seuraava »

[Eklektikko]

En ole koskaan kokenut pelottavana asiana vainajien vierailua. Päin vastoin, olenhan itsekkin siellä vieraillut.

Ei se varmaan pelottavaa olisikaan. Eikä myöskään minun maailmankuvaani millään tavoin sopimatonta: Minun läheisten edesmenneiden ihmisteni sieluista osa siirtyi minun omaan opas-soppaani kun he kuolivat, he ovat nyt siis osa oppaideni kokonaisuutta. 
Varsinaisia vierailuja en ole kokenut (eikä kyllä kiinnostakaan, uskon että useimmat heistä ovat jo inkarnoituneet uudelleen - vain osa heidän sielunenergiastaan on minun opaanani, osa on uudessa inkarnaatiossa), mutta ei sekään olisi minusta pelottavaa.

Jokaisella on oma tiensä: Minun on tuoda hengellisyyttä maalliseen arkipäivän elämään täällä fyysisellä tasolla ja siksi minua ei kiinnostakaan esim. astraalimatkailu, näyt tms. Mutta niille joiden sielunsuunnitelmaan ne kuuluvat, ne ovat varmasti tärkeä ja hyödyllinen asia.

Pelottavalla tarkoitin omassa aiemmassa viestissäni mm. uskomuksia siitä, että ihmiseen voi asettua jokin pahantahtoinen henki riivaajaksi, tai siitä että tuollaiset pahantahtoiset henget voisivat muuten vaikuttaa fyysiselle tasolle inkarnoituneisiin ihmisiin häiriköimällä tms. Tälläkin foorumilla on kirjoittellut ihmisiä jotka ovat moisista mahdollisuuksista peloissaan ihan ilman että olisivat edes mitään kokeneet.

[Amonra]

  Sylvia Browne puhuu kirjassaan kahdesta maailmasta ja pimeistä sieluista, joita on tavannut näkyvässä maailmassa. Minulla on tietysti perustalta ehkä erilainen maailmankuva, mutta meidän elämässämme djinnit ovat tosiaankin todellisia. Minäkin teen monia asioita, joihin muut eivät ehkä kiinnitä huomiota torjuakseni djinnejä (menen aina vessaan vasemmalla jalalla ja poistun oikealla, pesen aina oikean käden ensin, pidän puhtaudesta hyvää huolta, koska djinnit saavat voimaa liasta jne.) Muistan erään suomalaisen naisen vuodatusta kun hänen muslimiaviomies ei voinut mennä työhön vanhainkotiin, koska voisi liata itsensä eritteisiin ja sitten pitäisi peseytyä kokonaan. Vaimosta se oli saivartelua, mutta hän ei nää maailmaa meidän silmin...minä en halua uskoa islamin kuvailemaan tuomiopäivän jälkeiseen ikuiseen helvettiin, mutta silti...djinnejä ja pahan vetovoimaa pelkään ja vieraita energioita.

[Avicii]

Sylvia Browne puhuu kirjassaan kahdesta maailmasta ja pimeistä sieluista, joita on tavannut näkyvässä maailmassa. Minulla on tietysti perustalta ehkä erilainen maailmankuva, mutta meidän elämässämme djinnit ovat tosiaankin todellisia. Minäkin teen monia asioita, joihin muut eivät ehkä kiinnitä huomiota torjuakseni djinnejä (menen aina vessaan vasemmalla jalalla ja poistun oikealla, pesen aina oikean käden ensin, pidän puhtaudesta hyvää huolta, koska djinnit saavat voimaa liasta jne.) Muistan erään suomalaisen naisen vuodatusta kun hänen muslimiaviomies ei voinut mennä työhön vanhainkotiin, koska voisi liata itsensä eritteisiin ja sitten pitäisi peseytyä kokonaan. Vaimosta se oli saivartelua, mutta hän ei nää maailmaa meidän silmin...minä en halua uskoa islamin kuvailemaan tuomiopäivän jälkeiseen ikuiseen helvettiin, mutta silti...djinnejä ja pahan vetovoimaa pelkään ja vieraita energioita.

