jossa tulee hiki. Tanssia. Olisi hyvä, jos kuuntelisit tietynlaista musiikkia vaikka 10min päivässä ja antaisit sen vaikuttaa. Mun ykköschakra esimerkiksi tykkää afrikkalaisesta musiikista ja argentiinalaisesta tangosta, kakkonen tykkää sambasta ja rumbasta, ja kolmonen sitten hikijumppa-dancemusiikista.

Youtubessa on myös chakran avausvideoita joita voisit katsella joka päivä kerran läpi.
Ykköschakra: http://www.youtube.com/watch?v=xw3yx95ZsLg
Kakkonen: http://www.youtube.com/watch?v=AHYYJmKxtVo
Kolmonen: http://www.youtube.com/watch?v=_xTdL5dc638

Väriterapiakin toimii. Punaista, oranssia ja keltaista paljon ympärille. (Jotkuthan kokevat nämä värit ihan eri tavalla mutta näistä väreistä yleensä ollaan samaa mieltä, että edustavat alachakroja.)

Jospa tästä lähtis asia eteenpäin.