seuraava »

[sideman]

Nythän on niin, että aayur-vedan (aajur-veedan) mukaan kahvi ei sovi kovin hyvin sellaisille
yksilöille, joilla vaata*-doSa (doosha) on selvästi hallitseva. Tuo johtuu lähinnä siitä, että
karvas maku lisää vaataa, mikä voi laittaa varsinkin vaata-tyypin "ylikierroksille". Kovin suurta
merkitystä ei siis liene sillä onko kyseessä "tavallinen" tai vaikkapa decaf sumppi!

Sensijaan pittan ja kaphan hallitsemille kahvi voi olla jopa hyväksi kohtuudella nautittuna, koska
se tasapainottaa noita kahta doSaa (dooshaa**) vaatan "hyväksi".
(Muun muassa ilmeisestä urheilullisuudesta päätellen esim. E. lienee melko selvä pitta-tyyppi...  )


Yksi mahdollinen konsti testata kahvin sopivuutta on oman kokemuksemme mukaan hiusten
tarkkailu! Mikäli vähintään ehkä parin vuorokauden kahvilakko tekee hiukset selvästi "tottelevammiksi",
voi olla että olet selvästi vaatan hallitsema tyyppi, jonka hermot voivat hyötyä kahvin juonnin
vähentämisestä tai jopa (ainakin jonkin aikaa kestävästä) kahvilakosta! Toki lakkotilanteessa
useimpien on kärsittävä vuorokauden tai jopa muutaman kestävä melko kova päänkivistys,
kun elimistö sopeutuu kahvittomuuteen. Kofeiinittoman juojilla tuo päänsärky lienee toki jossain
määrin lievempää!

 

* lähes aina näet tuon kirjoitettuna muotoon vata, mutta "virhe" on yhtä paha kuin suomessa
kirjoittaisit vaikkapa 'ruma' kuin tarkoitat 'ruumaa', tai 'sama' kuin tarkoitat kirjoittaa 'saama'.

** Sensijaan kahta o-kirjainta ei tarvitse kirjoittaa, koska sanskritissa o-äänne edustaa diakronisesti
eli kielihistoriallisesti diftongia 'au'. Ollen noin, kielitieteessä sanottaneen, että sanskritissa suprasegmentaalifoneemin
'vokaalin kvantiteetti' oppositio on neutraalistunut, toisin sanoen lyhyttä o-äännettä ei ole olemassa klassisessa
sanskritissa. Siispä 'o' äännetään aina pitkänä, ja näinollen pituutta ei ole tarpeen grafeemisesti korostaa!

[Eklektikko]

Kahvitesti on täysin fuulaa ja puppaa, sitä aitoa huuhaata itseään ja  perustelu tälle on puhtaan anatominen/fysiologinen:

Mikään syöty/juotu ei vaikuta enää hiukseen itseensä, koska se on kuollutta solukkoa. Siihen vaikuttavat vain ulkoiset tekijät, kuten pesuveden kovuus, shampoo, hoitoaineet jne.

Ainoa mihin voi ravinnolla vaikuttaa on se hiusjuuri, josta hius kasvaa, koska se on elävää solukkoa. Näinollen kahvinjuonti vaikuttaa - jos vaikuttaa - vain siihen pikkuruiseen pätkään hiusta jota hiusjuuri parhaillaan kasvattaa ja joka ei ole tullut edes hiustupesta vielä esiin näkyviin päänahan yläpuolelle.

Eli pitäisi juoda kahvia joka päivä niin kauan että hiusjuuuri ehtisi kasvattaa kahvin kera pätkän hiusta, ennen kuin näkyisi onko kahvilla vaikutusta.

Oikaistaan samalla toinen huuhaa samasta viestistä,  koskien kahvilakkoa:
Kofeiinition kahvi ei aiheuta vieroituspäänsärkyä, koska vieroituspäänsäryn ainoa syy on kofeiini, eivät mitkään muut kahvin kemikaalit.

Näin syntyy  kofeiinivieroituspäänsärky:

Kun juo kahvia, kofeiini menee tiettyihin reseptoreihin aivoissa, sellaisiin jotka on ihan muulle välittäjäaineelle tarkoitettu. Keho näppäränä ja taitavana tällöin kasvattaa lisää samoja reseptoreja, jolloin on sitten kofeiinia varten niitä ja myös riittävästi niitä sille alkuperäiselle välittäjäaineelle (jonka nimeä en nyt muista).

KUn lakkaa juomasta kahvia, jää siis osa reseptoreista tyhjäksi kun ei enää tule sitä kofeiinia jota varten niitä oli lisää kasvatettu. Siitä seuraa päänsärky ja tukkoinen olo. Kroppa taas näppäränä sitten poistaa turhat reseptorit kofeiininsaannin lakattua, mihin menee parista päivästä jopa viikkoon, riippuen ihmisestä ja aiemman kofeiininsaannin määrästä. KUn turhat reseptorit on poistettu, lakkkaa vieroituspäänsärky.

Kahvi ei sovi ihmisille, jotka ovat kovassa stressissä tai hermo kireällä, mutta noin 4 kuppia päivässä suojaa näiltä:
Maksasyöpä
Nielun ja suoliston syövät
Tyypin 2 diabetes
Alzheimerin tauti
(Ja lisää terveysvaikutuksia tuntuu löytyvän koko ajan.)

Ainoa mistä olen samaa mieltä Sidemanin viestissä on tämä kahvin mahdollinen sopimattomuus vata-tyypeille (tai niille joilla on jo valmiiksi vata ylikorostunut ja doshat epätasapainossa). JOs on yhtään ahdistunut, pelokas tms. tai pahassa krapulassa, kahvin piristysvaikutus voi myös huonontaa oloa.

