seuraava »

[Downtempo]

Syytelläänkö vain tyhmää, et mitäs menit uskomaan.... mitäs et tajunnu... minähän vaan testasin sinua...
Missä menee hyvän maun raja? Minkä takia ylipäätään ihmisiä ajetaan harhaan? Lopputulos?
Onko se joku synnynnäinen valmius ihmisluonteessa, että vähän "testaillaan" toista, mistä toiseen on ja käytetään työkaluna, että kaivetaan toisesta esiin jotain?

Ihmissuhdetasolla:

Ääripäässä ne, ketkä kokee siitä nautintoa, että toinen nyt sitten on niin tyhmä, kun toinen seläntakana kyhäilee testejä miten toinen reagoi erilaisiin asioihin, käyttämällä siihen muita ihmisiä, muiden ajatusmaailmaa. Vaikka lopultahan se ihminen kehen se kohdistuu, on ns. ulkopuolinen, ja toisten ajatusmaailmoista muodostuu näkemys siitä alkuperäisestä ihmisestä.
Keräilee toisten mielipiteitä ihmisistä ja sitten latelee niitä kaikille, että lopulta kaikki on ilmiriidoissa keskenään, ilman syytä.
Pakan sekoittaja. Luodaan toisisista vääristyneitä kuvailuja.

Itselläni on tullut paljon elämässäni vastaan ihmisiä, ketkä "keräävät" mielipiteitä eri ihmisistä, ja lopulta vääristelevät niitä ja menevät kertomaan ne ko. henkilöille.
Tai vastaavasti, joku läheinen joka kertoo ja pauhaa jostain ihmisestä, kenet tiedät/tunnet joten kuten, haluaa mielipiteesi tilanteeseen heidän välillään. ja kun sen sanot, niin taas vääristellään ja kerrotaan asia niin, että minä olen ollut sitä mieltä, ja soppa kaatuu minun päälleni.

Sitten on näitä, ketkä saa nautintoa, kun "puhumalla" itse johdattelee toista omiin ajatuksiinsa, ja käyttää toisten lausuntoja aseenaan, vähän vääristellen, mutta kuitenkin niin, että se kuulostaisi "todelta".

Ehkä jotkut käyttää tuota tiedostamattaan, mutta hyvään tarkoitukseen. Tässäkin vissiin joku ego taustalla, ketkä käyttää väärin.
Mun mielestä jokaisella ihmisellä on valmius "johdatteluun", mutta siinä eroaa se että miten kukakin sitä käyttää ja mihin tarkoitukseen.

Yleisemmällä tasolla tähän kategoriaan menee, nämä silmänkääntäjät ja mentalistit.

Mutta missä menee se hyvän ja pahan raja?? ja osaako sitä kaikki tunnistaa?

Ehkäpä täytyy yrittää tunnistaa tämänlaiset ihmistyypit paremmin, ja uskoa itseensä ja siihen minkälaisen kuvan on ITSE luonut ihmisistä, eikä uskoa heti muita. Mutta jotkut osaa kyllä olla ovelia

vissiin joku skorpioni, tai pluto vinksallaan kartalla...

MUOKS: Kuinka helposti sinä uskot kaikkea, tai kuinka helposti lankeat toisen pääsyn omaan pääsi sisään väärällä tavalla?

[Kuuhilda]

Varmaan maailman sinisilmäsin ihminen
Olen,ja tuun kait aina olemaan, kai sen kanssa on vaan elettävä?
Minä en vaan halua nähdä semmosta ikävää ja pahaa kenessäkään..näkisin kyllä jos en ihan itte sokasisi itteeni.
Tollo.
Eikö se ny olisi vaan parempi heti rohkeesti kattoo asioita silmästä silmään, eikä peitellä, ku kalahtaa se jossain vaiheessa kuitenkin?

[Downtempo]

hehe, jotenkin arvasin että kuuhilda tulee sanoon asiansa

Niin, ehkäpä se on sitä, ja että haluaa sit aina ite porautuu ihmiseen...ja nimenomaan näkeen ihmisissä positiivisuutta ja hyvää!!
Mulla tulee vähän viiveellä herääminen "todellisuuteen", ja sit taas voi sanoo, et hitto mikä tollo voi olla...ja oppii taas uutta, ehkä?
liian hyväuskonen...