Mikä niissä niin kovasti pelottaa?

[Amonra]

  Voi ei, en ajattele, että djinnit pyrkivät erottamaan minua islamista. Ajattelen, että djinnit vievät ihmistä uskonnosta riippumatta väärään suuntaan ja enkelit taas verjelevat uskonnosta riippumatta. Olen hyvin herkkä sielu ja siksi sekä hyvän että pahan henkimaailman on helppo vaikuttaa minuun. Olen nähnyt jopa unen, jossa paholainen pyysi minua mukaan ja alkoi vetää puoleensa. Aloin huutaa arabiankielisiä rukouksia ja paholainen vain nauroi, että tunnen kyllä Mohammadin ja Jeesuksen, etkö pysty parempaan. Tunsin unessa ihan fyysisesti imun, joka alkoi vetää minua puoleensa ja jalkani pettivät. Siksi pelkään oikeasti pahan henkimaailman kuiskauksia ja yritän suojautua sitä vastaan, ettei nämä kuiskaukset ajaisi minua tekoihin. En ole kuitenkaan fatalisti vaan loppujen lopuksi ihminen on itse vastuussa teoistaan!

[Avicii]

Voi ei, en ajattele, että djinnit pyrkivät erottamaan minua islamista. Ajattelen, että djinnit vievät ihmistä uskonnosta riippumatta väärään suuntaan ja enkelit taas verjelevat uskonnosta riippumatta. Olen hyvin herkkä sielu ja siksi sekä hyvän että pahan henkimaailman on helppo vaikuttaa minuun. Olen nähnyt jopa unen, jossa paholainen pyysi minua mukaan ja alkoi vetää puoleensa. Aloin huutaa arabiankielisiä rukouksia ja paholainen vain nauroi, että tunnen kyllä Mohammadin ja Jeesuksen, etkö pysty parempaan. Tunsin unessa ihan fyysisesti imun, joka alkoi vetää minua puoleensa ja jalkani pettivät. Siksi pelkään oikeasti pahan henkimaailman kuiskauksia ja yritän suojautua sitä vastaan, ettei nämä kuiskaukset ajaisi minua tekoihin. En ole kuitenkaan fatalisti vaan loppujen lopuksi ihminen on itse vastuussa teoistaan!

Jos uskot niin se aukeaa sinulle juuri uskomallasi tavalla. Kaikkein paras suoja on rakkaus, kun sinussa on rakkautta kukaan eikä ketään ei kykene sinua satuttamaa. Jos on heikko luonne ja pelkää että joku ulkopuolinen voima (uskot tähän) kykenee vaikuttamaan sinuun niin kannattaa yrittää tutkia niin pelkoja ja miksi on niin altis muiden vaikutuksille. Valoa tiellesi, uskon että kykenet tämän selvittämään.

[Eklektikko]

Minä en näe että tämä:
"Sitten huomasin kotikyläni kouluttamattomien ihmisten sekoittavan paljon ikivanhaa uskoa islamiin. Matkalle lähtevän ihmisen perään heitetään vettä ja suolaa..."

Eroaa mitenkään tästä:
"Minäkin teen monia asioita, joihin muut eivät ehkä kiinnitä huomiota torjuakseni djinnejä (menen aina vessaan vasemmalla jalalla ja poistun oikealla, pesen aina oikean käden ensin, pidän puhtaudesta hyvää huolta, koska djinnit saavat voimaa liasta jne.)"

Infektiot saavat voimaa liasta, koska liassa on  mikrobeja.  

Ennen kuin tiedettiin että infektiot aiheutuvat mikrobeista - siis ennen 1800-lukua - niin oli aika luontevaa tehdä looginen päätelmä siitä, että JOTAIN tapahtuu lian läsnäollessa, koska oli selvästi havaittavissa kuitenkin että lian kanssa huolettomasti tekemisissä olevat ihmiset sairastuivat useammin kuin ne jotka pitivät hyvää huolta puhtaudesta. Kun mikrobien olemassaolosta ei tiedetty ja oli yleinen uskomus Islamilaisen maailman lisäksi myös Euroopassa että kaikki sairaudet aiheutuvat 'pahoista hengistä', oli luontevaa ja loogista olettaa että kyseessä on jonkinlainen liasta voimaa saava paha henki, siis esimerkiksi djinni.

