seuraava »

[Miss_StarDust]

Hei! Muistatteko minut? Aloitin talvella energiahoitoketjun, jossa ilmaisin tahtoni kehittää työtäni.

No, otetaan heti alkuun se tunnustus: Valehtelin hieman. Minä en ole tehnyt energiahoitoa maksaville asiakkaille, eli toisin sanoen en ole "toiminut hoitajana".

Kaikki muu ketjussani mainittu olikin sitten ihan totta - olen itseoppinut, kiinnostunut kehittymään, olen hoitanut ihmisiä etänä ja lähellä, ja suvussakin löytyy taitoja.

Sitten se varoitus. Huomasin hyvin nopeasti huolestuttavan ilmiön:

Sanoin ihan erikseen että antaisin pikku etukäteis- ja jälkeiskysymykset hoitoon liittyen, ja niissä ei oltaisi kysytty yksityiskohtia kenenkään sairauksista tai muista tilanteista, vaan lähinnä numeroskaalalla mitattu tyytyväisyyttä omaan oloon. Moni teistä alkoi silti ihan itse kertomaan henkilökohtaisia, kipeitä asioitaan ilmoittautuessaan mukaan!

Jouduin suunnitelmieni vastaisesti vetäytymään koko asiasta, ja ketään ei lopulta hoidettu. Pahoitteluni vielä tässä kohtaa heille, jotka jäivät ilman priva-vastausta - sattui erittäin traumatisoiva tilanne, joka vei kaikki voimani ja kaiken huomioni, ja siten myös esti energiahoidon harjoittamisen.

Luottamuksenne täydellisen tuntematonta henkilöä jäi kuitenkin vaivaamaan, ja päätin palata puhumaan siitä.

Olisin voinut olla kuka tahansa. Olisin voinut sepittää vaikka minkälaiset stoorit siitä kuinka mahtava olen ja kuinka kaikki hihkuvat taitojani. Olisin voinut olla henkilö, joka ei oikeasti ole kiinnostunut kenenkään hyvinvoinnista, vaan saa tyydytystä toisten ohjaamisesta ja puijaamisesta.

Muutama teistä osasi kysyä, miten hoito tehdään, mitä siinä tapahtuu ja mitä tuloksia tarkkaan ottaen olen saanut aikaan. Pisteet heille.

Muille sanon vain, että teidän onnenne, että en aio tehdä tiedoillanne yhtään mitään. Tämä olisi ollut erinomainen tapa kerätä ihmisistä arkaluonteista materiaalia, jos olisin ollut liikkeellä sillä ajatuksella.

Haluankin nyt todella kiinnittää huomionne siihen, että kaikki eivät ole näin vaarattomia kuin minä.


Parhainta jatkoa kaikille kuitenkin. Toivon vilpittömästi, että niiden ihmisten kivut ovat helpottaneet, jotka yksityiskohtaiset kuvailunsa niistä minulle pyytämättäni antoivat. 

Katsokaa tarkoin, minne jalkanne pistätte. Joidenkin mättäiden alla kun ei ole maata joka kantaa.

[Kuuhilda]

HYVÄ!!!!!!
JUST NÄIN!

Mahtavaa kun palasit tän takia!

[~Karuna~]

Hmmm, melkoisen erikoinen "tunnustus" eikä oikein käynyt järkeeni että mistä moinen purkaus on syntynyt. Eihän kait kukaan aidosti toisen ihmisen auttamisesta kiinnostunut tekis mitään sellaista, mitä tuossa esiin nyt tavallaan tuodaan. Eli käyttäisi väärin saamiaan tietoja.  Mutta hyvä kuitenkin, kun itsestäsi varoitit ja ilmoitit aikeesi suoraan.