[sideman]

Kahvitesti on täysin fuulaa ja puppaa, sitä aitoa huuhaata itseään ja  perustelu tälle on puhtaan anatominen/fysiologinen:

Mikään syöty/juotu ei vaikuta enää hiukseen itseensä, koska se on kuollutta solukkoa. Siihen vaikuttavat vain ulkoiset tekijät, kuten pesuveden kovuus, shampoo, hoitoaineet jne.

Onko ikinä käynyt mielessä sellainen mahdollisuus, että mikään maailmassa ei ole täysin kuollutta, edes vaikkapa kivet?
Jopa  kuuluisat kvanttifyysikot (ainakin Erwin Schrödinger) ovat sitä mieltä, että tietoisuus saattaa olla aineen perusominaisuus, tai jopa perusta.

Ja toisekseen, kahvittomuuden ei tarvitse vaikuttaa itse hiukseen vaan nimenomaan hiusjuureen, jotta hiukset asettuvat kauniimmin
eivätkä sojota suuntaan jos toiseenkin...

 :

[Eklektikko]

Onko ikinä käynyt mielessä sellainen mahdollisuus, että mikään maailmassa ei ole täysin kuollutta, edes vaikkapa kivet?

Tietenkään ei mikään ole kvanttitasoa ajatellen kuollutta, mutta silloin kun on kyse syödyn tai juodun asian vaikutuksesta elimistöön, se voi vaikuttaa vain elävään kudokseen. Fyysisellä tasolla on omat lainalaisuutensa siitä huolimatta että tämä on keinotekoinen 'harha.'

[sideman]

Onko ikinä käynyt mielessä sellainen mahdollisuus, että mikään maailmassa ei ole täysin kuollutta, edes vaikkapa kivet?

Tietenkään ei mikään ole kvanttitasoa ajatellen kuollutta, mutta silloin kun on kyse syödyn tai juodun asian vaikutuksesta elimistöön, se voi vaikuttaa vain elävään kudokseen. Fyysisellä tasolla on omat lainalaisuutensa siitä huolimatta että tämä on keinotekoinen 'harha.'

Kun ihminen pelästyy, ihokarvat nousevat pystyyn. Kaipa hiukset voivat sitten sojottaa ja tulla vaikeasti kammattaviksi, jos vaata "ylikorostuu" (kiitos osuvasta suomenkielisestä käännöksestä; enkussa käytetään termiä 'aggravated'.)

[Avicii]

Mulla on pitkät hiukset ja ei kahvi ole niihin vaikuttanut koskaan, en ole ainakaan huomannut. Olin siinä luulossa että jos hiukset voi huonosti niin ainakin sinkkiä ja kalsiumia. Mutta voin olla väärässä.

[sideman]

Mulla on pitkät hiukset ja ei kahvi ole niihin vaikuttanut koskaan, en ole ainakaan huomannut. Olin siinä luulossa että jos hiukset voi huonosti niin ainakin sinkkiä ja kalsiumia. Mutta voin olla väärässä.

No, sinä et vaikutakkaan vaata-tyypiltä. En osaa sanoa tarkalleen, miksi et!

Mutta Ekle saa tukea yllättävähköltä taholta: suomensukuinen* David Lynch lienee varsinainen
kahviratti!

http://www.hollywoodreporter.com/news/how-david-lynch-hugh-jackman-668785

 


* äiti os. Sundholm, suomenruotsalainen?

[Kuuhilda]

No minä olen Vaata tyyppi,
ja ollut nyt kolmisen kuukautta juomatta kahvia lähes kokonaan, ja mun törrörröö iteppäinen tukkakin on paljon vähemmän iteppäinen, ku aiemmin, ja parempi kuntonen, mut siihen kyllä vaikuttaa hiustenleikkuu aika paljon, luulenpa.

[Eklektikko]

Kun ihminen pelästyy, ihokarvat nousevat pystyyn. Kaipa hiukset voivat sitten sojottaa ja tulla vaikeasti kammattaviksi, jos vaata "ylikorostuu" (kiitos osuvasta suomenkielisestä käännöksestä; enkussa käytetään termiä 'aggravated'.)

Karvat nousevat pelästyessä pystyy, koska karvatupessa on pieni LIHAS joka jännittyy ja nostaa karvan pystyy. Elävä kudos siis siinäkin on toimessaan.    Tämä on jäänne karvaisemmilta ihmisen edeltäjiltä ja sama ilmiö kuin silloin kun kissa nostaa karvat pystyyn: Eläin näyttää isommalta karvat pörhöllään, minkä pitäisi vaikuttaa sitten toiseen eläimeen niin että tämä ei ehkä niin helposti hyökkää isomman näköisen kohteen kimppuun.

Tämä ilmiö on yleisin ihokarvoissa, hiukset yleensä eivät tee niin. Tämä karvatupen lihaksen jännittyminen ei myöskään tee yhtään mitään muuta kuin nostaa ne karvat pystyy ja pystyyn nousemalla ne eivät mene itsestään takkuun. Ilmiö on myös lyhytaikainen silloin kun se on säikähdyksen aiheuttama - puhutaan siis minuuteista.

Toinen tilanne jossa tämä tapahtuu on palellessa: Kehon mutta vain kehon - ei hiusten - karvatuppilihas jännittyy palellessa jotta meidän kooltaan pikkuruisen näkymättömät mutta määrältään yllättävän suurilukuiset karvamme pitäisivät enemmän ilmaa allaan ja siten lämmittäisivät paremmin. Tämä menee ohi palelun päätyttyä.

Pystyyn nousemalla yksin eivät siis karvat mene takkuun.