seuraava »

[sideman]

Transsendenttisen meditaation ns. rondaukseen kuuluu meditaation ohella myös
kevyitä aasana-harjoituksia sekä ainakin vuorosierainhengitys eli naaDi-shodhana-
praaNaayaama (naaDien eli energiakanavien puhdistaminen praaNaayaamalla).

Monet TM-funtsarit harjoittanevat rondausta myös kotioloissa, mutta meitsi
on liian laiska ja jäykkä (myös "muualta") vääntämään aasanoita.

Mieli olisi tehnyt harjoittaa praaNaayaamaa (pranayamaa), mutta en ole kyennyt
sitä kirjaimellisesti vuosiin tekemään, koska ainakin toinen sierain on lähes aina
kotona ollessa enemmän tahi vähemmän tukossa.

Viime aikoina olen huomannut, että vehnän välttämisen myötä, 100-prosenttista
ruisleipää syömällä ovat sieraimet olleet usein melko hyvin auki myös sisällä
eikä vain ulkosalla.

Niinpä tänä aamuna kun oli erityisen "liika-kaphainen" eli tukkoinen olo (kapha-dosha
tuppaa menemään epätasapainoon, tai jotain, erityisesti keväällä), päätin kokeilla,
mitenkä ed. main. praaNaayaama-harjoitus vaikuttaisia kehoon ja mieleen. Olin
aimo hämmästynyt, kun vain muutaman minuutin harjoituksen jälkeen tuntui
kuin roppa olisi tuuletettu raikkaassa vuoristoilmassa ja sen myötä mielikin
alkoi tuntua tuiki kevyeltä! Taidan ottaa tuon vakio-ohjelmistoon ennen funtsi-istuntoa,
aina kun vain  sieraimet sen sallivat! Se tehostanee funtsin vaikutusta aika mekosta,
kuten A. Kivi kenties seikan ilmaisisi.

Mikäli haluat testata itse tuota naaDi-shodhanaa, erinomainen linkki löytyy
ensimmäisenä listassa, kun googlaat "vuorosierainhengitys"! Tosin tuo
ohje menee paikoin vähän överiksikin: esim. khecarii*-mudraa ei liene mitenkään
välttämätön posariefektin aikaansaamiseksi...

 

*khee-tsharii: ilmassa (khe) kulkeva (carii)

[Toteo]

Kyllä minä sitä olen tehnyt vaikka toinen sierain olisikin hieman tukossa...
Tein kerran sellaisen testin, että merkitsin koko päivän ajalta tunnin välein muistiin, kumman sieraimen kautta ilma kulkee paremmin. Selvisi että se vaihteli muistakseni noin 1-1½ tunnin jaksoissa.
Tunnetaankohan sitä ilmiötä fysiologiassa ollenkaan? Liittynee jotenkin sympaattiseen hermostoon..?
Jossain teosofisessa kirjoituksessa sanottiin että meditaatiota tulisi harrastaa vain silloin kun vasen nadi on auki. Onkohan tämä käsitys mainittu jossain joogateksteissä?

[Anitaaah]

Vuorosierainhengitrys on joogaharjoituksista tuttua mutta hankalaa puuhaa, mikäli olo on tukkoinen.
Löytyi asiasta mukavaa tekstiä, uutta tietoa ja neuvokkia tukkoisuuteenkin. Myöskään en ole tullut
ajatelleeksi jotta ko harjoituksen voisi tehdä makuullaan, vaan miksipä ei ... varsin mukava asento
nukkupuulle mentäessä vuorosierainhengitykselle.

* Perinteisesti oikea sierain on maskuliininen, dynaaminen ja energisoiva, vasen taas feminiininen ja rauhoittava.
Sen vuoksi aamuisin tehtävä harjoitus on hyvä aloittaa ja lopettaa oikealla sieraimella, iltaisin tehtävä taas vasemmalla.
Voit toki myös kokeilla kumpi sopii itsellesi paremmin.
* Voit havannoida hengityksen kulkua sieraimissa. Kulkeeko se tasaisesti kummassakin vai tuntuuko jommallakummalla
puolella tukoksia?
* Jos jompikumpi sierain tuntuu olevan kovin tukossa, voit kokeilla seuraavaa kikkaa: kääri pieni pyyhe rullalle ja laita
se VASTAKKAISEN kainalon alle, paina käsivartta kohti kylkeä. Yleensä tukos alkaa helpottaa muutaman harjoitussyklin
kuluttua. Jos saatavilla ei ole pyyhettä, voit käyttää apuna myös kättä tai vaikka pientä puukeppiä tai kiveä.
Ideana on aktivoida kainalon akupistettä ja siellä kulkevaa nadia.