Usko djinneihin on siis varmaan pelastanut tuossa mielessä paljonkin ihmisiä infektioilta ja siten sairauksilta ja kuolemalta, eli ollut erinomaisen hyödyllinen ja tarpeellinen uskomus. Euroopassa ei oltu yhtä fiksuja tämän asian suhteen, eli tähän kohtaan aplodit Islamille! Mutta ei se tarkoita sitä että djinnejä olisi olemassa. Mikä puolestaan ei tarkoita sitä, etteikö hygieniasta olisi syytä silti pitää huolta.

[Eklektikko]

Enkelit eivät ole kristittyjä.

Enkelit käsitteenä esiintyvät 'vanhoista' uskonnoista VAIN juutalaisuudessa, kristinuskossa ja Islamissa, jotka ovatkin uskontoina aika lailla 'sukua' toisilleen. Lisäksi niitä toki sitten käyttää melko sumein ja vaihtelevin määritelmin moni new age-tyyppinen suuntaus ja ovatpa aikamoinen rahasampo monelle myös modernissa new age hengellisyydessä.

Esimerkiksi minulle shamaanille enkelit ovat täysin vieras käsite ja nimenomaan sidoksissa kolmeen em. uskontoon, eivätkä sen vuoksi tarkoita minulle yhtään mitään. Minulla on sen sijaan apuhenkiä.  Kyse on kuitenkin samasta asiasta: Esimerkiksi  se soturien ja suojelun suuri apuhenki jota em. uskonnot kutsuvat arkkienkeli Mikaeliksi, oli olemassa energiana jo vuosituhansia (ihmislaji on vähintään 200 000 vuotta vanha) ennen näiden minulle kovin modernien ja uusimuotisten uskontojen kehittymistä.

[Amonra]

  Erittäin hyviä havaintoja edellä. Minäkin olen nyt alkanut tutkia ent.Neuvostoliiton alueen shamanistista perintöä ja kysellyt paljon asiasta mieheltäni. Saan kuitenkin vielä vastauksen koskien uskontoa, että aika ennen profeettojen ilmoitusta Yhdestä Jumalasta (joka voi olla toetysti oneness, Brahma tms.) oli jotenkin tietämättömyyden pimeää aikaa. Shamanismi näyttää kuitenkin nostavan päätään Euroopassa ja Amerikassa, Aasiassa shamanismi taitaa olla elänytkin melko hyvin. Nyt kun tarkemmin mietin kotimaatani, taikauskon ja islamin sekoittuminen ja shamanismin juuret muodostavat upean kokonaisuuden! Islam oli aikanaan edellä syntyaikansa tietoa, Mohammad (rauha Hänelle) piti esim.hampaiden huoltoa erityisen tärkeänä ja yhdisti hampaiden sairaudet yleiseen terveyteen. Lisäksi Hän vähän naureskeli kristityille erakkomunkeille, koska Hän itse piti naisista ja sanoi olevansa kuitenkin mies. Minussa on herännyt aito kunnioitus ikiaikaiseen parantamiseen ja shamaanien elämän kunnioittamiseen ja ja haluan irrottautua islamin kirjaimellisesta, farisealaisesta tulkinnasta. Edellä oli hieno ajatus siitä, että kun on Rakkautta, se on paras suojaus. Olkoon Rakkaus kanssamme 

[Amonra]

  Tämä on totta. Minä kuulun yhteisökulttuuriin, joka on suomalaisille vierasta. Mutta minäkin mietin sitä tunteikasta vaeltelua yhteisöstä toiseen ja lopulta en tule näkemyksineni hyväksytyksi mihinkään. Mutta miten sitten saisin käännettyä koko maailmankuvani toisinpäin, yksilökeskeisyyteen. Jossa voisin olla juuri hyvä omine käsityksineni? En haluaisi nähdä tulevaisuutta kokeilemalla erilaisia yhteisöjä, joista pettyisin jokaiseen. Olen kuitenkin koko elämäni ollut osa sukua, Pohjois-Kaukasuksen kulttuuria, islamistista ummaa, en osaa nähdä itseäni erillisenä maailmankaikkeuden osasena. 

