seuraava »

[sideman]

Luultavasti pääasiassa sellaiset ihmiset, joilla miinusmerkkinen karma
on aktiivisena (praarabdha-karma), ovat kiinnostuneita meditaatiosta.

Sinänsä tuo lienee positiivinen seikka, mutta meditaatiomuodot, jotka
menevät kyllin "syvälle" (jopa  itsen [aatman] "paljastumiseen" astikka), miltei poikkeuksetta
saanevat aikaan karman kypsymisen kiihtymisen?

Niinpä moni, joka toiveikkaana aloittaa todellisen meditaatioharrastuksen
(eikä mitään mood-making -tyyppistä psykologisperusteista meditaatiomuotoa),
joutunee monasti pettymään siihen, että elämä ei muuttunutkaan ruusuilla
tanssimiseksi, vaan jopa päinvastoin, kaikenlaista negatiivista tapahtumaa
sun muuta alkoi yht'äkkiä ajoittain peräti suorastaan vyöryä päälle.

Tuossa vaiheessa moni lopettanee meditaatioharrastuksen, koska ei ole
kyllin selvästi tiedostanut, että kaikenkarvaiset vastoinkäymiset ovat
mitä tod. näköisimmin negatiivisen karman kypsymistä, ja poistumista
"karma-säkistä"?

 

[Avicii]

En usko, kuullostaa siltä että kun alat meditoimaan niin helvetti on irrallaan ja elämässä alkaa sitten tapahtumaan negatiivisa juttuja. Olin siinä uskossa että te jotka uskotte karmaan niin se tapahtuu kuitenkin, halusin tai en ja se ei ole sidoksissa meditaatioon.
Mutta samaa mieltä siitä että jos menee liian syvälle, voi olla vaikeuksia tulla sieltä pois ja sen mitä mahdollisesti kohtaa onkin sitten subjektiivista, riippuen kuinka syvälle pääsee.

[Eklektikko]

Olin siinä uskossa että te jotka uskotte karmaan niin se tapahtuu kuitenkin, halusin tai en ja se ei ole sidoksissa meditaatioon.

Karmaan voi uskoa niin kovin monella tavalla; minun karmakäsityksessäni karmaa muodostuu 'omakarman' (=kun juon viinaa, saan krapulan jne) ohella VAIN silloin kun ihminen puuttuu toisen vapaaseen tahtoon, ei millään muulla tavalla. Näinollen minun maailmankäsityksessäni ei ole olemassa mitään 'pimeää' tai 'valoisaa' karmaa tms, karman määrällä ei ole mitään tekemistä ihmisen meditaatiohalujen kanssa, eikä meditointi myöskään vaikuta karman määrään millään tavoin.

Mutta meditaatio, jota on olemassa aivan ateistis-maallisiakin systeemejä, tuo yleensä piilotettuja asioita pintaan, mikä pitäisi ymmärtää jokaisen joka siihen ryhtyy, tai mikä pitäisi heti alkuun selkeästi kertoa jokaiselle joka siihen ryhtyy. Kun hommaa osaa ajatella sellaisena joka saattaa tuoda piilotettuja ikäviäkin kokemuksia ja traumoja pintaan, niin eipä sitten ylläty.

[Hamal]

Käsittääkseni meditaatio itsessään ei voi luoda minkäänlaista karmaa. Se miten kokee syvämeditaatiossa vastaan tulevat asiat on taas jokaisen omasta tolkusta kiinni ja jos "flippaa" tai näkee oman Varjonsa, en näe siinä mitään karmista.

Onhan näitä noitia yms jotka transsitilassa voivat muka kirota toisen ihmisen. Näissäkin tapauksissa taitavat vain saada itse tuon negatiivisen energian bumerangina takaisin.

[sideman]

Käsittääkseni meditaatio itsessään ei voi luoda minkäänlaista karmaa.

Karma voidaan yhden näkemyksen mukaan jakaa kolmeen kategoriaan:

1. saMcita-karma (santshita-): kaikki karma, joka yksilölle on kertynyt nykyisen ja mahdollisten aikaisempien
inkarnaatioiden aikana.

2. praarabdha*-karma: karma (negatiivinen tai positiivinen) , joka on alkanut "realisoitua".
Pari ääripäitä edustavaa esimerkkiä:
saat esim. loton päävoiton (positiivinen karma), tai joudut useaksi vuodeksi lusimaan murhasta
tuomittuna, vaikka olisitkin "syytön" (tässä inkarnaatiossa; nega-karma).

3. kriyamaana-karma: karma, jota syntyy kaiken aikaa (ajatuksista, sanoista ja teoista), vaikka istuisit pylvään
päässä tekemättä yhtikäs mitään; roppasi kuitenkin toimii kaiken aikaa, kuten Uuno Turhapuro ansiokkaasti
sohvalla maaten kuvaili, kun Elisabet syytti häntä laiskottelusta.