[Indium]

Maailma on väärällään ihmisiä, jotka esiintyvät "auttajina" ja saadessaan ihmiset avautumaan herkimmistä asioistaan, avaavat itselleen portteja henkiseen väkivaltaan ja aineelliseen, rahalliseen, jopa seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Nähdäkseni tämä aloittaja pelästyi sitä, miten helpoksi ihmiset ihan itse tämän asian tekevät avautumalla aivan täysin pyytämättä ja monessa tapauksessa kyselemättä yhtään, mikä tyyppi toinen osapuoli oikein on.

Eli kysymys ei kuulu, käyttäisikö "oikea auttaja" jonkun arkaluonteisia tietoja väärin, vaan se, missä "oikeita auttajia" ylipäänsä on ja miten heidät erottaa vallan tavoittelijoista, jos ei edes yritä vaan heti kättelyssä avaa sydämensä.

Itsekin tässä asiassa monesti mokanneena ja siitä melkoisia ei-rahallisia hintoja maksaneena... Kyynisesti voisi tuumia että hämmästyttävän paljon aloittaja oli huolissaan asiasta, joka yleensä tuo ammattikunnalle kasapäin asiakkaita, vaikka moni heistä päätyykin väärien tyyppien kanssa tekemisiin. Yleensähän ihmistä kiinnostaa vain oma toimeentulo ja menestys, se verhotaan "auttamishaluun", eikä lieveilmiöitä kiinnosta karsia pois koska siitä nousisi kohu, ja kohu avaisi ihmisten silmiä.

Tällä hetkellä, tälläkin palstalla, pahimmillaanhan ne lieveilmiötkin nimetään suurin piirtein karmaksi jota ei toisten pidäkään pysäyttää. 

[Suomityttö]

Minuakin kiinnostaisi kuulla mielipiteitä siitä, mistä erottaa vilpittömän auttajan puijaajista? Vaikkei suurempia kolhuja ole tullutkaan. Ei kai karman nimissäkään pidä jättää pysäyttämättä huijaria. 

[Iko]

Tulee mieleen satu - Keisarin uudet vaatteet - meidän ja pitää olla kuin lapsi, miten muuten voimme nähdä milloin meitä vedätetään?

[Indium]

Totta, ghede. Molemmat asiat.

Huijareita on tosiaan varmaan joka alalla, mutta tämä vaihtoehtohörhöily jotenkin yrittää muita enemmän kieltää sen, että ihmisille voisi tehdä väärin näiden juttujen kautta tai että piireissä todella liikkuu hyväksikäyttäjiä. Kuten kyllä muutkin uskonnot ja lahkot joihin kuuluminen muka tekee pyhäksi ja puhdastahtoiseksi. 

[nousukuu]

ind1

[Ritsa]

Yksi toteamistani asioista on edelleen, etta jos pelkaa tulevansa vaikka hyvaksikaytetyksi niin silloin se on todennakoisempaa, kuin etta tietaa sen olevan mahdollista, mutta ei sido siihen pelkotunnetta. Eli uskoo/tietaa selviavansa siitakin tilanteesta jos sellainen sattuu kohdalle. Tietty energia houkuttaa tietynlaisia kohtaamisia. Eli kannattaa mielestani uskoa, etta on taysin sen myotatuntoisen avun arvoinen mita kullakin hetkella tarvitsee. Ja tietysti usko ihmisten hyvyyteen auttaa, vaikka kaikilla varmasti on “todisteita” muusta.

Tuo sydamen avaaminen jne. on vaikea asia selittaa toiselle. Sen aistiminen on niin monivivahteista. Ja viela kun ihminen nakee toisen aina omien linssien lapi. Jos ei nae itsessaan sydamen avautumista niin voiko sen nahda muissa vapautuneesti? Jos uskoo, etta kaikki ovat vallantavoittelijoita, niin voiko silloin nahda/kokea muuta? No mielestani silti voi, mutta se on tosiaan paljon epatodennakoisempaa. Voi olla myos tervetta valtaa omasta todellisuudestaan, joka ei laita itseaan muiden ylapuolelle tai alapuolelle.

