seuraava »

[Peesii]

Mistäs aloittaisin? No, työpaikallani on miespuolinen esimies, jonka kanssa olemme työskennelleet samassa tiimissä useamman vuoden ajan. Muistan, että ensimmäisen kerran hänet tavattuani tunsin jotain magneettista voimaa hänen suuntaansa, mutta tät en voisi kuvailla rakkaudeksi. Vuosien saatossa on tapahtunut sattumia, jotka tajuan vasta ja olemme olleet hämillämme tilanteissa tai näin olen tulkinnut (ilmeet, eleet, energiat). Itse olen opiskellut läsnäolemista tässä hetkessä, mielen mallintamista jne. ja olen kiinnostunut energioista, näkemisestä jne. eli uskon muuhunkin kuin tieteelliseen tutkimukseen.

Olen alkanut näkeä tämän miehen eri silmin. Meillä on loistava keskusteluyhteys ja tuntuu, että vedämme edelleen toisiamme puoleemme kuin magneetit. Keväällä todistin itselleni miten vetovoiman laki toimii ja miten toiseen tartutetaan positiivista fiilistä (tämänkin tajusin vasta jälkikäteen asioihin tutustuessani). Olimme pienellä porukalla liikenteessä ja jossain vaiheessa ajauduimme syrjemmälle keskustelemaan aivan sattumalta (onko sattumaa edes olemassa?) ja selitin innoissani jotain asiaa, kunnes tämä mies kumartui minua kohti ja suuteli. Se oli elämäni suudelma, ja se energia ympärillämme, kuin olisimme suojassa kaikilta katseilta. Tajusin, että seis olemme varattuja (no, minä en ehkä enää kauaa, mutta mies naimisissa). Rupesin itkemään, koska tajusin mitä side välillämme on, mutta yhteiskunnan normit ja tilanteemme estävät sen.

Olemme olleet nyt kk eri työpaikoissa, mutta ajoittain pidämme netin kautta yhteyttä. Eräs näkijä näki myös mitä välillämme vallitsee, mutta tulevaisuus riippuu omista sitoumuksistamme ja miten toimimme. Olen aivan sekaisin, koska voin vain ajatella tätä miestä, mutta mies vaikuttaa pelokkaalta. Hän lähettää signaaleja, mutta perääntyykin pelästyen. Epäilen, että minusta säteilee jotain niin vahvaa joka hämmentää. Näkijän mukaan minulla on vahva intuitio ja minun pitäisi rohkaistua toimimaan sen mukaan ja hän näki miten hyvä olen lukemaan ihmisiä sekä näkemään heidän lävitseen.

Pystyykö kukaan näkemään mitä meidän välillämme tapahtuu? Tämän erään näkijän mukaan syksyllä asiat selviää. Olen levoton, koska pelkään menettäväni tämän ihmisen...silti magneetit kiskovat meitä kohti toisiamme...mies on jotenki nyt niin epäselvä ja lähellä itseäni etten pysty lukemaan häntä. Mitä hän minusta ajattelee ja mitä hän minusta haluaa? Auttakaa! Rakastan!

[Thuileann]

Kokemuksen syvällä rintaäänellä: mies on kiinnostunut ja tuntee samalla tavalla mutta ei halua jättää avioliittoaan. Jos haluaisi, hän ei peruuttelisi aina välillä. Hän kuitenkin haluaa olla sinuunkin yhteydessä. Nyt on sitten sen neuvottelun aika, että missä roolissa haluatte toisen elämässä olla. Nettiystäviä, platonisia keskustelukumppaneita, vai salapari.

