Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Suomeenko henkinen koulu vai varastavatko ruotsalaiset senkin mahdollisuuden?  (Luettu 18429 kertaa)
0 jäsentä ja 5 vierasta katselee tätä aihetta.
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #15 : 13.07.2015 11:42:29 »

Kalevalasta; Olisiko siitä aineksia ikioman suomalaisen uskonnon perustaksi?

Ei, koska Kalevalan tekstit on kerätty talteen niin myöhään, että ne ovat jo peruuttamattomasti kristinuskon eli tuontitavaran 'saastuttamia.'

Entäs jos uuden ajan juttu onkin se, että jokainen muodostaa ihan itse oman 'uskontonsa' eli oman hengellisen elämänsä kuunnellen intuitiota ja omaa korkeampaa minäänsä niin, että mitään uskonjärjestelmiä ja uskontoja ei enää tarvita ollenkaan?
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #16 : 13.07.2015 12:31:59 »

Olen miettinyt seuraavaa asiaa silloin tällöin usean vuoden ajan ja kysynpä nyt teidänkin näkemyksiänne asiasta. Kirjassa: Pekka Ervast vastaa kysymyksiin, on maininta siitä, miten Suomen kansalla voisi olla erikoistehtävä Euroopan tulevassa historiassa. Hän sanoo, että me voisimme näyttää henkistä tietä toisille kansoille. Suomessa voisi olla henkinen koulu ja toisista kansoista voisi tulla ihmisiä tänne oppimaan.

Ehkä mitään koulua ei tarvita ja Suomeen voisi sitten lähinnä tulla oppimaan omaehtoista hengellisyyttä, jossa ihminen itse etsii oman henkisen tiensä intuitiotaan ja korkeinta minäänsä kuunnellen?

Aina kun on jokin oppijärjestelmä jossa on tietyt puitteet, 'säännöt' tms. ja jonkinlainen hierarkia eli johtaja/johtajia, tulee esille kaksi ongelmaa:

Aina kun on hierarkia on suuri henkisen korruption todennäköisyys, sillä valta korruptoi aivan kaikki, paitsi hyvin harvinaiset poikkeusyksilöt. Ne jotka todennäköisimmin eivät vallasta korruptoidu, välttelevät lisäksi valta-asemaa viimeiseen asti, eli heitä on hyvin vaikea saada johtamaan yhtään ketään tai mitään.

Jos on mikään tietty oppijärjestelmä/ideologia, niin se on aina keksijänsä/rakentajansa 'jalkaan tehty mittatilauskenkä.' Ja mitä tapahtuu kun käyttää toisen ihmisen jalkaan mittatilaustyönä tehtyjä kenkiä? Pahimmillaan kipeytyy koko selkäruoto niskaan ja päälakeen asti ja tulee känsiä jne. Samoin se että noudattaa jollekulle toiselle sopivaa oppijärjestelmää, voi tuottaa henkisiä känsiä ja selkäkipuja...
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #17 : 14.07.2015 11:44:57 »

Kalevalasta; Olisiko siitä aineksia ikioman suomalaisen uskonnon perustaksi?

Muistaakseni Kalevalan loppupuolella Väinämöinen kyrsiintyy siihen, että Marjatan puolukasta(?) syntynyt
poikalapsi (esikuvana Jesse) on niin hip Kalevan kansan keskuudessa, tai jotain. Niinpä hän lähtee purrella länttä
kohti, mutta lupaa palata "aikain lopulla" takomaan Suomelle uuden Sammon!


The Kalevala, by John Martin Crawford, [1888], at sacred-texts.com

RUNE L.

MARIATTA--WAINAMOINEN'S DEPARTURE.

MARIATTA, child of beauty,
Grew to maidenhood in Northland,
In the cabin of her father,
In the chambers of her mother,
Golden ringlets, silver girdles,
Worn against the keys paternal,
Glittering upon her bosom;
Wore away the father's threshold
With the long robes of her garments;
Wore away the painted rafters
With her beauteous silken ribbons;
Wore away the gilded pillars
With the touching of her fingers;
Wore away the birchen flooring
With the tramping of her fur-shoes.

[...]

On the floor a babe was playing,
And the young child thus made answer:
"This has happened to our Mary,
To our virgin, Mariatta,
This misfortune to the maiden:
She has lingered by the meadows,
Played too long among the lambkins,
Tasted of the mountain-berry."

