seuraava »

[sideman]

Jep, siitä se sitten varmaan johtuu. Tuo ilmeisesti pitäisi ajatella jollain tavalla 'suomalaisesti'? En osaa.

(Kielet sijaitsevat muuten aivoissakin joka kieli omassa paikassaan, eivät kaikki samassa paikassa.)

Minäkin mietin samaa, kun en osaa löytää tai ajatella tuosta hauskaa vitsiä... 

Villakoiran ydin on siinä, kuinka nopeasti hoksaa, mikä siinä voisi jonkun toisen (esim. Nyypärin) mielestä
olla huvittavaa, elleivät tuollaiset rimanalitukset itseä edes hymyilytä...

 :

[Downtempo]

  niinpä niin

[Eklektikko]

Tämä homma siis testaa huonon huumorin ymmärtämistä tilanteissa, joissa itse ei näe ko. 'vitsissä' yhtään mitään hauskaa, vaan kokee sen lähinnä hiekkalaatikkoikäisten pissa- ja kakkajuttuja vastaavan tasoiseksi 'huumoriksi'  ja sellaiseksikin vasta sitten kun on tajunnut ensin että täytyy ajatella navanaluisia asioita jotta 'vitsi' aukeaisi.

Ja tällähän ei ole mitään tekemistä asperger-piirteiden olemassaolon tai ei-olemassaolon kanssa, koska tämä ei mittaa kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan tai tunteisiin. Neurotypikaalin voi olla aivan yhtä vaikeaa tajuta mikä tuossa oli jonkun muun mielestä hauskaa. Esimerkki: Kaverini kertoi aikoinaan partioreissusta, jolla olivat joutuneet eksyttyään valvomaan kokonaisen yön. Lopputulema oli se, että aamulla kaikki olivat niin hysteerisen väsyneitä, että kun joku sanoi 'talo' niin kaikki nauroivat pitkään ja hartaasti. En silti menisi tekemään mitään päätelmiä kenestäkään, joka ei ymmärrä 5 sekunnissa mikä sanassa 'talo' oli niin hauskaa.

Vaikeita tällaiset 'vitsit' voivat olla ihan kaikille sen vuoksi, että huonon huumorin ymmärtäminen saattaa vaatia viitekehystä, eli huono huumori voi hyvinkin olla hyvää huumoria jollekin sisäpiirille, joka tajuaa jutun asiayhteyden tms. Tai sitten tämän 'vitsin' tajuaminen vaatii ns. puutteessa olemista eikä onnistu ilman sitä:

Jos  esimerkiksi ei pidä itseään väkisin selibaatissa niin että sen vuoksi ajatukset askartelevat koko ajan navanalaisissa asioissa, niin mielleyhtymä sanaparista 'soft rabbits' voi todellakin olla vain esim. pehmoeläin.  

[sideman]

Tämä homma siis testaa huonon huumorin ymmärtämistä tilanteissa, joissa itse ei näe ko. 'vitsissä' yhtään mitään hauskaa, vaan kokee sen lähinnä hiekkalaatikkoikäisten pissa- ja kakkajuttuja vastaavan tasoiseksi 'huumoriksi'  ja sellaiseksikin vasta sitten kun on tajunnut ensin että täytyy ajatella navanaluisia asioita jotta 'vitsi' aukeaisi.

Krääk! Satuitko huomaamaan otsikon: Leikkimielinen "assi-testi"?  

Tulee vaikutelma, että sinulla on hillitön tarve selitellä, varsinkin kun Alcedo väitti huomanneensa
"vitsin" jo ennen kryptauksen purkamista...

 

[Eklektikko]

Tottakai huomasin, enkä missään vaiheessa olettanutkaa tällä olevan mitään 'tieteellistä' merkitystä.  

Keskustelu on kuitenkin ollut mielenkiintoista ja viimeisin teoriani siitä mikä auttaa tajuamaan ko 'vitsin' on todellakin se, että sen tajutakseen pitää ajatusten muutenkin askarrella koko ajan navanaluisissa asioissa.  

Eli otsikon voisi vaihtaa malliin: leikkimielinen puutteessaolotesti    

MInulla on suurehko kiinnostus ihmiseen kaikkineen, niin fyysiseen kuin henkiseen/psykologiseen puoleenkin, sen vuoksi tämä on ollut kiinnostava keskustelu. Minulla ei ole sen kummempaa tarvetta selitellä omaa 'vitsin' ymmärtämättömyyttäni, en minä hiekkalaatikkoikäisten pissa- ja kakkajutuillekaan naura. Itse asiassa olen pikemminkin vain tyytyväinen, että en ymmärtänyt ko. 'vitsiä' sekunneissa, se olisi ollut huolestuttavampaa...  

[sideman]

Hieman tätä aihetta sivuten: ajattelin yrittää selitellen kääntää Ollin kurjuutta
Fairfield Life'ssa, etupäässä jenkkifuntsareiden ja "antifuntsareiden" miehittämässä
ja naisittamassa yahoo-gruupissa.

