En täysin ymmärrä, mitä tarkoitat vapaaseen tahtoon puuttumisella.
Otetaanpa tällainen karrikoitu esimerkki: puuttuuko poliisi bemaristin vapaaseen tahtoon
pysäyttäessään yli kahtasataa kaahaavan piikkimatolla?
Ei, työtehtävissä ei tule karmaa ellei ylitä valtuuksiaan; poliisilla on oikeus valvoa lakien noudattamista. Eikä sotilaalle joka on käsketty rintamalle tule karmaa siellä tappamisesta, mutta jos sitten tekee sotarikoksia (esim. My-Lai, Vietnamilainen kylä jonka siviilit päästään seonneeet jenkkisotilaat tappoivat) niin sitten karmaa tulee.
Vapaa tahto koskee vapaata tahtoa suhteessa omaan itseen, minun vapaa tahtoni sisältää vain oikeuden käyttää vapaata tahtoani omaa itseäni koskevissa päätöksissä. Jos päättäisin pahoinpidellä jonkun, ei kyse ole enää minun vapaasta tahdostani yksin, vaan rikkoisin sillä sen pahoinpidellyn vapaata tahtoa ja sen vuoksi se karma räpsähtää. Nyrkkeilysäkkiä voin sen sijaan hakata ilman karmavelan syntyä.
Karmaa syntyy useimmiten henkilökohtaisissa suhteissa. Ääriesimerkki on toisen tappaminen, koska tappamalla toisen ottaa häneltä pois kaikki ne vapaalla tahdolla tehdyt päätökset jotka tämä olisi tehnyt sen loppuelämänsä aikana jonka tappaja otti tältä pois. Yleisesti ottaen voisi sanoa että suht kaikki rikoslaissa mainitut uhrilliset rikokset ovat tällaisia. Jokaikinen pakkoavioliitto tuottaa karmaa väkisin naittajalle myös.
Kyse on siitä että vaikuttaa ihmisen vapaaseen tahtoon asiassa, joka on tämän omaa elämää koskeva oma päätös: Mies vaikka väkivallalla uhkailemalla estää vaimoaan menemästä töihin tai opiskelemaan, koska haluaa tämän pysyvän kotiäitinä tms. Ja tämä vaikuttaminen voi tapahtua monella tavalla, fyysisellä väkivallalla, uhkailemalla, kiristämällä, syyllistämällä, valehtelemalla ja myös pimittämällä olennaista tietoa.
Tämä ei ole ollenkaan vaikea asia ymmärtää, jos vain halua löytyy.