Long the virgin watched and waited,
Anxiously the days she counted,
Waiting for the dawn of trouble.
Finally she asked her mother,
These the words of Mariatta:
"Faithful mother, fond and tender,
Mother whom I love and cherish,
Make for me a place befitting,
Where my troubles may be lessened,
And my heavy burdens lightened."
This the answer of the mother:
"Woe to thee, thou Hisi-maiden,
Since thou art a bride unworthy,
Wedded only to dishonor!"

Mariatta, child of beauty,
Thus replied in truthful measures:
"I am not a maid of Hisi,
I am not a bride unworthy,
Am not wedded to dishonor;
As a shepherdess I wandered
With the lambkins to the glen-wood,
Wandered to the berry-mountain,
Where the strawberry had ripened;
Quick as thought I plucked the berry,
On my tongue I gently laid it,
To and fro it rocked and lingered,
Settled in my heaving bosom.
This the source of all my trouble,
Only cause of my dishonor!"
 
[...]

There the babe was born and cradled
Cradled in a woodland-manger,
Of the virgin, Mariatta,
Pure as pearly dews of morning,
Holy as the stars in heaven.
There the mother rocks her infant,
In his swaddling clothes she wraps him,
Lays him in her robes of linen;
Carefully the babe she nurtures,
Well she guards her much-beloved,
Guards her golden child of beauty,
Her beloved gem of silver.

But alas! the child has vanished,
Vanished while the mother slumbered.
Mariatta, lone and wretched,
Fell to weeping, broken-hearted,
Hastened off to seek her infant.
Everywhere the mother sought him,
Sought her golden child of beauty,
Her beloved gem of silver;
Sought him underneath the millstone,
In the sledge she sought him vainly,
Underneath the sieve she sought him,
Underneath the willow-basket,
Touched the trees, the grass she parted,
Long she sought her golden infant,
Sought him on the fir-tree-mountain,
In the vale, and hill, and heather;
Looks within the clumps of flowers,
Well examines every thicket,
Lifts the juniper and willow,
Lifts the branches of the alder.

Lo! a star has come to meet her,
And the star she thus beseeches-.
"O, thou guiding-star of Northland,
Star of hope, by God created,
Dost thou know and wilt thou tell me
Where my darling child has wandered,
Where my holy babe lies hidden?"
Thus the star of Northland answers:
"If I knew, I would not tell thee;
'Tis thy child that me created,
Set me here to watch at evening,
In the cold to shine forever,
Here to twinkle in the darkness."

[...]

Thereupon old Wirokannas
Called the ancient Wainamoinen,
The eternal wisdom-singer,
To inspect the infant-wonder,
To report him good or evil.

Wainamoinen, old and faithful,
Carefully the child examined,
Gave this answer to his people:
"Since the child is but an outcast,
Born and cradled in a manger,
Since the berry is his father;
Let him lie upon the heather,
Let him sleep among the rushes,
Let him live upon the mountains;
Take the young child to the marshes,
Dash his head against the birch-tree."

Then the child of Mariatta,
Only two weeks old, made answer:
"O, thou ancient Wainamoinen,
Son of Folly and Injustice,
Senseless hero of the Northland,
Falsely hast thou rendered judgment.
In thy years, for greater follies,
Greater sins and misdemeanors,
Thou wert not unjustly punished.
In thy former years of trouble,
When thou gavest thine own brother,
For thy selfish life a ransom,
Thus to save thee from destruction,
Then thou wert not sent to Swamp-land
To be murdered for thy follies.
In thy former years of sorrow,
When the beauteous Aino perished
In the deep and boundless blue-sea,
To escape thy persecutions,
Then thou wert not evil-treated,
Wert not banished by thy people."

Thereupon old Wirokannas,
Of the wilderness the ruler,
Touched the child with holy water,
Crave the wonder-babe his blessing,
Gave him rights of royal heirship,
Free to live and grow a hero,
To become a mighty ruler,
King and Master of Karyala.

