seuraava »

[maria.]

Voiko toisten tunteita aistia? Elämässäni olen nyt 2 kertaa törmännyt 2 eri ihmiseen jotka tekevät oloni jotenkin jännittyneeksi tai hermostuneeksi, pelkkä läsnäolo riittää. Toinen on tuttu ja toinen tullut muutaman kerran työn merkeissä vastaan. Toisesta en voisi ikinä olla kiinnostunut. Haluaisin tietää mistä tämä voisi johtua.

[Lilli]

Voi. Olet tosin päässyt vähällä, jos tätä on tapahtunut vain kahdesti. Toisten tunteita aistivia ihmisiä sanotaan empaateiksi. Yleensä kyky ilmenee jo lapsuudessa, mutta se voi muuttaa muotoaan aikuisiällä.

[maria.]

Lisäys ap. En yleensä aisti minkäänlaista muista ihmisistä tai se on vähäistä, poikkeuksena nämä kaksi jotka todella tekevät oudon olon ja en ehkä niitä tuntemuksia osaa selittää. Toisesta en enempää tiedä ja toinen aika ujo ja punastelee. Samanlaisen olon tekevät lähellä ollessa kuitenkin.

[elenitsa]

luulen, etta voi aistia, itsellani on ollut joskus samanlaisia kokemuksia.

[Zoja]

Täh, eivätkö kaikki aisti? Mulle se on jopa ahdistavaa kun aistin ihmisistä heti mitä ne ajattelevat tai millä asenteella ovat. Olen luullut sen olevan yleistä.

Niin ja jos joku ihminen on hirveän negatiivinen niin minä saan siitä fyysisiä oireita, tuntuu kuin hermosto menisi ihan sekaisin. Tuntuu että sairastun, jos en pääse pois tällaisen ihmisen vaikutuspiiristä.

[Lilli]

Eivät ilmeisestikään aisti.. jännä juttu, kun se on ollut itselle täysin normaalia koko elämän ajan.

Joka tapauksessa tässä on kelpo artikkeli empaateista:

http://themindunleashed.org/2013/10/30-traits-of-empath.html

[Suomityttö]

Mä olen aistinut aina ihmisistä hyvät ja huonot tuulet ja asenteet. Ja ajatuksia luen. Tällainen herkkäaistisuus on ollut rasittavaa. Vasta viime suosina olen oppinut elämään tämän asian kanssa. Myös oman myönteisyyden kehittäminen on helpottanut elämää.

[fairytiger]

Mä olen myös aina aistinut ihmisistä helposti millä mielellä ovat. Ja uusia ihmisiä tavatessa kiinnitän automaattisesti huomiota minkäoloisia ovat, rehellisen vai vilpillisen oloisia ja minkälainen tunnetila heistä tulee. Joskus menen liikaakin mukaan läheisteni ikäviin kokemuksiin, tunnen fyysistä tuskaa, kun he voivat huonosti. Ja ennen ikäviä tapahtumia mulle tulee osein paha aavistus. Olen aikaisemmin ajatellut tän olevan ihan tavallista ja että elämänkokemukseni ovat vaan kehittäneet musta erittäin herkän ja hyvän tarkkailijan. Jokin aika sitten törmäsin kirjoituksiin  selvätuntoisuudesta ja empaatin taipumuksista ja kuvaus tuntui tosi tutulta. Sen jälkeen olen entistä enemmän kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeasti taidan imeä toisten tunnetiloja itseeni. Yritän nyt opetella itseni suojausta ja tilanteiden ulkopuolelle asettumista, käy muuten ihan liian raskaaksi tuntea tuskaa kaikkien puolesta. 

[maria.]

Kiitos vastauksista. Lisään vielä että olen itse aika rauhallinen, hieman ehkä hiljainen jne, tämän toisen eli tuttuni edessä joudun ns. keräämään kaiken rohkeuden että voin puhua hänelle. En tiedä olenko ainoa joka huomaa jonkinlaisen jännitteen?? välissä. Muiden ihmisten kanssa ei ole ongelmia keskustella.

[Kuuhilda]

Jännä ajatus, ettei joku aisti niitä ollenkaan toisista.
Siis minusta niin outo, että mietin että miten sitä voi edes olla mitenkään, ellei aisti?

[maria.]

Siis toki 'luen miestäni kuin avointa kirjaa' mutta en ehkä aisti muiden tuntemattomien ihmisten tunteita tms, siksi olen ihmeissäni näiden kahden ihmisen vaikutuksesta. Tunnen kyllä joitain asioita, eli itselleni tulee välillä ahdistava olo ja tiedän yleensä että silloin jollekin läheiselleni tapahtuu jotain ja yleensä se on negatiivista.

