Tuli tästä nyt vielä mieleen, että sota-ajoista puhutaan nykyään joskus niinkuin ne olisivat jossain todella kaukana, mutta eihän niistä ole kuin vajaa yhden ihmisen elämä aikaa. Varmasti monen suvussa on elossa ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan tai sen jälkeisen säännöstelyn ajan. Mikäli ei ole tekemisissä kenenkään sen ikäpolven ihmisen kanssa, voi olla ettei asiat tunnu enää niin konkreettisilta itselle, mutta jos on tekemisissä, kyllä se on siinä lähempänä se aika. Puhumattakaan siitä, mitä psykologit ovat innoissaan tutkineet, kuinka sodan aiheuttamat traumat siirtyvät pitkään sukupolvelta toiselle kasvatuksessa, asenteissa, tunne-elämässä.
Eipä siitäkään ole kuin yhden ihmisen elämä, kun Suomi vasta alkoi teollistua. Nykyään tuntuu helpolta ajatella, että olemme vauras länsimainen maa tms., mutta ei siitä niin kauaa ole, kun emme olleet. Onhan itsenäistymisemmekin tapahtunut vasta viime vuosisadalla.
Ja itse aiheesta olen kyllä sitä mieltä, että nainen voi pukeutua kauniisti, naisellisesti, seksikkäästi ja tyylikkäästi ilmankin että on ne 20 sentin korot, minihame, kilokaupalla meikkiä naamassa ja hiukset viimesen päälle. Ei se ole mikään ehto. Ehkä siksi, kun itse olen niin laiska laittautumaan suuremmin, olen tavannut lähinnä sellaisia miehiä, jotka sanovat pitävänsä enemmän luonnollisuudesta. - Ja joo, mukavuuden kannalta sukkahousut ja hame voi joskus olla kivemmat kuin kiristävät housut. Varsinkin näin raskausaikana olen löytänyt mekot uudelleen, vaikka muutenkin olen niistä aina silti pitänyt. :