seuraava »

[.ave.]

Niin ja ei se mitenkään mahdotonta ole muuttaa kiintymyssuhdetoimintaansa, aika moni pystyy sitä muuttamaan. Se on vain monipuolinen ja pitkä prosessi, jolle pitää antaa aikaa, työskennellä sen kanssa ja ruokkia sitä hyvillä kokemuksilla.

Nämä tämän ketjun jutut kuitenkin aika paljon liippaa kiintymyssuhdemalleihin, niihin liittyy paljolti tämä mitä ajattelee toisten ajattelevan ja tuntevan. Jos on vaikeuksia hakea turvaa ja lohtua toisista, niin silloin on vaikea myös miettiä objektiivisesti sitä, mitä toisten mielessä liikkuu. Voi joko tulkita toisten mieliin aina jotakin väärin (kuten nähdä muiden aina inhoavat itseään tms.) tai sitten toisessa ääripäässä voi kieltäytyä kokonaan tulkitsemasta kenenkään kokemusmaailmaa ("en voi tietää, koska et sanonut suoraan" sellaisissa tilanteissa, missä jokin asia olisi aika selkeästi tulkittavissa. Poislukien tietenkin asperger ja muu vastaava.).

Ehkä jossain vaiheessa perustan oman ketjun tolle mentalisaatiokyvylle, kun se nyt kiehtoo, ja siitä ois omakohtaista pohdittavaakin. Tässä ketjussa se menee vähän ohi jo.


muok. muuten, jos joku nyt googlaa, niin en tarkoita mitään patologista mentalisaatiokyvyn ongelmaa, vaan normaalin elämän sisälle kuuluvia vaihteluita (niin kuin nyt muutenkin tässä ketjussa olen tarkoittanut).

[sideman]

Olisiko tunne vähän niin kuin unet, joissa voi yhdstyä loogisentuntuisesti monia eri juttuja. Aamulla ei pysty selittämään unta koska se on moniaistinen. Ehkä tunnetasolla parantuminen on myös vähän vaikeaselitteinen juttu tai mitä tunteet edes ovat. Tuli nyt vaan mieleen, että tunteet ovat alusta, joka yhdistää monia eri asioita (ajatukset, muistot, ympäristöstä tulevat impulssit, kokemukset, kollektiivinen taju/vaistot) menneestä tähän hetkeen. Eli tarkkailevan tiedoisuuden osa ja työkalu tässä maailmassa. Vaikka toimii myös alitajunnan puolella.

Tulipa yht'äkkiä sellainen tosi hämärä muistikuva, että naisten aivojen tunnekeskuksilla olisi vahvempi yhteys aivokuorelle
kuin miehillä. Siksi keskiverto nainen kykenee manipuloimaan tunnetasolla vastaavaa "munakasta" miten lystää?

Naisten tunteet olisivat siten tavallaan vähemmän aitoja tai primitiivisiä, koska niissä on mukana voimakkaampi älyllinen komponentti?

Tuosta syystä kenties Eklen metodi toimii paremmin naisten kyseessä ollen??

 

[Eklektikko]

Naisilla on ainakin tukevampi aivokurkiainen, eli enemmän yhteyksiä aivopuoliskojen välillä, eli 'tunneaivo' ja 'järkiaivo' ikään kuin paremmassa kontaktissa keskenään. Toisaalta minulla henkilökohtaisesti on kyllä hybridiaivot sen BBC:n tiedeohjelmaan liittyvän aivotestin mukaan, eli 50/50 miehen ja naisen aivot ja silti minun tämä kyllä toimii.  Muitakin eroja toki löytyy, joskin mielenkiintoista kyllä, moderni aivokuvantaminen on mahdollistanut sen asian toteamisen että vastasyntyneiden tyttö- ja poikalasten aivorakenteiden erot ovat paljon pienmmät kuin jo kaksivuotiaiden tyttö- ja poikalasten erot. Kasvatus/kohtelu/kulttuurillinen ohjelmointi vaikuttaa siis ilmeisesti ihan sinne aivorakenteiden tasolle asti.

Manipulointi ei ole minusta sukupuolikysymys, vaan omasta näkökulmastani kyse on hengellisen/henkisen korruptoituneisuuden asteesta: Manipulointi on vallankäyttöä ja vallankäyttö korruptoi henkisesti/hengellisesti. Ja tuottaa karmaa. Ihmiset nyt vain manipuloivat toisiaan kovin eri tavoin: Fyysisesti voimakkaampi manipuloi ehkä helpommin fyysisellä uhalla, kun taas se jolla on jotain mitä toinen tarvitsee (rahaa, valtaa, seksiä) manipuloi tarjoilemalla haluttua asiaa tai kieltämällä sen. Manipuloinnin ja muunkin vallankäytön tarve kumpuaa usein kontrollintarpeesta, joka taas puolestaan kumpuaa usein pelosta.