[Kuuhilda]

Ihan samanmoinen

Helpommallaki vois päästä, jos joskus oppis?

Miksi mää haluan mäntätä sitä päätäni...jokasessa on sitä hyvää ja pahaa...niin kai mää vaan haluan sitten ottaa aina selvää ihmisestä ihan kunnolla..ja unohdan matkalla, että nii, voihan se olla vaan totta toinen puoli?

[Indium]

Mää kanssa katson usein ihan liian kauan, että onko joku ihminen nyt semmoinen että pitäisi pahana pitää. On niin eri asia olla vain tulematta toimeen jonkun muuten ihan hyvän tyypin kanssa, ja olla vaarassa sellaisen lähellä joka osaa tulla toimeen sinun kanssasi. Jälkimmäisessä kun on se hyväksikäytön ja muiden sivuraiteiden vaara, ja en kans näemmä millään opi poistamaan tuota asiaa kokonaan elämästäni, koska lumoudun aina samanlaisuuden ja keskinäisen ymmärryksen tunteesta.

[Hamal]

Mulla on   10. huoneessa, heti   :n vieressä.

Pakko myöntää että työelämässä on joskus tullut manipuloitua mutta en koskaan ole tehnyt sitä tilanteissa joissa sen käyttö on selkeästi väärin. Ei tule sellaista tilannetta mieleen että olisin pyrkinyt kenenkään elämää vahingoittamaan vaan päinvastoin. Mulla on vaan aika hyvä ihmissilmä ja joskus tilanteen rakentava eteneminen vaatii sitä että poikkeaa mustavalkoisesta ajattelusta. Etenkin neuvottelutilanteissa vaaditaan psykologista silmää. Nykyään tulee käytettyä jo aika paljon "kikkoja" positiivisen fiiliksen luomiseen muille.

"Pelit", egoilu ja draama eivät kyllä kiinnosta meikäläistä pätkän vertaa. Pyrin välttämään draamakuningattaria, mielenmyrkyttäjiä ja itseriittoisia ihmisiä kuin tautia.

Joskus tuli rakkauselämässä toheloitua enemmänkin tämän manipulaatio-asian kanssa. Itse asiassa homman nimi oli se että en tehnyt omasta mielestäni mitään väärää vaan koitin tarjota parastani heilaehdokkaille. Sitten kun en välttämättä ollutkaan valmis olemaan vakavammin joidenkin henkilöiden kanssa ja eräässäkin tapauksessa piti valita kahden heilaehdokkaan välillä, olinkin kuulemma yhtäkkiä itsekäs sika niiden mielestä ketkä jäivät rannalle. Sen jälkeen olen valinnut tarkkaan kenen kanssa tapailla, kaikkien itsetunto ei kestä minun kyydissäni. Terv. nimimerkki              

Mutta, ennenkuin voi nähdä muissa epärehellisyyden ja alhaiset motiivit, ne on ensin nähtävä itsessänsä. Itse asiassa manipuloimme ja kusetamme koko ajan tiedostamattamme. Joka ikinen meistä tekee niin. Myös itsellensä.

Koulutukseni takia mä näen koko yhteiskunnan yhtenä manipulaation ja mielenhallinnan helvettinä. Ei tartte kuin avata telkkari, käydä kioskilla tai lukea lehteä ja huomata miten tarkoituksenmukaisesti asiat tuodaan eteemme.

[Downtempo]

Terkuin kans  

Minä harrastin työpaikallani sellaisia sivuilmaisua, eli manipulaatiota, tuodakseni ihmisiä yhteen. ja kyseenalaistamalla hyökkäävien asenteita toisia kohtaan. Poksauttelemalla toisten omituisia (haittaavia) käsityksiä toisista. Luoda uutta näkökulmaa toisista, mitä ympäriltäni näin kontaktien suhteen vainoharhaisuuteen liittyviksi ja vääristyneiksi. Siis niissä missä jotkut painostaa uskomaan toisesta pahaa ja jotain mikä on omaa harhaluuloa toisesta.

Helpommallakin voisi tosiaan päästä, niinku kuuhilda sanoi, mutta kait se kuuluu osana persoonaan, että jokaisesta otetaan itse selvää. ja myöhemmin mietitään et oliko sen arvoista ja oliko sen arvonen...mut sen jälkeen voi ainakin itse tietää, et miten asiat meni...
ja sekin, että on vaara samaistua ihmiseen jotka edustaa omaa arvomaailmaa, mutta pitkässä juoksussa sitten ei.