Ei taida olla kovin huikee idis...  : 

Tässä näyte legendaarisesta, ilmeisesti hesalaisten teekkareiden tai vastaavien
alunperin 1950-luvulla luomasta klassikosta, jota lienee vuosien saatossa täydennetty
ja eri versioin julkaistu epävirallisilla foorumeilla:

OLLIN KURJUUS
Kun Ollista tuli kulkija, niin alkoi Ollin kurjuus. Hattu vinossa hän hurautti pyörällään Helsingin asemalle. Junat olivat kuitenkin muuttuneet, ja aina kunnollinen tullimies pyysi nyt nurkuen passia. Toinen vihreänuttuinen taas halusi nähdä tiketit ja passit nähtyään Allun pissalla. Asia kuitenkin unohdettiin, kun Allu esitteli piirteitään. Tämä piristi Alluakin. Olli ei jäänyt kuuntelemaan tullimiesten kurinoita. Junailija otti kuparipillin huuliensa väliin ja puhalsi kuumaan pilliin, pyörät huusivat ja niin sitä mentiin kohti Sorvan kylää.

Juna oli muovia täynnä ja junassa kävi kova mutina. Kuiskaaja Rajala kertoi Vierumäen juttuja. Jutuissaan hän viittasi tuttuihin. Kullervo Pelli Katjalasta, tuo paljas uneksija hoippuroitsi nenänpää musteessa ja parta vellissä käytävällä. Hän valitti: "Tuli vilu keskel' kattuu ja ai, kuinka niskaakin pakottaa." Etukulmassa Alli kuherteli Virtasen Patun kanssa. Moisen katselu alkoi hävettää Lintaa ja hän pyysi tuskaista pappia pistämään rilluttelulle lopun, jotta turvattomien karkulaistyttöjen ei tarvitsisi katsella. Hekottava pappi kuitenkin vain haaveili saavansa pihviä kappelista kappelin pimuilta. Linta herjasi pappia.

[Eklektikko]

No huhhuh, tuon lukeminen vaatii jo ajatustyötä, sananmuunnokset kun eivät ole aina ihan helppoja. Englanniksi ne kuitenkin harvoin toimivat, ovat yleensä täysin mahdottomia kääntää. Englannin kieli noin ylipäätään ei ole suomalaistyyppisille sananmuunnoksille lainkaan otollinen kieli.

[sideman]

No huhhuh, tuon lukeminen vaatii jo ajatustyötä, sananmuunnokset kun eivät ole aina ihan helppoja. Englanniksi ne kuitenkin harvoin toimivat, ovat yleensä täysin mahdottomia kääntää. Englannin kieli noin ylipäätään ei ole suomalaistyyppisille sananmuunnoksille lainkaan otollinen kieli.

Sananmuunnosten "ratkaiseminen" ripeästi saattaa olla erityinen (turha?) kyky. Minä joudun pysähtymään vain muutamissa
kohdin, varsinkin jos muunnettavat sanat eivät ole vieretysten.

Reenaamisesta kiinnostuneille:

http://koti.mbnet.fi/joyhan/R62.html

[Alcedo]

 

[unelmassa]

No huhhuh, tuon lukeminen vaatii jo ajatustyötä, sananmuunnokset kun eivät ole aina ihan helppoja. Englanniksi ne kuitenkin harvoin toimivat, ovat yleensä täysin mahdottomia kääntää. Englannin kieli noin ylipäätään ei ole suomalaistyyppisille sananmuunnoksille lainkaan otollinen kieli.

Sananmuunnosten "ratkaiseminen" ripeästi saattaa olla erityinen (turha?) kyky. Minä joudun pysähtymään vain muutamissa
kohdin, varsinkin jos muunnettavat sanat eivät ole vieretysten.

Reenaamisesta kiinnostuneille:

http://koti.mbnet.fi/joyhan/R62.ht


No johan ..oli ..tekstiä.

Onko tuo huu moria vai mitä..

Ollin kurjuus ynm.

[sideman]

Kappas vain, joku on haksahtanut tekemään parikin "hutkimusta" aiheesta:


    Hämäläinen, Jussi X.: Häipywät tawut: Sananmuunnosten herkulliset opit ja kultaantuneet esimerkit. Helsinki: Desibelius, 1998. ISBN 952-90-9989-4.

    Hämäläinen, Jussi X: Sukkelin kielioppi: Sananmuunnosten häipywistä tawuista koostettuja jywiä ja Limerikkejä, siis kiwoille rimmoille patinoituja runoja. Espoo: Desibelius, 2010. ISBN 978-952-67156-1-2.

[Eklektikko]

Ja ei se sananmuunnosten keksiminen tahi ymmärtäminen mikää turha kyky sikäli ole, että mikä tahansa aivojumppa on erinomaista dementian estoa ja sananmuunnokset koettelevat kielellistä ymmärrystä tavalla, jolle muulla tavalla ei saa harjoitusta.

[Indium]

Voihan pehmeä jänis ja Pavosen Heska 

Onnea vaan sidemanille käännöstyöhön.  Loppukaneetiksi mainitsen, että tunnen itse aspergereita jotka ovat yyber-kiinnostuneita sanaleikeistä, tämänkin sorttisista, ja tajuavat ne kyllä sen johdosta varsin nopsaan.

[Varjotar]

Tääki tauti joka helvetin paikassa ratkaisuna yhtee sun toisee ihmisen ongelmaan.. 

EN OLE ja kiitti moi!

[sideman]

Tääki tauti joka helvetin paikassa ratkaisuna yhtee sun toisee ihmisen ongelmaan.. 

EN OLE ja kiitti moi!

Ei kai se mikään tauti ole, mutta voi silti lyhentää elämää olennaisesti. Juicekin luultavasti
yritti "lääkitä" aspergeriaan ainakin nikotiinilla ja alkoholilla, eikä paljon muutenkaan ilmeisesti
välittänyt fyysisestä kunnostaan?