Voisin toisaalta sitten myös kuvitella, että kun kulttuurillinen ohjelmointi painottaa sitä että miehet eivät saisi mukamas olla tunteellisia ja kultturimme muutenkin yliarvostaa järkeä tunteiden kustannuksella, tämä metodi voisi vedota hyvin myös järkeä yliarvostaviin, koska sitä voi tavallaan ajatella niin että 'kivakiva, pääsee järjellä pohtimaan tunteitaan!'  Mutta järjen yliarvostaminenkaan ei ole sukupuolesta kiinni välttämättä. (Vaikka tosiasiassa kyllä näen nimenomaan että niin tässä kuin muussakin elämässä ja olemisessa parhaimmillaan ja optimaalisesti tunteet ja järki kulkevat ikään kuin sopusointuisessa yhteistyössä.)

Kategorisointi on ylipäätän aika hankalaa, kun erot kahden saman sukupuolen edustajan välillä voivat joskus olla paljon suuremmat kuin erot sukupuolten välillä. Parhaat kaksi tuntemaani heikoudella hallitsijaa, eli omalla surkeudellaan, heikkoudellaan ja voivottelullaan muita manipuoloivaa ihmistä ovat itse asiassa miehiä.  

[sideman]

Manipulointi ei ole minusta sukupuolikysymys, vaan omasta näkökulmastani kyse on hengellisen/henkisen korruptoituneisuuden asteesta: Manipulointi on vallankäyttöä ja vallankäyttö korruptoi henkisesti/hengellisesti.

Tarkoitin lähinnä sitä, että keskivertonainen kykenee niin halutessaan manipuloimaan miestä tunnetasolla. En tarkoittanut
että läheskään kaikki naiset sitä harrastavat. Vähän niinkuin nokikkain olisivat esim. 4. danin mustan vyön karateka ja
vaikkapa keltaisen vyön vastaava...

 

[Ritsa]

sideman, en itse näe tuollaisissa yleistyksissä kauheasti järkeä. Ihmiset ovat ennenkaikkea yksilöitä.

[.ave.]

Tämmönen muuten tuli tässä pohtiessa mieleen, mikä vois avata näitä yksilöllisiä eroja.

Lähdin ajattelemaan hätätilanteita, onnettomuuksia tai jos itselle tai läheiselle tulee vakava sairaskohtaus. Tälläsissä tilanteissahan päälle astuu yleensä automaattinen toimintamalli, joka riippuu ihmisestä, mikä niistä on luontaisin. Toisethan voivat lamaantua ja ajatustoiminta pysähtyä, toiset tulevat hysteeriksi ja miettivät koko ajan: "mitä nyt, mitä nyt", toiset taas sulkevat tunteensa kokonaan pois ja alkavat rationaalisesti ohjata tilannetta: "nyt tehdään näin". Vasta myöhemmin he tajuavat mitä tapahtui, ja iskee jälkipaniikki.

Tavallaan tästä on johdannaista myös se, jos kokee jonkin tilanteen uhkaksi itselleen, oli se sitten vaikka ajatus, että "nyt minua haukutaan". Tälläisessä tilanteessa reagoi siten jollain tapaa johdannaisesti näistä automaattisista hätä-copingtoimistaan.

Eli jos varsinaiseen asiaan päästään, niin jokaisella on myös jokin luontainen tapa selvitä ahdistusta aiheuttavista tilanteista. Muistan silloin, kun lapsiveteni menivät kotona, mulle iski aikamoinen paniikki. Automaattinen ja luontainen tarve mikä mulla siinä oli, oli jutella miehen kanssa, ja sekään ei ihan tarpeeksi ollut, niin soitin vielä omalle äidilleni. Se rauhoitti, ja löysin taas sen oman rauhan ja paisuttelu mielessä hiipui. Vaikka kuinka yksin yrittäisin miettiä, että nyt paisuttelen tätä, kyllä mä selviän, kyllä muutkin on synnyttäneet, niin ei se auta samalla tavalla, se vaan paisuu. Samalla tavalla muissa ahdistusta aiheuttavissa tilanteissa mulla on tarve puhua mun tuntemuksista jolle kulle, mulla on vahva tarve siihen peiliin. Ja se aina auttaa jäsentämään omia ajatuksiaan. Oli muuten hyvä keskustelu tää, kun tajusin nyt jotakin uutta.  Eli meillä jokaisella on jokin luontainen tapa, millä yritämme coupata ahdistusta aiheuttavissa tilanteissa. Pitää löytää se, mikä itselle toimii parhaiten. Jos joku keino ei vain toimi, niin ehkä se on sillä hetkellä väärä lähestymistapa.

[sideman]

sideman, en itse näe tuollaisissa yleistyksissä kauheasti järkeä. Ihmiset ovat ennenkaikkea yksilöitä.

En nyt näe tuota yleistyksenä, jos korostan että keskiverto nainen...    

Käsittääkseni se on fakta että miehet ovat keskimäärin parempia avaruudellisessa
hahmottamisessa kuin naiset. Itse olen siinä kuitenkin mielestäni perin surkea...