As the years passed Wainamoinen
Recognized his waning powers,
Empty-handed, heavy-hearted,
Sang his farewell song to Northland,
To the people of Wainola;
Sang himself a boat of copper,
Beautiful his bark of magic;
At the helm sat the magician,
Sat the ancient wisdom-singer.
Westward, westward, sailed the hero
O'er the blue-back of the waters,
Singing as he left Wainola,
This his plaintive song and echo:
"Suns may rise and set in Suomi,
Rise and set for generations,
When the North will learn my teachings,
Will recall my wisdom-sayings,
Hungry for the true religion.
Then will Suomi need my coming,
Watch for me at dawn of morning,
That I may bring back the Sampo,
Bring anew the harp of joyance,
Bring again the golden moonlight,
Bring again the silver sunshine,
Peace and plenty to the Northland."

Thus the ancient Wainamoinen,
In his copper-banded vessel,
Left his tribe in Kalevala,
Sailing o'er the rolling billows,
Sailing through the azure vapors,
Sailing through the dusk of evening,
Sailing to the fiery sunset,
To the higher-landed regions,
To the lower verge of heaven;
Quickly gained the far horizon,
Gained the purple-colored harbor.
There his bark be firmly anchored,
Rested in his boat of copper;
But be left his harp of magic,
Left his songs and wisdom-sayings,
To the lasting joy of Suomi.

Next: Epilogue
« Viimeksi muokattu: 14.07.2015 11:52:47 kirjoittanut sideman » tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #18 : 14.07.2015 11:48:27 »

Muistaakseni Kalevalan loppupuolella Väinämöinen kyrsiintyy siihen, että Marjatan puolukasta syntynyt
poikalapsi (esikuvana Jesse)

Tämäntyyppiset Kristilliset vaikutukset Kalevalassa nimenomaan tekevät sen, kuten aiemmin totesin, että siitä ei ole minkäänlaisen suomalaisen uskon perustaksi. Tarinat on kerätty talteen niin myöhäisessä vaiheessa, että niihin on sekoittunut melkoisesti ulkoisia vaikutteita.

Miksi ylipäätään pitäisi perustaa joku uusi uskonjärjestelmä? Eikö jokainen voi ihan vaan intuitiotaan kuunnellen uskoa kuten itse kokee itselleen sopivimmaksi?
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #19 : 14.07.2015 12:59:14 »

Tai sitten ihan vaan puhdasta pessimismiä, Sidemanhan on tunnustautunut pessimistiksi aihetta koskevassa ketjussa taannoin.

(Eipä vaan kannattaisi: Pessimisti elää lähes 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin optmisti ja senkin sairaampana...)
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #20 : 14.07.2015 13:18:12 »

Tuli muuten vielä mieleen tuosta 'aikain lopulla' sanaparista:

Niinhän ihmiset odottivat Maya-kalenterin loppumisen hetkellä vuonna 2012 kaikenlaista maailmanloppua, kun kalenterin loppu kuitenkin merkitsi vain uuden aikakauden alkua.   "Aikojen loppu" voi siis aina olla uuden aikakauden alku.  Grin
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #21 : 14.07.2015 15:21:05 »


Kääntäjä on muuten vähän "rehevöittänyt" tekstiä:

"Suns may rise and set in Suomi,
Rise and set for generations,
When the North will learn my teachings,
Will recall my wisdom-sayings,
Hungry for the true religion.
Then will Suomi need my coming,
Watch for me at dawn of morning,
That I may bring back the Sampo,
Bring anew the harp of joyance,
Bring again the golden moonlight,
Bring again the silver sunshine,
Peace and plenty to the Northland."

Mielestäni tuo vastaa osapuilleen tätä kohtaa:

"Annapas ajan kulua,
päivän mennä, toisen tulla,
taas minua tarvitahan,
katsotahan, kaivatahan
uuen sammon saattajaksi,
uuen soiton suorijaksi,
uuen kuun kulettajaksi,
uuen päivän päästäjäksi,
kun ei kuuta, aurinkoa
eikä ilmaista iloa."

 Huh
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #22 : 14.07.2015 15:25:15 »

Tuli muuten vielä mieleen tuosta 'aikain lopulla' sanaparista:

Niinhän ihmiset odottivat Maya-kalenterin loppumisen hetkellä vuonna 2012 kaikenlaista maailmanloppua, kun kalenterin loppu kuitenkin merkitsi vain uuden aikakauden alkua.   "Aikojen loppu" voi siis aina olla uuden aikakauden alku.  Grin

Noh, sitähän se nimenomaan lieneekin, mutta siirtymävaihe on mm. juutalaisten ja kristittyjen
Pyhien Kirjoitusten mukaan melko rankka. On toki mahdollista, että siirtymävaiheen pahimmat
häppeningit osuivat viime vuosisadalle?