Käsitykseni mukaan syvämeditaatio saattaa nopeuttaa tuon realisoitumassa olevan karman  esilletuloa, mutta
en toki ole tuosta satavarma.

* Cologne Digital Sanskrit Lexicon: Search Results
1    prArabdha    mfn. commenced , begun , undertaken

[sideman]

Olin siinä uskossa että te jotka uskotte karmaan niin se tapahtuu kuitenkin, halusin tai en ja se ei ole sidoksissa meditaatioon.

Karmaan voi uskoa niin kovin monella tavalla; minun karmakäsityksessäni karmaa muodostuu 'omakarman' (=kun juon viinaa, saan krapulan jne) ohella VAIN silloin kun ihminen puuttuu toisen vapaaseen tahtoon, ei millään muulla tavalla. Näinollen minun maailmankäsityksessäni ei ole olemassa mitään 'pimeää' tai 'valoisaa' karmaa tms, karman määrällä ei ole mitään tekemistä ihmisen meditaatiohalujen kanssa, eikä meditointi myöskään vaikuta karman määrään millään tavoin.

Jos karmakäsitys on tuollainen, lienee täysin perusteltua uskoa esim. siihen, että karmasta voi irtisanoutua.

Meitsille karma on Newtonin 3. liikelain...

Law III: To every action there is always opposed an equal reaction: or the mutual actions of two bodies upon each other are always equal, and directed to contrary parts.

... äärimmäisen mutkikas korollaari, tai jotain.

Tuossa tapauksessa karmasta irtisanoutuminen on kyseenalaista, koska tavan tallaaja ei voine millään tietää, minkäplaatuista
karmaa on kulloinkin kypsymässä: onko tulossa vaikkapa Eurojackpotin(sp?) päävoitto, tai ns. lunta tupaan. Siis elämä on
"meitsin" karmasta irtisanoutuneelle tasaisen harmaata ja yllätyksetöntä, eli kuoliaaksi ikävystyttävää?

 

[Eklektikko]

Tuon karmakäsityksen ongelma on tämä, jos nyt oikein tuon Law III kohdan ymmärsin:
Vaikka ei tekisi mitään muuta kuin toimisi rakkaudellisesti, jotain ihme tummaa karmaa kertyy. What's the point? Systeemihän siis tuo kakkaa käteen TÄYSIN riippumatta omista teoista, eli rakkaudellisen teon vastareaktio kun on rakkaudeton teko; rakkaudellinen toiminta toisi tuon mukaan siis rakkaudetonta karmaa?! Vai ymmärsinkö ihan pieleen?

Lähinnä minä en näe mitään tarvetta muunlaiselle karmajärjestelmälle, kuin sellaiselle joka tasaa puntteja ihmisten kesken, sillä kaikki muut asiat toteutuvat muilla systeemeillä; on sielunsopimuksia ja on sielun itselleen valitsemia oppitunteja. Eurojackpotit tilataan ihan vaan kanssaluomisella, paitsi että jos rikastuminen ei kuulu sielunsuunnitelmaan, niin silloin niitä ei saa tilatuksi sen vuoksi. 

[sideman]

Tuon karmakäsityksen ongelma on tämä, jos nyt oikein tuon Law III kohdan ymmärsin:
Vaikka ei tekisi mitään muuta kuin toimisi rakkaudellisesti, jotain ihme tummaa karmaa kertyy. What's the point? Systeemihän siis tuo kakkaa käteen TÄYSIN riippumatta omista teoista, eli rakkaudellisen teon vastareaktio kun on rakkaudeton teko; rakkaudellinen toiminta toisi tuon mukaan siis rakkaudetonta karmaa?! Vai ymmärsinkö ihan pieleen?

Ymmärsit ehkä siinä mielessä vähän pieleen, että toiminta ei ole laadultaan vastakkainen vaan liikesuunnaltaan.
Jos katsot hymyillen peiliin, sieltä tuskin tulee takaisin irvistävän kasvokuvan muodostavia fotoneita, ellei kyseessä
ole jotenkin vääristävä peili!

 

[Eklektikko]

Nyt joudut kyllä vähän selittämään, sillä tuosta ei tajuu mitään:

Jos ihminen toimii  vain rakkaudellisesti elämässään, niin mikä on sille vastakkainen liikesuunta?
Millaista karmaa kertyy tällöin, siis sitä vastakkaista 'pimeää' tms.? Olethan useasti antanut ymmärtää että sitä kertyy myös tekipä ihan mitä tahansa...

Ja se onkin tämän karmasysteemin ongelma: Jos rakkaudellisuudesta ei seuraa mitään parempaa kuin rakkaudettomuudestakaan, niin järjestelmä ei opeta sielulle yhtikäs mitään. Minä näen karman ennen kaikkea oppimisen järjestelmänä.

Ehkäpä kappaleiden liikettä koskevat fysiikan lait eivät vain ole sellaisenaan tai ehkä lainkaan sovellettavissa karmaan?