seuraava »

[skipidoway]

Lepää Rauhassa Julia. Enää et joudu taistelemaan päihderiippuvuutta vastaan

[body electric]

Kuka hän oli?

[skipidoway]

Johanna Tukiaisen pikkusisko, jolla meni monta vuotta aika huuruisissa merkeissä.

[Varjotar]

En oo koskaa tajunnu ihmisiä, jotka suree tuntemattomia kuolleita

[skipidoway]

Suomalaiset on kyllä niin katkera ja kyyninen kansa, että hyi helvetti sentään!

[Eklektikko]

Joka sekunti kuolee yksi ihminen tällä planeetalla.

Jos ryhtyisin suremaan heitä kaikkia, en ehtisi tehdä mitään muuta. Siinä että en sure tuntemattomia, ei ole mitään kyynistä tai katkeraa, se on puhdasta itsesuojelua tässä nykymaailmassa: Suurimman osan historiaansa on ihminen elänyt 30-150 hengen yhteisöissä/suurperheissä. Silloin toki koko yhteisö oli tavallaan niin läheinen että kaikkien kuolemaa surtiin. Media on kuitenkin tuonut silmiemme eteen myös niiden ihmisten kohtaloita, joilla ei ole mitään kosketusta meidän omaan elämäämme, jotka eivät kuulu omaan yhteisöömme, joita emme tunne itse lainkaan, jotka ehkä elävät toisella puolella maapalloa.

Tai ei minun edes tarvitse kieltäytyä: Ei vaan sureta yhtään yksi ihminen, kun tiedän että joka sekunti joku kuolee. Kuolleillahan ei koskaan ole enää mitään hätää, sureminen on sitä että elävät surevat eroa siitä joka kuoli. Kuollut on päässyt takaisin olemaan solu jumalan ruumiissa ja inkarnoituu pian uudelleen. Mitä siinä on suremista?

Tämä on resoluutioiden, ratkaisujen vuosi. MOnet jotka ovat olleet kiikun-kaakun kahden vaihtoehdon välillä joutuvat nyt sitten valinnan eteen, tai valinta kahdesta vaihtoehdosta vain tapahtuu. Sen vuoksi tänä vuonna on niin paljon ollut mm. ostoskeskus- ja kouluampumisia yms: ne jotka ovat olleet kiikun-kaakun rajoilla siinä napsahtaako päässä vai ei, ovat usein napsahtaneet. Voisin kuvitella omien itsetuhoisten elämäntapojen kanssa voivan olla tänä vuonna myös samanlainen tilanne; ne jotka ovat olleet kiikun-kaakun valintojen 'tapanko itseni elämäntavallani vai muutanko elämäntapaani' välillä valitsevat myös tänä vuonna usein jomman kumman.

[Corvus Leonis]

Julia oli ainakin Tukiaisista se nätimpi.

[sideman]

Lepää Rauhassa Julia. Enää et joudu taistelemaan päihderiippuvuutta vastaan

Siitä ei liene mitään takeita, etteikö hän joutuisi mahdollisessa tulevassa inkarnaatiossaan
jatkamaan siitä, mihin jäi, mutta nyt hän lienee ainakin fyysisistä vaivoista vapaa jonkin aikaa?

 (edith) Ei ole kyllä mitään käryä siitä, joutuuko ihmisen "sielu" bardossa* kärvistelemään menttaalisten
vaivojen kourissa, kun ei ole mitään mahdollisuutta tyydyttää vinksahtaneita halujaan??

 

* Wiki:

Used loosely, the term "bardo" refers to the state of existence intermediate between two lives on earth. According to Tibetan tradition, after death and before one's next birth, when one's consciousness is not connected with a physical body, one experiences a variety of phenomena. These usually follow a particular sequence of degeneration from, just after death, the clearest experiences of reality of which one is spiritually capable, and then proceeding to terrifying hallucinations that arise from the impulses of one's previous unskillful actions. For the prepared and appropriately trained individuals the bardo offers a state of great opportunity for liberation, since transcendental insight may arise with the direct experience of reality, while for others it can become a place of danger as the karmically created hallucinations can impel one into a less than desirable rebirth.

[skipidoway]

EgyptianMau: No mun mielestä tää palsta on usein loistanut sillä kuinka pikkusieluista porukkaa täällä on

[Kuuhilda]

Miten se on loistanut?

[Eklektikko]

EgyptianMau: No mun mielestä tää palsta on usein loistanut sillä kuinka pikkusieluista porukkaa täällä on

Olet ihan oikeassa, täällä on niin pikkusieluista porukkaa, että eivät ymmärrä kuin oman näkökulmansa ja alkavat haukkua toisia katkeriksi ja kyynisiksi, jos nämä eivät jaa omia kiinnostuksenaiheita tai sure samoja edesmenneitä julkkiksia. 

[nousukuu]

Mietin tässä ihan itekseen vaan, minkä sävyinen keskustelu olisi jos skipidoway olisi kertonut jostain tutun tutusta joka viettänyt huuruista elämää ja kuollut eilen 30-vuotiaana. Tulee tunne, onko tässä ehkä jotain "tuksu-lisää".

[Athene]

No siis Julia sairasti diabetesta ja hänellä oli alkoholiongelma. Katsoin tässä Youtubesta Julian ja Johannan toilailuja Tallinnassa ja kyllä täytyy sanoa,että oli tainnut mopo karata käsistä ja pahemman kerran. Sisarukset olivat aivan sekaisin. :/

[Eklektikko]

Ei se olekaan mikään arvon mitta.

Sureminen on oikeasti sitä, että jälkeenjääneet surevat omaa eroaan vainajasta ja loppuelämäänsä  ilman tätä, surevat omaa menetystään. Niinpä en sure niin Julia Tukiaista, kuin esim. jotain tieteen Nobelilla palkittuakaan yhtään sen enempää (eli en tippakaan), kun en heitä henkilökohtaisesti tunne.

Erilaisten suurmiesten ja julkkisten kuolinuutiset ovat minulle nimenomaan uutisia, eivät lähtökohta surutyölle joka tulee eteen kun oma läheinen kuolee. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja joka sekunti kuolee yksi ihminen tällä planeetalla. Jos surisin muitakin kuin niitä jotka itse tunnen ja joiden edesmennessä suru tulee luonnostaan, en ehtisi tehdä mitään muuta elämässäni kuin surra.

Aiheutamme kaikki tunteemme omilla ajatuksillamme. Jos aivan tuntemattoman ihmisen kuolema herättää suurta surua, kannattaa tarkkailla mitä tuli juuri ennen surun ilmaantumista ajateltua tästä ihmisestä ja hänen kuolemastaan. Paitsi tietenkin jos tykkää surra tuntemattomia, siinä tapauksessa antaa mennä vaan!

[pikkari]

No kyllä tuntemattoman kuolemakin voi aiheuttaa tunnereaktion.
Mä itkeskelin kidutettua pikku-Eerikaa ja Julia T:n kuolema muistutti mun omasta huumehuuruisesta menneisyydestäni
Mä oon yks niistä eloonjääneistä siltä ajalta.
Toki voihan tätä elämää vaan ajatella oppimatkana eikä sekoittaa suuria tunteita mukaan.
Ehkä olen drama queen mut mielummin sellainen kuin jäätikkumieli