 :Smiley
« Viimeksi muokattu: 14.07.2015 15:27:09 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #23 : 15.07.2015 09:57:52 »

Noh, sitähän se nimenomaan lieneekin, mutta siirtymävaihe on mm. juutalaisten ja kristittyjen
Pyhien Kirjoitusten mukaan melko rankka. On toki mahdollista, että siirtymävaiheen pahimmat
häppeningit osuivat viime vuosisadalle?

 :Smiley

Uijjui! Noinkohan Iranin lupa ydinpolttoaineen jalostamiseen, vai mihin lie, on askel lähemmäksi
sitä Lopullista Yhteenottoa, jossa JHVH (Jahve/Jehova) elohim näyttää kaapin paikan Israelin vihollisille?
Vähän Kuuden Päivän Sodan (1967) tyyliin...

https://en.wikipedia.org/wiki/Six-Day_War

 Israel  vs.  Egypt Syria Jordan Iraq[1] Lebanon[2] Supported by: Algeria Kuwait Libya Morocco Pakistan[3]
PLO Saudi Arabia Sudan Tunisia

 :Smiley    Grin



« Viimeksi muokattu: 15.07.2015 10:20:44 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #24 : 13.09.2015 08:45:47 »


Sitten se pahin uhkakuva: Ruotsiin syntyneet sielut ovat sydämen oppitunneissaan keskimäärin pidemmällä - niin olen lukenut - etteivät vaan ne p...laiset ehtisi ensin!?


Hmm... jos sanaa sweden tulkitsee sanskritin ja heprean pohjalta, yltiökansanetymologisesti,
sandhin purkamisen tuloksena saamme morfeemiparin su + eden (vrt. swastika -> su + astika [~hyvin oleminen]).
Siis, sanskritin etuliite su tarkoittaa useimmiten jotakin hyvää, ja monasti myös paljon sittenkin.

Tuon perusteella sana sweden (su + eden) voisi siis tarkoittaa erittäin paratiisimaista paikkaa (hepr. gan eden =
paratiisin puutarha)!

 :Smiley

Wiki:

The Garden of Eden (Hebrew גַּן עֵדֶן, Gan ʿEḏen) is the biblical "garden of God", described most notably in the Book of Genesis chapters 2 and 3, and also in the Book of Ezekiel.[2][3] The "garden of God", not called Eden, is mentioned in Genesis 14, and the "trees of the garden" are mentioned in Ezekiel 31. The Book of Zechariah and the Book of Psalms also refer to trees and water in relation to the temple without explicitly mentioning Eden.[4]
Traditionally, the favoured derivation of the name "Eden" was from the Akkadian edinnu, derived from a Sumerian word meaning "plain" or "steppe". Eden is now believed to be more closely related to an Aramaic root word meaning "fruitful, well-watered."[3] The Hebrew term is translated "pleasure" in Sarah's secret saying in Genesis 18:12.[5]
« Viimeksi muokattu: 13.09.2015 09:02:54 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #25 : 13.09.2015 09:16:46 »

Tarkastellaampa sanaa suomi (ns. wanhassa kirjasuomessa taidettiin kirjoittaa asuun swomi??) samasta näkövinkkelistä!

Sanasta löytyy siis sama sanskritin prefiksi eli etuliite su.

Sanskritin sana oman tarkoittaa mm. apuvva:

oman   %{A} m. help , protection , favour , kindness RV. ;

Koska sana on maskuliinisukuinen, sen yksikön nominatiivi on omaa (oomaa), vrt. aatman; nominatiivi: aatmaa.

Yksi, tosin ei enää ehkä kovin suosittu etymologinen selitys sanalle suomi lienee suomaa.

Tämän täysin leikkimielisen etymologisoinnin perusteella suomi (< su-omaa) olisi siis hyvä, runsas apu (Ruotsille
estämässä ryssien hyökkäystä sinne?)...

 Grin

Toki on otettava huomioon sekin, että sanaan suomi kätkeytyy kaikkien biija-mantrojen äiti, om!

Toisaalta ruotsin kielessä om on hyvin yleinen sananen, mm. konjunktiona (jos) ja multifunktioisena prepositiona... 

 Embarrassed
« Viimeksi muokattu: 13.09.2015 09:22:02 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
 
Siirry: