Kommentteja aven viestiin:
Jos nyt vastaan tuohon vielä, niin sehän pointtini aina on, että empatia toteutuisi molemminpäin. Molemmat tulevat toisiaan vastaan, vaikkeivat ymmärtäisikään miksi toinen loukkaantui.
Siinä esimerkissäsi tahattomasti lapsettomasta, tältä ei vaadittu niin sitten mitään vastaantuloa. Koko viesti oli yhtä tämän ihmisparan ymmärtämistä, vaikka tämä kuinka paljon tulkitsi kertakaikkisen pieleen eikä vain lapsettomuuden vaan myös itsetuntovamman kautta pieleen asioita.
joskus suutahtaa ja tekee mieli vittuilla, mutta kunhan ymmärtää suutahtaneensa ja olleensa vittuileva, hyväksyy myös omat negatiiviset tunteensa (ja ne negatiiviset ajatteluketjut! Ei yritä tukahduttaa itsestään sitä, että on ihminen ja sortuu joskus noihin ajatusketjuihin ja niiden tunteisiin.
Vaikka kuinka monennen kerran:
Kuka on puhunut minkään tukahduttamisesta? Nimenomaan olenkin puhunut siitä että pitää kohdata itse ne omat ajatukset ja tunteet. Mutta se on aivan eri juttu kuin kritiikittä kaataa niitä toisen niskaan.
Ja minä muuten en pidä vittuilun tukahduttamista ollenkaan pahana asiana. Vittuiluhan on ihan samaa kuin kiusaaminen, eri nimellä vain. Voi myöntää että nyt tekee mieli vittuilla ja ymmärtää sen oman inhimillisyytensä siinä, mutta käyttää silti sitä impulssikontrollia ja olla vittuilematta.
Ne ajatusketjutkin nimittäin ovat niitä, joilla on meille viesti kerrottavana. Jos ei huomaa jotakin tärkeää, niin nuo ajatusketjut tulevat tilalle, kunnes avaa sen asian, mikä tunteita oikeasti aiheutti. Tämä tukahduttaminen kyllä ihan täysin liittyy ketjun aiheeseen.
Niin liittyy näköjään
kaikkien teidän mielestä jotka luulevat että tässä on kyse jostain tukahduttamisesta. Minä en ole koskaan puhunut tässä mistään tukahduttamisesta vaan omien ajatusten ja tunteiden tarkkaavaisesta ja hyväksyvästä havainnoinnista.
Miten sillä on MITÄÄN tekemistä tukahduttamisen kanssa?! Ja tässä kohtaa myönnän tuntevani jo melkoista turhautumisen tunnetta, koska tämä on vaikka kuinka mones kerta tässä ketjussa kun tätä asiaa yritän saada menemään perille.
Eli siinä mielessä asialla ei ole MITÄÄN tekemistä tämän ketjun ALOITUSVIESTIN kanssa. Eikä tämän metodin.
Ja olen sitä mieltä että ihmisellä on ajatuksia, tunteita ja impulsseja, jotka on hyvä hyväksyä ja huomioida itsessään, mutta jotka aikuisen täysivaltaisen ihmisen on totisesti syytä tukahduttaa toiminnan osalta, muuten ei kuulu aikuiseksi täysivaltaiseksi ihmiseksi, vaan lukkojen taakse ja holhouksenalaiseksi. Näitä ovat esimerkiksi halu lyödä, tappaa, raiskata. Samoin koliikkivauvan äidin halu tappaa lapsi - tästähä on nyt saanut jo ruveta puhumaan, eli siitä että on luonnollista tuntea niin ja terveen ihmisen erottaakin siitä että vaikka hän tuntisi niin, hän ei TEE niin.
Vähäisemmässä määrin pitäisin tällaisina 'tunne vaan mutta älä kaada muiden niskaan asioina' myös halua vittuilla tai kiusata. Tuntea saa ja myöntää tuntevansa, mutta ei ole kohtuullista niitä kaataa toisten niskaan. Ei niin sitten millään 'ellen tee näin niin tukahdutan jotain itsessän' -(teko)syyllä.
Saattaa tuntua liioittelulta kun miettii millaisista asioista tässä ketjussa on puhuttu, mutta kiusaaminen pelkästään verbaalisenakin voi johtaa vaikka itsemurhaan, tämän päivän iltapäivälehdessä kerrottiin norjalaisesta koulupojasta joka lopulta tappoi itsensä. Sopii tuntea ja hyväksyä tunteensa, eli tukahduttamista en peräänkuuluta. Kaikkea ei kuitenkaan ole sopivaa kaataa toisten niskaan, varsinkaan tekosyyllä 'ellen tee niin, tukahdutan tunteitani.'