[Eklektikko]

Voisiko ajatella, että tulet itse individualistisemmaksi niin, että et kuitenkaan menetä kollektivismiasi? Että voisit olla ennen pitkää molempia yhtä aikaa? Se, että löytäisit sitä individualistista ajattelua ei välttämättä sulje pois sitä että koet edelleen olevasi osa yhteisöä. Vaikeaahan näiden yhteensovittaminen välillä on, sillä kollektivismissa yhteisön onni menee aina yksilön onnen edelle ja individualismissa taas päinvastoin. Mutta jos pystyt luovimaan näiden kahden välillä sopivasti, se voisi olla paras ratkaisu ja kunnioittaisi myös juuriasi, sitä kulttuuria johon olet syntynyt.

Tämän onnistuminen lienee eniten kiinni niistä kollektivistisista yhteisöistä joihin kuulut; siitä kuinka paljon ne hyväksyvät sitä että ryhdyt ainakin osittain elämään individualistisen kulttuurin mukaisesti. Osa niistä saatta hyväksyä sen helposti ja osa ei lainkaan; lopputulema on se, että niistä yhteisöistä joihin tällä hetkellä kuulut, joudut valitsemaan jatkossa vain ne jotka hyväksyvät sen mitä haluat olla. Ja pois jäävien tilalle voit etsiä uusia yhteisöjä jotka hyväksyvät sinut sellaisena kuin haluat itse olla.

Kummassakin osassa tätä kollektivismi-individualismi jatkumoa on tavallaan 'totuus': Kaikki on yhtä, mutta toisaalta ihmisen vapaa tahto on hänen omansa ihan hengellisessäkin mielessä. Uskoisin itse, että ihan kaikille voisi olla hyvä vähintään ymmärtää molempia, parhaimmillaan kyetä myös olemaan molempia, aina tilanteesta ja muista ihmisistä riippuen.  

Geert  Hoffstede kehitti nämä kulttuurilliset dimensiot alun perin liike elämän tarpeita varten, kun alettiin globalisaation myötä perustaa tehtaita ulkomaille jne. ja sitten yrityksen lähtömaiden pomoille tuli eteen kummallisia tilanteita niissä toisissa maissa jne. Tässä vähän perustietoa näistä dimensioista, myös muita niistä kuin tätä individualismi-kollektivismi jatkumoa on hyvä ymmärtää, jos luovii kahden kulttuurin välillä kuten sinä olet nyt aika  lailla tekemässä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Geert_Hofstede

Suomeksi on valitettavasti kovin vähän materiaalia, englanniksi sen sijaan ihan netissä vaikka mitä. Minä luin kurssikirjana tämän, joka on liike-elämään varten ja sen esimerkitkin koskevat liike-elämää, mutta kyllä se silti antaa hyviä eväitä ymmärtää eri kulttuurien ihmisiä myös yksityiselämän puolella. Joku on tämän skannannut ja laittanut nettiin, mistä sen voi lukea:
http://khurrambukhari.files.wordpress.com/2012/02/riding-on-the-waves-of-culture.pdf

Minäkin individualistisen kulttuurin kasvatti toimin vapaaehtoisesti kollektivistisesti esim. treeniseurassani, mutta sehän on toki hyvin helppoa sikäli, että treenaaminen koskee vain osaa elämää, eikä ollenkaan sellaisia ydinalueita kuten perhe, usko jne. Mutta ymmärtäminen auttaa hyväksymään ja voi olla että sinulle on hyödyllistä pohtia myös sitä kulttuuria josta olet lähtöisin, eikä vain sitä johon olet muuttanut ja jonka individualistisuutta nyt kaipaat osin omaankin elämääsi.

