Itse asiassa tuo naaDi-shodhana-praaNaayaama on niin voimallinen harjoitus,
että esim. yoga-tattva-upanishadin mukaan sen harjoittaminen suhteessa
16 (SoDashamaatra-puuraka, aloittaen iDaa-naaDista, joka taitaa olla vasen, eli kuusierain) : 64 (catuH-SaSTi-kumbhaka) : 32 (pin.gala; dvaa-triMshad-rechaka) johtaa aluksi sammakkomaiseen pomppimiseen (daardurii) ja lopulta levitaatioon (bhuumi-tyaaga: maankamaran jättäminen).
Noh, ihan ekana, ennen daardurii-ta ilmaantuu (bhavati) keho-n (deha-sya) tärinä (kampa; alla muodossa kampo, lausu kampoo,
sandhin tautta).
Tosin tuota täytyy näköjään harjoittaa niin kauan, että serauksena on reca-puura-vivarjita-kevala-kumbhaka, eli pelkkä hengityksen
pidättäminen, joka lienee sama kuin yoga-suutran neljäs praaNaayaama, eli siis hengityksen spontaani lakkaaminen
ilmauksena siitä, että oma mieli on yhtynyt (yukta) kosmiseen mieleen (mahat)...
iDayaa vaayumaaropya shanaiH shhoDashamaatrayaa .
kumbhayetpuuritaM pashchaachchatuHshhashhTyaa tu maatrayaa .. 41..
rechayetpi~NgalaanaaDyaa dvaatri.nshanmaatrayaa punaH .
punaH pi~Ngalayaapuurya puurvavatsusamaahitaH .. 42..
praatarmadhyandine saayamardharaatre cha kumbhakaan.h .
shanairashiitiparyanta.n chaturvaara.n samabhyaset.h .. 43..
evaM maasatrayaabhyaasaannaaDiishuddhistato bhavet.h .
yadaa tu naaDiishuddhiH syaattadaa chihnaani baahyataH .. 44..
jaayante yogino dehe taani vakshyaamyasheshhataH .
shariiralaghutaa diiptirjaaTharaagnivivardhanam.h .. 45..
kR^ishatva.n cha shariirasya tadaa jaayeta nishchitam.h .
yogaavighnakaraahaara.n varjayedyogavittamaH .. 46..
lavaNa.n sarshhapa.n chaamlamushhNa.n ruuksha.n cha tiikshNakam.h .
shaakajaata.n raamaThaadi vahnistriipathasevanam.h .. 47..
praataHsnaanopavaasaadikaayakleshaa.nshcha varjayet.h .
abhyaasakaale prathama.n shasta.n kshiiraajyabhojanam.h .. 48..
godhuumamudgashaalyanna.n yogavR^iddhikara.n viduH .
tataH para.n yatheshhTa.n tu shaktaH syaadvaayudhaaraNe .. 49..
yatheshhTavaayudhaaraNaadvaayoH siddhyetkevalakumbhakaH .
kevale kumbhaka siddhe rechapuuravivarjite .. 50..
na tasya durlabha.n ki~nchittrishhu lokeshhu vidyate .
prasvedo jaayate puurvaM mardana.n tena kaarayet.h .. 51..
tato.api dhaaraNaadvaayoH krameNaiva shanaiH shanaiH .
kampo bhavati dehasya aasanasthasya dehinaH .. 52..
tato.adhikataraabhyaasaad
daardurii svena jaayate .
yathaa cha darduro bhaava utplunyotplutya gachchhati .. 53..
padmaasanasthito yogii tathaa gachchhati bhuutale .
tato.adhikatarabhyaasaad
bhuumityaagashcha jaayate .. 54..
padmaasanastha evaasau bhuumimutsR^ijya vartate .
atimaanushhacheshhTaadi tathaa saamarthyamudbhavet.h .. 55..
http://sanskritdocuments.org/doc_upanishhat/yogatatva.itxMuoks, vahvistus tuolle toisesta lähteestä:
Following this practice the self-controlled (Vashi) becomes Yogi. In slow degrees of practice the body firstly sweats. This is the lowest stage (Adhama). The next is middling (Madhyama). Here there is trembling (Kampa). In the third or highest (Para) stage one is able to levitate (Bhumityaga). By the attainment of Siddhi in Pranayama one becomes a master in Yoga.
http://gnosticteachings.org/scriptures/buddhist/2224-vashishtha-and-buddha.html