Olen muutaman vuoden aikana nähnyt kaikkiaan kolme unta Saatanasta, ensimmäisen syksyllä 2011, toisen kesällä 2012 ja kolmannen viime yönä. Ajattelin jakaa ne, jos jotakuta niiden lukeminen tai tulkitseminen kiinnostaa.
Muistikuvat ensimmäisestä unesta ovat pelkistyneet, joten siitä muistan menneeni johonkin maanalaiseen luolaan, jossa oli tulisoihtuja seinillä ja ne loivat punaisuutta luolan käytäviin. Luola johti koko ajan alemmaksi ja lopulta päädyin sen perille, jossa sain Saatanalta kasteen. Tilanne ei ollut mitenkään pelottava, enkä muista nähneeni Saatanaa kunnolla lainkaan. Jokin henki siellä oli ja minä sain kasteen.
Toisessa unessa Saatanan hahmo oli välillä jonkinlainen henki ja välillä inhimillisempi. Unessa Saatana kysyi ihmisiltä heidän toiveitaan, jotka hän sitten toteutti päinvastaisena. En osaa sanoa yhtään esimerkkiä, koska en muista kuin puuromaisia kohtauksia tästä, mutta pääasia on, että Saatana aikoi unessaan pelkkää pahaa. Hän antoi myös lahjoja ihmisille, mm. minulle ja siskolleni. Lahjat eivät kuitenkaan olleet lahjuksia eikä niiden tarkoitus ollut ilahduttaa, vaan niiden kautta Saatana huijasi ja antoi vinkkejä kivusta ja tuskasta, joita lahjat toisivat. Esimerkiksi siskoni sai puisen helminauhan, ja kun siskoni laittoi helmet kaulaansa, alkoi nauha kiristyä ja kutistua. Saatanan aikomus oli siis tukehduttaa siskoni lahjansa avulla, mutta onnistuin kaikin voimin saamaan helmet pois siskoni kaulasta. Minulle hän antoi valkoiset rintaliivit, joita en kuitenkaan laittanut ylleni. Arvelin niiden olevan vihjeenä raiskauksesta ja että raiskaaja olisi nimenomaan Saatana itse. Voimattoman odotin, milloin se saattaisi tapahtua, mutta sitä ei tapahtunut lainkaan. Uneen liittyi myös muita ihmisiä, voimakkaita johtajahahmoja, jonkinlaisia pappisihmisiä, jotka yrittivät manata Saatanan pois, kun tämä hengen muodossaan näytti voimiaan heitellen tavaroita ilmassa, jolloin kaikki tuntui pyörivän kuin karuselli.
Kolmannessa eli viimeöisessä unessani oli ihmisjoukko tavallisessa huoneessa, joka todennäköisesti oli olohuone. Ihmisjoukko oli epämääräinen joukko ihmisiä joihin kuuluin itsekin. Olimme asettuneet puoliympyrään, jokaisella oli oma paikka, joissa olimme kuin vangittuina. Puoliympyrämme edessä keskellä seisoi Saatana. Hänen hahmonsa oli tumma ja varjoinen, vaikka oli päivä ja valoisaa. Saatana oli meidän johtajamme ja antoi meille alentavia käskyjä. Ensimmäisen hän käski virtsaamaan alleen. Käsky oli vain käsky eikä sisältänyt uhkauksia tai rangaistuksia, käsky piti vain toteuttaa. Jostain syystä Saatana tahtoi juuri ihmiseritteitä, ja jokaisella oli oma soppensa johon sai paikallaan mennä asian toimittamaan. Tällä ensimmäisellä oli vaikeuksia toteuttaa käskyä, mutta lopulta hän onnistui ja hän vaikutti pelokkaalta ja säikkyneeltä koko ajan. Minä olin toinen alistettava. Saatana asteli eteeni ja kasvomme olivat samalla tasolla kuin samanarvoisilla. Pystyin tuntemaan jonkinarvoisen kunnioituksen ja hyväksynnän toisiamme kohtaan, vaikka minä myös olin alistettavien joukossa. Minun hän käski tuottamaan itselleen ulostettani, ja koska tunsin olevani hänen jonkinlaisen hyväksyntänsä arvoinen, kerroin hänelle suoraan, etten ehkä onnistuisi mutta yrittäisin parhaani. Vetäydyin soppeeni ja onnistuin pusertamaan hänelle pienen määrän ulos itsestäni. Ojensin vähäisen ulosteeni Saatanalle ja hän oli tyytyväinen, lausui jopa kiitoksensa minulle. Tässä vaiheessa unta olin jo heräämässä, joten uni ei enää jatkunut.
On kummallista, kuinka en ole koskaan pitänyt Saatanaa unissani pahana tai pelottavana hahmona, tai ainakaan itse en ole pelännyt häntä. Kuitenkin muut unissa olleet ihmiset ovat pelänneet Saatanaa. Tuntuu, että mitä useammin hän tulee uniini, sitä enemmän me tunnemme toisiamme, enkä pelkää häntä, vaikka hänen aikeensa ovat olleet jokaisessa unessa pahaa haluavat tai joukkoonsa kutsuvat. Yhä vahvemmin minulle tulee tunne, että hänkään ei voi olla täysin paha, vaan on jokin syy hänen pahuuteen ja että hänessä on hyväkin puoli, kuten tuo hyväksyntä ja kunnioitus, vaikka minussa on hyvyyttä ja hänessä on pahuutta.
Täytyy vielä sanoa, että suhtautumiseni uskontoon yleensä on neutraali ja näissä unissani Saatana on todennäköisesti symbolinen hahmo. En koe, että Saatana yrittäisi viekotella minua pahuuteen tai että raamatullinen Saatana olisi unissa tavallaan oikeasti. Luulen, että Saatanan läsnäolon unissa pitäisi tuntua kivuliaammalta, pelolta joka saa sydämen sykkimään niin voimakkaasti, että se sattuu, saa haukkomaan henkeään ja pakenemaan millä hinnalla hyvänsä. Mutta minä en ole paennut missään unissani, olen vain viattomana ja naiivina odottanut, mitä mahtaa tapahtua vai tapahtuuko mitään, ja jos jotain pahaa onkin tapahtunut, se ei ole yleensä koskettanut minua ja jos on niin en ole kokenut sitä pahana vaan olen odottanut sen tapahtuvan välttämättömänä tapahtumana, jonka ilmeisesti vain tulee tapahtua ja siten se tulee vain ottaa vastaan. Aiemmissa unissani Saatanan hahmo ei ole ollut näin selkeästi nähtävillä kuin tässä viimeisessä unessani.
Itseäni nämä unet jollain tapaa kiehtovat, enkä oikein ymmärrä miksi. Unteni Saatana on voimakas hahmo ja se, ettei hänen pahuutensa tai pahat tekonsa tunnu tavoittavan minua täysin unissa, saa minut tuntemaan, että olen jollain tapaa turvassa, vaikka ympärillä ihmiset pelkäävät ja tapahtuu pahuutta. Ihan hullua!
Jos jollain on ajatuksia jaettavaksi niin saa kommentoida ja tulkita! Nyt nämä unet ovat lähinnä tarinoita, joita olen unissani nähnyt. Hah, toivottavasti niiden taianomaisuus ei katoa mahdollisten tulkintojen myötä!
- Eleanor