Lainaus sivulta http://himalajannauru.blogspot.fi/2012/03/nadi-sodhana-pranayama-eli.html
Kivasti kirjoitettua tekstiä, kannattaa tutustua !

[Eklektikko]

Selvisi että se vaihteli muistakseni noin 1-1½ tunnin jaksoissa.
Tunnetaankohan sitä ilmiötä fysiologiassa ollenkaan? Liittynee jotenkin sympaattiseen hermostoon..?

Kyllä, lääketiede/fysiologia tuntee ilmiön; sieraimet toimivat vuorotellen. Kyllä sen lepovuorossa olevankin läpi jonkin verran ilmaa kulkee, mutta melko vähän. Tämän ilmiön huomaa hyvin kun on nuhassa; jos työvuorossa oleva sierain on tukossa niin sitten ei kulje ilma juuri ollenkaan.

Minusta on söpö ajatus, että sieraimilla on työvuorot.    Sillä ehkä sitten on myös fysiologista merkitystä koko kropan kannalta, en tosin tiedä mikä se olisi.

[sideman]

Itse asiassa tuo naaDi-shodhana-praaNaayaama on niin voimallinen harjoitus,
että esim. yoga-tattva-upanishadin mukaan sen harjoittaminen suhteessa
16 (SoDashamaatra-puuraka, aloittaen iDaa-naaDista, joka taitaa olla vasen, eli kuusierain) : 64 (catuH-SaSTi-kumbhaka) : 32 (pin.gala; dvaa-triMshad-rechaka) johtaa aluksi sammakkomaiseen pomppimiseen (daardurii) ja lopulta levitaatioon (bhuumi-tyaaga:  maankamaran jättäminen).

Noh, ihan ekana, ennen daardurii-ta ilmaantuu (bhavati) keho-n (deha-sya) tärinä (kampa; alla muodossa kampo, lausu kampoo,
sandhin tautta).

Tosin tuota täytyy näköjään harjoittaa niin kauan, että serauksena on reca-puura-vivarjita-kevala-kumbhaka, eli pelkkä hengityksen
pidättäminen, joka lienee sama kuin yoga-suutran neljäs praaNaayaama, eli siis hengityksen spontaani lakkaaminen
ilmauksena siitä, että oma mieli on yhtynyt (yukta)  kosmiseen mieleen (mahat)...



iDayaa vaayumaaropya shanaiH shhoDashamaatrayaa .
kumbhayetpuuritaM pashchaachchatuHshhashhTyaa tu maatrayaa .. 41..
rechayetpi~NgalaanaaDyaa dvaatri.nshanmaatrayaa punaH .
punaH pi~Ngalayaapuurya puurvavatsusamaahitaH .. 42..
praatarmadhyandine saayamardharaatre cha kumbhakaan.h .
shanairashiitiparyanta.n chaturvaara.n samabhyaset.h .. 43..
evaM maasatrayaabhyaasaannaaDiishuddhistato bhavet.h .
yadaa tu naaDiishuddhiH syaattadaa chihnaani baahyataH .. 44..
jaayante yogino dehe taani vakshyaamyasheshhataH .
shariiralaghutaa diiptirjaaTharaagnivivardhanam.h .. 45..
kR^ishatva.n cha shariirasya tadaa jaayeta nishchitam.h .
yogaavighnakaraahaara.n varjayedyogavittamaH .. 46..
lavaNa.n sarshhapa.n chaamlamushhNa.n ruuksha.n cha tiikshNakam.h .
shaakajaata.n raamaThaadi vahnistriipathasevanam.h .. 47..
praataHsnaanopavaasaadikaayakleshaa.nshcha varjayet.h .
abhyaasakaale prathama.n shasta.n kshiiraajyabhojanam.h .. 48..
godhuumamudgashaalyanna.n yogavR^iddhikara.n viduH .
tataH para.n yatheshhTa.n tu shaktaH syaadvaayudhaaraNe .. 49..
yatheshhTavaayudhaaraNaadvaayoH siddhyetkevalakumbhakaH .
kevale kumbhaka siddhe rechapuuravivarjite .. 50..
na tasya durlabha.n ki~nchittrishhu lokeshhu vidyate .
prasvedo jaayate puurvaM mardana.n tena kaarayet.h .. 51..
tato.api dhaaraNaadvaayoH krameNaiva shanaiH shanaiH .
kampo bhavati dehasya aasanasthasya dehinaH .. 52..
tato.adhikataraabhyaasaaddaardurii svena jaayate .
yathaa cha darduro bhaava utplunyotplutya gachchhati .. 53..
padmaasanasthito yogii tathaa gachchhati bhuutale .
tato.adhikatarabhyaasaadbhuumityaagashcha jaayate .. 54..
padmaasanastha evaasau bhuumimutsR^ijya vartate .
atimaanushhacheshhTaadi tathaa saamarthyamudbhavet.h .. 55..