Minulle tämä kulttuurillisiin dimensioihin tutustuminen on antanut ymmärtämystä asioita, jotka aiemmin olivat minulle täysin vieraita ja sitä kautta mahdollisuuden suhtautua rakastavammin ja hyväksyvämmin niihin.  

[Amonra]

  Aivan loistavia kirjoituksia ja sovellettavissa liike-elämästä myös yleisemmin elämään. Nyt minulle alkaa näiden hienojen keskustelujen kautta avautua aivan uusi ovi maailmaan, jossa voisin olla oma itseni. Onko minullakin oikeus omaan henkilökohtaiseen onneen? Nyt kun tarkemmin ajattelen, avioliittoni ei ole mikään kovin onnellinen, rakkautta, lämpöä ja läheisyyttä ja yhteisiä asioita puuttuu. Rakkaus lapsiin kantaa. Jos pääsisinkin sukeltamaan oman mielen sisään, pääsisin ehkä uudelleen Rakkauden taajuuksille, koska henkimaailma tuntuu olevan vain ohuen seinämän takana. Ja astrologigista asioista siskot sen verran, että minulle tehtiin sterilisaatioleikkaus neljännen lapsen syntymän jälkeen ja kehoni toimii siis ilman hormonivalmisteita. Hämmästyttävä huomioni oli se, että kuukautiset eivät noudata meidän kalenteriamme, vaan täsmällisesti kuukalenteria! Kun aloin tehdä kuukalenteriin merkintöjä, hämmästykseni oli suuri. Nyt on otettava oman elämän suitset käsiin!

[Anitaaah]

Yle Areenassa juuri katsoin .. opiskelin ..

Historia: Muhammadin elämä, Jakso 1/3

http://areena.yle.fi/tv/2151074

    4 pv jäljellä katseluaikaa
    Julkaistu: Ti 25.2.2014
  

1/3. Etsijä. Kirjailija Rageh Omaar tutustuu islamin uskon perustajan, profeetta Muhammadin,
elämänvaiheisiin sekä hänen aikansa historialliseen taustaan. Matka alkaa Muhammadin synnyinkaupungista,
Mekasta.

[sideman]

Itsekkin olen saanut rajan takaa vierailuja sekä olen irtautunut kehostani ja käynyt siellä rajan takana. Sitä ihanaa olotilaa ei voi kuvailla, koska sitä ei voi verrata mihinkään tässä maailmassa.

Ihanaa se on ilmeisesti mm. siksi, että niillä omien geenien seuraavalle sukupolvelle siirtämisen mahdollisuutta - ainakin välillisesti - tukevilla seikoilla jotka tekevät lihallisen elämän
monesti kurjaksi (nälkä, jano, kulku- ja muutkin taudit, kipu*, pelko, viha, kateus, masennus, ahdistus, paleleminen, runsas hikoilu jne, jne.) ei ole astraali- ja muilla hienommilla tasoilla kai juuri mitään funktiota.

* Yksilöt, jotka eivät geenivirheiden takia kykene kokemaan kipua, yleensä poistuvat
muonavahvuudesta jo ennen sukukypsää ikää?

[[I]]

Muslimit eivät todellakaan ole mikään yhtenäinen ryhmä joka elää allahin sovussa keskenään.

https://www.youtube.com/watch?v=h7gPYvkh0HA

[sideman]

Kuinkahan suosittu Hitler on nykyään muslimien keskuudessa?
Yhteinen vihollinen teki kai heistä kampraatteja ainakin 2. maailmansodan
aikana?

Ranskassa ollaan näköjään Hesarin mukaan huolestuneita
islamilaisesta antisemitismistä!

 

http://www.leparisien.fr/societe/manifeste-contre-le-nouvel-antisemitisme-21-04-2018-7676787.php