Mutta myös muissa tilanteissa huomaa tuon "sinisilmäisyyden". mutta kait sitä vaan haluaa uskoa kaikista hyvää.

vissiin liittyy  
Minä haluan parantaa ja jeesiä!

[Kuuhilda]

Mulla johtuu kyllä Neptunuksesta ja kaloista tää...eikä auta että siihen lisätään tuulta ja kipinöitä eikä maata näkyvissä..nopeesti ja innoissaan ja täysiä koko sydämellä vaa johonkin, jos yhtään siltä tuntuu
Huijaan kyllä itteenikin tehokkaasti, ja samalla siis muita, mutta manipulointi ja pelaaminen ei ole mun juttu, enkä sitä luonnostaan tee, enkä osaa ilman, että ajattelen asian oikein selkeästi erikseen.
Joskus olen toki minäkin tätä tehnyt, mutta se on sitten joku erikoinen tilanne ollu jossa tarkoitus pyhittää keinot...ja toisinaan olen päätynyt  silkkaa kiltteyttäni ja kynnysmattouttani manipuloimaan muita, ettei tarvitsisi sanoa ei Harjoitus tekee mestarin, ja toivon, etten ikinä enää löydä itseäni tuollaisesta tilanteesta

[sideman]

Syytelläänkö vain tyhmää, et mitäs menit uskomaan.... mitäs et tajunnu... minähän vaan testasin sinua...
Missä menee hyvän maun raja? Minkä takia ylipäätään ihmisiä ajetaan harhaan? Lopputulos?
Onko se joku synnynnäinen valmius ihmisluonteessa, että vähän "testaillaan" toista, mistä toiseen on ja käytetään työkaluna, että kaivetaan toisesta esiin jotain?

Yksinkertaisen kyyninen vastaus kysymykseen, missä menee raja: siinä, missä tuonkaltainen käytös lakkaa
olemasta geenien seuraavalle sukupolvelle siirtämisen vinkkelistä hyödyllistä? Varsinkin
miehet, jotka käyttäytyvät noin, ovat haluttua siitosorikamaa, koska he ovat usein raivanneet
tiensä hyviin yhteiskunnallisiin asemiin?

 

[Hamal]

sideman: Tuo miehen näennäisen itsevarma käytös ja kyynärpäätaktiikka on vain toinen puoli voimakkaasta alfauroksen biologiasta.

Downtempon kommentti toi mieleen senkin että lopultahan ei ole olemassa mustavalkoisesti pahoja ja hyviä motiiveja. Mun mielestäni kannattaa tehdä kahtiahako itsekkyyden/minäkeskeisyyden ja altruismin/epäitsekkyyden välille. Motiivit ovat pääasiassa joko näitä kahta tai sitten niiden diplomaattisia sekoituksia ("Minä saan tästä tätä, sinä tätä").

[Kuuhilda]

Jälleen kerran taas näytin kantapäitä yhdelle "ihmissuhteelle", kiitti, mulle riitti.
En ole kenenkään paskasanko. Toistuvasti paskaa niskaan vaan takavasemmalta, vaikka ollaan NIIN hyvää ystävää ja likeistä ja läheistä :/
Mitkähän lie tässäkin tapauksessa motiivit? Ehkä niitä ei edes ole? Kyseessä vain ymmärtämätön ja itsekeskeinen ihminen,(ihmiset) joka kävelee jatkuvalla syötöllä kenen tahansa yli, joka vain siihen suostuu? Ehkä henkilö ei itsekään tajua mitä tekee?
Semmonen "kaupankäynti" suhde tää on vähän kai ollu. Mairittelua ja hymyä ja antamista sillon kun se sinne sopii, että saadaan mitä minulta ( oikeammin perheeltäni) toivotaan?
Ei mitenkään järkyttävä pesäero tämä, olen tarkastellut tätä tilannetta jo pidempään, ja hinta se on meillekin tällä "erolla," vaikkei kyse olekaan mistään hyödykkeestä tai edusta vaan ihan ihmissuhteesta ihmissuhteena.