http://sanskritdocuments.org/doc_upanishhat/yogatatva.itx

Muoks, vahvistus tuolle toisesta lähteestä:

 Following this practice the self-controlled (Vashi) becomes Yogi. In slow degrees of practice the body firstly sweats. This is the lowest stage (Adhama). The next is middling (Madhyama). Here there is trembling (Kampa). In the third or highest (Para) stage one is able to levitate (Bhumityaga). By the attainment of Siddhi in Pranayama one becomes a master in Yoga.

http://gnosticteachings.org/scriptures/buddhist/2224-vashishtha-and-buddha.html

[sideman]

Silloin tällöin mittaan verensokerin Bayer'in Contour Next'illä.

Tänään 15.4.2014 klo 21.18 lukema oli 9.2 mmol/L. Olin illan
mittaan syönyt mm. useita paloja mitä fantsuimpia iranilaisia
mustia taateleita sekä muutamia suklaakonvehteja iltakahveen
(decaf) kera.

Klo 22.54  sain lukemaksi 5.5 mmol/L. En ollut uskoa silmiäni,
sillä tuo on yksi alhaisimpia lukemia mitä olen koskaan saanut,
edes 12 tunnin paaston jälkeen! Tsekkasin ohjekirjasta mittarin
vakiopoikkeaman. Päättelin taulukosta, että se on omalla ver.sok.-rangellani
noin 0.3 mmol/L.

En ole keksinyt tuolle mitään muuta selitystä kuin sen, että olen
kahtena aamuna tehnyt muutaman minuutin vuorosierainhengitystä.

Tuota hypoteesia tukenee se, että kun vuosikausiin eka kerran toissa aamuna
tein tuota praaNaayaamaa, tuli muutaman minuutin harjoituksen jälkeen
mukava ruokahalu, joka on mielestäni hieman eri asia kuin nälkä, vaikka
tosin useimmiten lisääntynee nälän kasvaessa, ainakin tiettyyn pisteeseen
saakka, kunnes nälästä tulee piinallinen, jolloin ei kyse olle enää varsinaisesti
ruokahalusta vaan elämästä ja kuolemasta, ainakin pitemmällä tähtäyksellä!

Minulla ei juuri koskaan ole aamulla erityisen hyvä ruokahalu, vaikka verensokerin
suhteellinen alhaisuus voikin jossain määrin heikottaa.

Noh, aajur-veedan mukaan hyvä ruokahalu on yksi terveyden (sva-stha: "itsessä
seisominen", heh heh...) indikaattori, mikä ei liene uutta juuri kellekkään...

YTU (yoga-tattvopaniSat: jooga-tattva-upanishad) luettelee useita sairauksia
ja vaivoja, jotka naaDi-shodhana-praaNaayaaman pitäisi parantaa! Voipi olla,
että tuossa yhteydessä ei ole kyse pelkästään hinduille niin tyypillisestä
rankasta liioittelusta (kuten esim. universumin "elinkaari" kahden prakRti-pralayan
eli materian suuren annihilaation välillä, joka muistaakseni oli luokkaa 311 biljoonaa vuotta!)

Muoks, näin näkyy olevan näppylät (Wiki; enkussa biljoona lienee trillion):

Praakritik Pralaya, which is of 311,040,000,000,000 solar years duration, occurs after the completion of life of Brahma (i.e. 100 Brahma years = 311 trillion and 40 billion earth years = one day of Vishnu = 1 Parama). After the completion of one Brahma life cycle, the complete dissolution of all the entities (i.e. the Pancha Mahabhutha or Universe) takes place in the eternity (God). Praakritik Pralaya is the time for which Vishnu sleeps. The next morning, he again gives birth to a new Lord Brahma and asks him to create new worldly entities. Noticeably, Praakritik Pralaya and the Life of Brahma are of equal duration.