Hih, minä juttelen omille masu-asukeille hellästi joka päivä ja aterioilla koen nykyään aika paljon ruokkivani sitä kokoelmaa omia soluja ja mikrobeja jotka tämän kroppa-planeetan muodostavat. Tulee samanlainen tyydytyksen ja rakkauden tunne, kuin rakasta kotieläintä ruokkiessa.
Vähän ohi aiheen, mutta tavallaan aiheeseen liittyen, antibiootit ovat masubakteerien surma:
Sairastin tuossa vuonna 2010 ensimmäisen oikean influenssan 15 vuoteen, 10 päivää putkeen kova kuume. Kun siinä jossain 7 päivän tienoilla menin lääkäriin niin oli ilmaantunut sitten keuhkoputkentulehduskin, johon lääkäri määräsi antibiootit. Kuumesumussa en tajunnut sanoa lääkärille ei-kiitos ja kotimatkalla vieläpä ostin ne, mutta kotiin päästyäni ja ajateltuani asiaa en vain kerta kaikkiaan kyennyt tekemään rakkaiden suolistobakteerien joukkomurhaa. Niinpä jätin ne antibiootit syömättä. Varsinkin kun pitkän kokemuksen mukaan antibiootit eivät keuhkoputkentulehduksen osalta tee mitään muuta kuin nopeuttavat paranemista noin 1-2 päivällä, aina on parantunut ilman antibioottejakin. Ja niin parani tämäkin.
Hölmöintä asiassa oli se, että kyllä minä itsekin jo lääkäriin mennessä tiesin että on keuhkoputkentulehdus, nuorena ja lapsena paljon sairastaneena oli helppoa tunnistaa se tietynlainen yskä ja rohina mikä siihen liittyy. Minä vaan en mennyt sinne lääkäriin lääkkeitä saamaan, vaan oli pakko jotta olisi saanut työnantajaa varten sen sairaslomalapun. Ellei sitä olisi tarvittu en olisi mennyt ollenkaan. Turhasta antibioottien määräämisestä puhutaan paljon, mutta paljon niitä myös määrätään turhaan - työnantajaa tosin varmaan kiinnostaisi se päivää-paria nopeampi paraneminen, mutta ei kiitos, jos hintana on symbioottisten vatsakavereiden joukkomurha.
Tänä vuonna juhlavuosi: Elokuussa tuli 20 vuotta edellisestä antibioottikuurista. (Streptokokki C, johon ilman muuta kannattaa ne syödä ikävien jälkitautien vuoksi). Antibiootittoman elämän lisäksi masuystävät tykkäävät myös erityisesti liukoisista kuiduista ja maitorasvasta, kovia sellukuituja ne eivät tarvitse lainkaan. On se ihminen sitä mitä syö siinä mielessä, että se mitä syö vaikuttaa siihen millaista bakteerikantaa siellä suolistossa asustelee.
Eipä ihme että se bakteeriston tutkimuksen merkitys koko ajan kasvaa, onhan meissä niitä 10 kertaa omien solujemme määrä.
(En käytä hattuja, mutta minulla on läpi elämäni ollut rasittavassa määrin tapana tehdä useita vuosia ennen suuria massoja asioita jotka sitten myöhemmin tulevat suosituiksi, todetaan terveellisiksi tai jotain vastaavaa. Siihen on joku astrologinen aspektikin ja taitaa olla kartallani tuplana, Astrosepon tulkinta sanoo jotain sinnepäin että kuulun niihin joiden tehtävänä on tuoda uusia asioita ja toimintatapoja planeetalle. Mutta tulee siitä kyllä sitten välillä ihmisiltä myös kakkaa käteen, onneksi en vaan välitä.)