[Eklektikko]

Sitten on olemassa myös aivan maallinen tapa saada informaatiota, joka kuitenkin tuntuu siltä kuin se olisi energeettinen, yliluonnollinen tms: Alitajuinen ruumiinkielen tulikinta.

Tietoinen mieli ei kykene prosessoimaan kaikkia niitä satoja pikkuisia vinkkejä mitä ihmisen ruumiinkieli kasvokkain kommunikoinnissa antaa, joten alitajunta prosessoi ne ja putkauttaa sitten vain lopputuloksen tietoiselle mielelle sellaisenaan. Tämä tuntemuksen putkahtaminen tietoisuuteen on sitten kokemus, jonka ihmiset voivat tulkita todella monenlaisista asioista johtuvaksi, esim. energioiden aistimisesta johtuvaksi, intuition antamaksi tunteeksi tms.

Useinmiten kuitenkin kyse on aivan maallisesta prosessista, joka vain tapahtuu alitajunnassa ja sen vuoksi tuntuukin mystiseltä 'aistia' ihmisestä esim. tunnetiloja sen kautta.  Sitten on myös mahdollista toki, että aistii energioita ja sen lisäksi lukee ruumiinkieltä - me kaikki luemme tiedostamatta koko ajan toistemme ruumiinkieltä - ja kokee näiden kahden antaman lopputuloksen ikään kuin 'yhtenä könttinä.'

Olen itse harrastanut ruumiinkieltä pitkän aikaa ja osaan myös sen vuoksi lukea sitä tietoisesti, vaikka suurimmalta osin luotankin alitajuisen prosessin tuntemuksiin. En koe aistivani kenestäkään mitään energioita, enkä edes halua tehdä niin. Silti saan suuren määrän sanatonta informaatiota aina, kun kohtaan ihmisiä kasvokkain. Ja jotkut ihmiset tosiaan tuottavat sellaisen reaktion että 'jotain on vialla' eikä sille aina löydy mitään selitystä. Ahdistunut, aggressiivinen tms. ruumiinkieli voi tuottaa tuollaisen lopputuloksen.

Alitajuisen ruumiinkielen tulkinnan tuottamiin intuitiivisiin tuntemuksiin kannattaa yleensä luottaa, esimerkiksi kun sanat ja ruumiinkieli ovat ristiriidassa, uskomme yleensä automaattisesti sitä ruumiinkieltä - ja hyvä niin, se nimittäin kertoo totuuden. Mitään yliluonnollista tai rajatiedollista tässä asiassa ei kuitenkaan ole.

[Iko]

Taitaa olla kyseessä kuudes ja seitsemäs aisti.

Koska meidän sieluumme kuuluu tunteet ja ajatukset (äly)
tällä kuudennella aistilla aistimme tunteet, ja seitsemännellä ajatukset.

Nämä aistit tulevat kehittymään jokaiselle ihmisille... myös soffaperunoille.
Mutta tämä on vielä fyysistä, eikä niillä  sinänsä vielä pysty tutkimaan näkymätöntä maailmaa
vaan kohtaamme näitten antaman tiedon passiivisesti.

[Avicii]

Mietin onko mikä tarkoitus ihan evoluutiossa ja maan kehityksen kannalta näillä asioilla?
Meille on annettu kieli ja kirjaimet jolla kommunikoidaan ja ihan tuohon väitteeseen että joku kykenee lukemaan toisten ajatuksia, siihen en usko. En tiedä ketään joka ihan 100% kuulee mitä toinen ajattelee, aistia toki voi toisten mielentiloja ja energioita ja jopa ennakoida tiettyjä asioita.

[Lilli]

Mietin onko mikä tarkoitus ihan evoluutiossa ja maan kehityksen kannalta näillä asioilla?
Meille on annettu kieli ja kirjaimet jolla kommunikoidaan ja ihan tuohon väitteeseen että joku kykenee lukemaan toisten ajatuksia, siihen en usko. En tiedä ketään joka ihan 100% kuulee mitä toinen ajattelee, aistia toki voi toisten mielentiloja ja energioita ja jopa ennakoida tiettyjä asioita.

Asiaa on tutkittu oikein Aalto-yliopistossa:
http://yle.fi/uutiset/tunteet_ovat_aivojen_tarttuva_turvaverkko/6185949