[Magellan]

Mulla on tuore kokemus manipulaation kohteena olemisesta. Sain siinä pitkään tyhmänä ollakin. Mun kohdalla se meni niin että ensin mulle syydettiin ihailua ja arvostusta, sitten kun kontrolliin pyrkivä alkoi kyllästyä, hän alkoi vetää mattoa alta. Taas uusi oppitunti elämästä. Mä olen vähän sellainen hölmö, en millään meinaa uskoa että joku huvikseen tekee tollaista.
Jonkin henkisen tai älyllisen ylemmyden helliminen siinä taitaa olla kyseessä. Nykyisellään sillä ei mulle ole niin väliä, kaikki näyttelemme näitä roolejamme vaan. Mutta otti se silti aluksi kipeetä.

[IhanaKuu]

Mulla on tuore kokemus manipulaation kohteena olemisesta. Sain siinä pitkään tyhmänä ollakin. Mun kohdalla se meni niin että ensin mulle syydettiin ihailua ja arvostusta, sitten kun kontrolliin pyrkivä alkoi kyllästyä, hän alkoi vetää mattoa alta. Taas uusi oppitunti elämästä. Mä olen vähän sellainen hölmö, en millään meinaa uskoa että joku huvikseen tekee tollaista.
Jonkin henkisen tai älyllisen ylemmyden helliminen siinä taitaa olla kyseessä. Nykyisellään sillä ei mulle ole niin väliä, kaikki näyttelemme näitä roolejamme vaan. Mutta otti se silti aluksi kipeetä.

Mulle kävi just kans tällainen tapaus  Ensin esitti niin ylintä ystävää pari vuotta ja oli muka niin monesta asiasta samaa mieltä.... mutta sitten yhtäkkiä kaikki muuttuikin  En ilmeisesti ollutkaan tottelevainen hänen tietyille mielipiteilleen ja hän käänsi takkinsa aivan totaalisesti, haukkui minut aivan kaikille ja kertoi yksityiselämästäni kaiken mitä tiesi muille (kun olin häneen luottaessa kyläillessä ja illanvietoissa kertonut omasta elämästäni ). Naurettavaa on että huomasin hänen Facebookistaan sen että hän poisti mielenosoituksellisesti lähes kaikki samat tykkäykset mitä itselläni oli yhden illan aikana kun riita tuli    (syytä en saanut koskaan selville mistä johtui)   Eli hän oli teeskennellyt kokoajan eikä ollut aito. Tosi outoa, kun minua ei saa kukaan tykkäämään mistään sellaisesta mistä en aidosti pidä. Aivan kamalan "näytelmän" uhriksi jouduin ja en ois millään uskonut että joku kehtaa vetää tuollaista roolia että ihan Oscar pitäis antaa uskottavuudesta. Tuli vaan mieleen että oli varmaan alunperinkin tullut "ystäväkseni" vain saadakseen tietoja minun elämästäni ja saadakseen lopulta satuttaa minua pahimmalla tavalla kertomalla minusta juoruja muille ihmisille nostattaakseen omaa suosiotaan tietyissä piireissä. Tajusin myöhemmin vasta paremmin että miten hän teki tuota muillekin ihmisille ja miten kontrolloiva hän oli muita kohtaan; jotkut mitkä tajusivat ymmärsivät kyllä lähteä "takavasemmalle" ajoissa kun huomasivat mikä tyranni hän oikeastaan on. Hän oli työkaverini ja ihmettelin usein kun uusi henkilö tuli töihin meidän osastolle, niin jotenkin oudosti se uusi aina oli jotenkin "ennakkoluuloinen" (joskus jopa ilkeä) minua kohtaan ja valkeni sit tietysti myöhemmin et tää ex-kaveri oli kait valmistellut aloittelijaa jollain negatiivisella jutulla musta. Onneks kaikki eivät kuitenkaan uskoneet häntä ja huomasivat että olen osaava ja hyvä tyyppi ja varmasti osa lähti työstä pois siksi ettei kestänyt tämän ihmisen ilkeyttä. Hirveän mustasukkainen oli miehistä joiden kans ei kuitenkaan ollut mitään todellista suhdetta, raivosi naurettavasti jos huomasi "kemiaa" jollain naisella olevan pitämänsä miehen kanssa. Jotenkin ihan mielipuolinen ihminen....   Kai sitä pitäis opetella itsekin pelaamaan näitä "sosiaalisia pelejä" ettei joudu aina alakynteen kiltteytensä vuoksi?