Jos otetaan satunnaisesti esim. 100 miestä ja 100 naista, miehet luultavasti
saavat paremman keskituloksen kuin naiset tuossa hahmottamisessa.

 

[Eklektikko]

En nyt näe tuota yleistyksenä, jos korostan että keskiverto nainen...   

Kun ihmiset ovat yksilöitä, niin keskiverto nainen / keskiverto mies ovat molemmat fiktiivisiä olentoja. 

[sideman]

En nyt näe tuota yleistyksenä, jos korostan että keskiverto nainen...   

Kun ihmiset ovat yksilöitä, niin keskiverto nainen / keskiverto mies ovat molemmat fiktiivisiä olentoja. 

Viittaan ylläolevaan avaruudellisen hahmottamisen esimerkkiin. Pitääkö tämä nyt rautalangasta vääntää?   

[Eklektikko]

Tarkoitin lähinnä sitä, että keskivertonainen kykenee niin halutessaan manipuloimaan miestä tunnetasolla. En tarkoittanut

Voisitko antaa jonkin esimerkin siitä mitä sitten oikein on tuo tunnetasolla manipulointi?

Väkivallalla uhkaaminen on MYÖS tunnetasolla manipulointia, siinä se aiheutettu tunne on pelko, kun taas syyllistämisessä esimerkiksi aiheutetaan syyllisyydentunne. Suurin osa manipulointia taitaa kohdistua tunteisiin.

[Eklektikko]

Viittaan ylläolevaan avaruudellisen hahmottamisen esimerkkiin. Pitääkö tämä nyt rautalangasta vääntää?   

Olen edelleen eri mieltä siitä miten järkevää on yleistää.  Mikään rautalangasta vääntäminen ei nyt auta, kun kyse ei ole ymmärtämisongelmasta vaan siitä että olen eri mieltä.

[Ritsa]

Tarkoitan tuolla, että en näe kauheasti järkeä tämän tyylisissä pähkäilyissä, jotka yleistävät tai keskiverroittavat. Itse lähestyn jokaista ihmisen kohtaamista samoista asetelmista ja tilanteen kehityksen mukaan teen automaattisesti tiettyjä analyysejä ihmisestä riippumatta sukupuolesta, samantyylistä tekevät kaikki muutkin mitä luultavammin. Jos on ennakkoasenteita tälläisen keskivertoihmisen oletettavista ominaisuuksista, niin se värittää mielestäni kokemusta turhan helposti. Ja painotan tuota Eklektikon fiktiivisen henkilön vertausta. Ennakkoasenteet myös vaikuttavat tilanteen kulkuun helposti, eli kohtaamisesta ei saa välttämättä kaikkea irti silloin. Mutta kukin tavallaan, sillä tavalla mikä yksilöittäin itselle sopii parhaiten.

[Eklektikko]

Tavallaan tästä on johdannaista myös se, jos kokee jonkin tilanteen uhkaksi itselleen, oli se sitten vaikka ajatus, että "nyt minua haukutaan". Tälläisessä tilanteessa reagoi siten jollain tapaa johdannaisesti näistä automaattisista hätä-copingtoimistaan.

Tosi hyvä huomio ja tämä onkin aika paljon myös sitten myös sisäerityshormoneista kiinni ja muistakin ihan myös synnynnäisistä ominaisuuksista, minkä lisäksi voi olla vielä nimenomaan eroja luontaisimmissa tavoissa prosessoida asioita.  

[Eklektikko]

Ennakkoasenteet myös vaikuttavat tilanteen kulkuun helposti, eli kohtaamisesta ei saa välttämättä kaikkea irti silloin. Mutta kukin tavallaan, sillä tavalla mikä yksilöittäin itselle sopii parhaiten.

Ja yksi hyvä motto on myös: Odotukset vähentävät onnellisuutta.

Jos odottaa että joku käyttäytyy tietyllä tavalla sen vuoksi kumpaan sukupuoleen kuuluu, niin voipi sitten tulla aikamoinen ylläri ja ehkä katkera pettymys. Ja siihen tämä ihminen on sitten taas täysin syytön, koska ei hän toisen odotuksista ole missään vastuussa.

[sideman]

Tarkoitin lähinnä sitä, että keskivertonainen kykenee niin halutessaan manipuloimaan miestä tunnetasolla. En tarkoittanut

Voisitko antaa jonkin esimerkin siitä mitä sitten oikein on tuo tunnetasolla manipulointi?

Sitä, että jos naisella  tosiaankin on parempi kontakti älyn (aivokuori) ja tunteen (limbinen systeemi, tai jotain)
välillä, nainen kykenee jossain määrin harkitsemaan, minkälainen tunnereaktio kussakin tilanteessa tuottaa
hänen kannaltaan parhaan lopputuloksen (esim. tekoitku; ei toki paras mahdollinen esim...). Mies lähinnä vain eläimellisesti reagoi?