Mulla on ollut aivan täsmälleen sama tilanne (paitsi että mies ei ollut pomoni) ja niinhän siinä kävi että sovimme, että molempien mielenrauhan takia on helpointa, ettemme pidä yhteyttä ollenkaan, ellei naimisissa olevan tilanne muutu radikaalisti. Rankkaahan se oli ja ikävä vielä joskus kaihertaa, mutta se lyhyt puoli vuotta mitä olimme salarakkaita oli niin rankka salaisuuksien ja hiippailun takia että kummatkin saimme stressioireita ja kaikkea ikävää. Nykyään ei enää tunnu niin pahalta, olen kiitollinen kokemuksesta.

PS. ihan hyvä että olette eri työpaikoissa, sen lisäksi että molemmat olitte suhteessa niin tuo pomostatus on eettisesti jo niin hataralla jäällä että varovainen kannattaa olla jo siksikin. Ajattele jos olisitte vielä samassa tilanteessa ja tulisi ilmi, siinä lähtee työpaikat molemmilta.

[Sydänpuu]

Kokemusta myöskin ja tuollainen rakastuminen on rankkaa. Kannattaa kuitenkin suhtautua asiaan hyvin hyvin realistisesti. Itse olen sitä mieltä, että ehkä 1/100 jättää vakisuhteen ihastumisen tai edes rakastumisen vuoksi.

Noita vahvoja haaveita ja rakastumista on vaikea hallita. Suosittelen kuitenkin joko suuntaamaan uusiin tuuliin tai puhumaan suoraan miehen kanssa mihin sinä olet valmis. Vaikka mies tuntuisi elämääsi johdatetulta ja keskusteluyhteys taianomaiselta tilanne on saatettu antaa sinulle muuksi opiksi kuin suhteena toteutuvaksi. Katso asiaa oman hyvinvointisi kannalta. Älä anna kenenkään "viedä tuultasi".

[Peesii]

Enpä tullut ajatelleeksi, että tämä voisi olla opetus. Ehkäpä olen ollut hämmentynyt tajutakseni, kun tuntui, että kohtalo johdattaa tilanteisiin. Voisiko tämä olla syy miksi näkijä jätti asian vähän niin kuin kysymysmerkiksi? Minun ja tämän muehen ongelma onkin se, että kummallakin tuntuu olevan jotain sanottavaa, mutta kumpikaan ei uskalla aloittaa keskustelua...ehkä minun on laitettava jäitä hattuun...huoh...

[Thuileann]

Kissaa pöydälle ja selkeät sävelet vain. Mulla kun on sekä merkurius että venus kaksosissa, niin minusta kaikki suhteet hoituu suoralla kommunikaatiolla kun on vakavat asiat kyseessä (sitten toisen ilahduttamiseksi voi vähän höpötellä hupsuja). Ota itseäsi niskasta kiinni ja kirjoita vaikka pitkä sähköposti jossa kerrot, miltä sinusta tuntuu, tätä miestä kohtaan sekä sitä kohtaan että tämä on naimisissa ja silti suuteli sinua. Ja pyydät, että puhutaan

suoraan miehen kanssa mihin sinä olet valmis.

Mutta myös, mihin HÄN on valmis. Sitten vain neuvotteluun, että miten fiksuinta. Mutta missään ei ole kirjoitettu, että vaikka tunneside on, teidän TÄYTYY olla osana toistenne elämää.

[Peesii]

Tilanne on sellainen, että ajattelin lyödä hanskat tiskiin. Yritin eilen herätellä keskustelua, mutta jäi yksipuoliseksi. En jaksa yksinpuhelua, kun toinen ei tule yhtäänvastaan. Toteaa minun olevan väärässä, kun yritän arvailla mitä toisen päässä liikkuu. En viitsi, kun valitettavasti minulle ei ole luotu kykyä lukea ajatuksia tai nähdä asioita. Jätän yhteydenpidon, vaikka puhumattomat asiat kaihertavatkin. Häntä ei kiinnosta tai pelkaa tai ei osaa puhua asioista. Valitettavasti.

[Thuileann]

Hyvä päätös. Pallo on hänellä, ja joko hän pelaa tai painuu suihkuun. Sinä et voi enää asialle mitään.