Tuo lainaaminen tuli mieleen AMK:sta
kun osallistuin Arkipäivän luovuus -kurssille,
ja pohdin luovuus / luoda sanaa hyvin luovasti assioiden
omasta kokemusmaailmasta tyyliin
lehmä luo vasikkansa, loimi luodaan, lantaa luodaan..jne mitä siitä syntyy jne...
...luo-V-uus graalin maljaan jo edeten..
ja tuo opettaja ei kovin otettu ollut luovuudestani,
mutta törmäsin sitten Luovat ja kulttuuriset menetelmät -kurssilla toisen opettajan kysymykseen:
" Kuka tietää mitä tarkoittaa kun lehmä luo vasikkansa?"
ja yksi käsi nousi pystyyn...opettaja tais olla vähän hämmästyneen näköinen, jos olin minäkin,
ja taas tämä opettaja arvosti kyllä luovuuttani hyvällä arvosanalla.
Mutta joo, kait sitä ois pitänyt olla otettu.
Samanlailla leikittelen assosiaatioilla astrologiassa,
annan intuition toimia,
ja hämmästyn, kun joku muistaa jonkun tulkinnan,
kun en niitä itse muista, kun ne ovat niin sen hetken oivalluksia.
Ehkä sitä pitäs olla tarkempi siinä mitä sanoo, tiedostaa vaikutukset,
vai pitäskö? Jättääkö savolainen astrologian harrastaja vastuun lukijalle,
luottaen siihen, että se osaa lukea rivien välistä ja yhdistää yhteen lauseeseen
upotetun monikerroksellisuuden, mytologiat ja kaikki?
Ytimekäs, tiivistetty ja vaikeaselkoinen
.
Kai astrologian opiskelu on kuin minkä tahansa uuden kielen opettelua,
etenee kaikilla tietyssä järjestyksessä,
ja sitten mitä pitemmälle etenee,
tai on halu pohtia niin alkaa kaivella etymologyn sivuilta alkuperiä,
löytää mielleyhtymiä, rinnakkaisuuksia,
yhdistelee uudelleen, entäs jos, mites kun,
ja kun käytännössä
ja siksikö mekin luetaan karttaympyrää vastapäivään
kun luonnossakin köynnöskasvi kiertyy vastapäivään
spiraalina
niinku planeetatkin kiertää, kiertääkö?
Missä kohtaa spiraalia olenkaan,
tuolla oli aiempi
muttei
ja mitä muuta sillä välin spiraalissa tapahtu..
joo
kyllä synkroniaa on, joku toinenkin samalla kohtaa,
ja pohtii samaa
ehkä