seuraava »

[vampire]

siis ku mä illal ennen nukkumaanmenoa yritän ihan tosissani ottaa oppaisiini yhteyttä ja tutustua heihin nukun yöni tosi huonosti. en muista unia siltä yöltä juuri yhtään ja aamuyöllä heräilen ja nukahtelen kokoajan. pyörin vain levottomana sängyssä. aina kun herään mieleen tulee aina jotain outoa jonka kuitenkin melkein heti unohtuu. muistan vain ajatusten järjettömyyden. viime yöstä kyllä sen verran muistan että mieleeni tuli kysymys jossa esiintyi sana veli ja joku outo nimi. mitä tää tarkottaa ja mistä tää johtuu? kun oppaisiin tutustuu eikö sen jälkeen pitäisi nukkua rauhallisesti? auttakaa!

[Avicii]

Miksi just ennen nukkumaanmenoa?
Itse nimenomaan suljen kaikki kanavat kun menen sänkyyn ja pyydän vahvaa suojausta koko yöksi että saan nukkua rauhassa. Yritä vaikkapa ottaa yhteyttä päivällä kun olet valmis virkeä ja sit rauhoitat tuon iltaan mennessä.

[Indium]

Unen ja valveen rajamailla on usein mulla ainakin mielessä ihan päättömiä ajatusketjuja. Niitä ei kannata liikaa miettiä.

Yksi selitys voi olla sekin, että koska yrität niin tosissasi, odotat myös tosissasi että jotain erikoista tapahtuisi. Sitten vastauksena omaan odotukseesi tuotat itsellesi "jotain erikoista" eli nuo oudot olot ja ajatukset, joita yöaika vielä korostaa.

Komppaan Aviciitä siinä että kokeile ennemmin päivällä ja virkeänä, ja illaksi sitten koita vain rauhoittua ja rauhoittaa nämäkin jutut.

[vaissat]

Mulla on vähän samanlaisia kokemuksia. En tosin ole yrittänyt mitenkään erikoisemmin tutustua oppaisiin nukkumaan mennessä, mutta olen ihan lähiaikoina ottanut nukkumaan mennessä tavaksi "rukoilla", eli kiittää menneestä päivästä ja siitä että oppaat ja enkelit olivat mukanani, ja pyytää että ovat mukanani huomennakin. Heti "rukouksen" jälkeen tulee melkein joka kerta voimakas valkoinen valonvälähdys toisessa silmäkulmassa, jota aina pelästyn, meinaa ilmeisesti sitä että rukoukseni on kuultu? Mutta tosiaan tämän jälkeen kun yritän alkaa nukkumaan, tulee jotenkin levoton ja sekava olo.  Ja olen myös huomannut etten muista unia niinä öinä kun olen tämän rukoukseni lausunut.

[vampire]

minäkin kyllä kiitän oppaita jos koen ettähe ovat jossain olleet tukenani. minulla ei tule mitään valonväläyksiä mutta vähän sellanen leijumisen tunne tulee. ei kuitenkaan mitään ruumiista irtautumista. onkohan unissa jotain jota ei vielä ole valmis muistamaan ja siksi ei muista. whoknow.

[vaissat]

Pitää varmaan maadoittaa ja suojata itsensä paremmin. Ja ehkä olisi tosiaan hyvä idea ottaa noita yhteyksiä päiväsaikaan niin ei sitten vaikuta uneen.

[Suomityttö]

Hyvä ohje, Avicii. Siis rauhoittaa yhdeydet yön ajaksi. Minulla on paha tapa ajatella, että yöaikaan jotenkin helpommin saisi yhteyden oppaisiin ja enkeleihin, kun päivittäinen häly on poissa. 

[Lilli]

Sitten on vielä muistettava, että oppaiden tehtävänä ei ole olla viihdyttäjiä ja uteliaisuutesi tyydyttäjiä, vaan he ovat oppaita. He mobilisoituvat aistittavasti silloin, kun elämässäsi tapahtuu jotakin kehityksesi kannalta oleellista. He saattavat ilmoitella olemassaolostaan myös silloin, kun olet tekemässä jotakin valintaa.

Itse tulin tietoiseksi oppaistani joskus parikymppisenä muutettuani pois kotoa. He toimivat yleensä valveillaoloaikaan synkronisiteetin eli mielekkäiden sattumien kautta. Ja niitä oli paljon! Näin tapasin edelleenkin läheisiä ihmisiä, mutta onnistuin välttämään näin myös muutaman romanssin, jotka olisivat johtaneet vain kolmiodraamoihin. 33-vuotiaana oppaat ilmeisesti vaihtuivat ja he alkoivat toimia enemmän unien kautta. Tämä toimintatavan muutos liittyi ilmeisimmin omaan kasvuun, joka oli tuolloin vahvimmillaan.

Oppaatkin ovat yksilöllisiä, joten se tapa, mikä minulla on toiminut, ei välttämättä toimi jollain muulla. Jotkut oppaat puuttuvat mahdollisimman vähän opastettavan elämään, jotta tämä oppisi tekemään itsenäisiä valintoja. Paikalle he tulevat vain silloin, kun tarve todella vaatii.