[~Karuna~]

Onhan toki - kaikella kunnioituksella esim. länsimasta lääketiedettäkin kohtaan - aina kaikissa ammattiryhmissä osaajat erilaisia, joten mitenkään tuo auttaminen henkisellä saralle ei poikkea tutusta ja totutusta kaavastaan. Eli niin kauan kuin egot tekevät jotain eli ihmiset tahtovat ainoastaan omaa kunniaa/mainetta tai statusta niin voi tapahtua auttamisessa mitä tahansa. Silloin auttaja EI ajattele kuin omaa etuaan ja näin ollen vahingoittaa koko oman alansa mainetta.

Mutta kuinka sitten erottaa aidot auttajat ns. oman edun tavoittelijoista, onkin jo enemmänkin haasteellista kuin voisi kuvitellakaan. Sillä ainakin itse olen aina tiennytja luottanut siihen, että kyllä joka ainoa ihminen aina ohjautuu oikeaan paikkaan autettavaksi tai muuten vaan, koska mehän aivan ITSE päätämme siitä, minkälaisen ihmisen tahdomme auttavan meitä milloin minkäkinlaisesta pulasta.
Eli aivan samalla tavalla kuin astrologian taitajatkin ymmärtävät energian johdattavan tapahtumia tässä maailmassa jopa yksilötasolla - lue: viikon aikana plaeettojen asennot ovat tuolleen tai tälleen, joka sitä tai tuota tarkoittaa enkä mitenkään voi estää sen aiheuttamia tekoja vaan hyväksyä kaikki mukisematta - ymmärrän planeettojen energian vaikkutavan kaikkien meidän ajatteluunkin samalla tavalla eli ohjaavan aina oikeaan aikaan, paikkaan ja kohtaamaan ihmisiä, jotka meidän tuleekin kohdata. Ei tavallaan voikaan erottaa tapahtumia vain jonkun yksittäisen asian mukaan )eli astrologia kyllä vaikutaa esim. siihen, mitenkä työni sujuvat tänään ja kohtaanko vaikeuksa jossain yksityiselämässäni, muttei se tue sitä mitenkä asioita tapahtuu, että tuo kaikki on toteutettavissa kunkin elämässä) vaan näen kyllä astrologiankin olevan kokonaisuudessa se yksi osa, joka tätä koko kuplettia pyörittää iahn myöskin yksilötasolla joka tapauksessa. Vaikka sitä siis tahtoisikin niissä asioissa kieltää, mitkä ei itselle ole joko tuttuja tai muuten vain ei niistä ymmärrä mitään.

[Indium]

Yksi toteamistani asioista on edelleen, etta jos pelkaa tulevansa vaikka hyvaksikaytetyksi niin silloin se on todennakoisempaa, kuin etta tietaa sen olevan mahdollista, mutta ei sido siihen pelkotunnetta. Eli uskoo/tietaa selviavansa siitakin tilanteesta jos sellainen sattuu kohdalle. Tietty energia houkuttaa tietynlaisia kohtaamisia. Eli kannattaa mielestani uskoa, etta on taysin sen myotatuntoisen avun arvoinen mita kullakin hetkella tarvitsee. Ja tietysti usko ihmisten hyvyyteen auttaa, vaikka kaikilla varmasti on “todisteita” muusta.

Entäs, kun mahdollinen "auttajan" hyväksikäyttämäksi/harhaanjohtamaksi tuleminen ei ehdi pulpahtamaan mieleen, kun elämä on hajalla ja sairastaa niin pahaa masennusta, ettei itse keksi yhtäkään hyvää suuntaa minne mennä? Onko silloin omilla energioillaan kutsunut hyväksikäyttäjiä, vai olisiko hyväksikäyttäjä itse huomannut, että tuo ruppana seuraa nyt ketä vaan, joten otetaas siitä irti mitä saadaan?

Oli se kuinka päin vaan, eikö tuo malli tee tilanteesta sitä vaarallisemman, mitä kipeämpi avun tarvitsija itse on?  Ja eikö tuo ole aika kauhea ajatus?

Tuo sydamen avaaminen jne. on vaikea asia selittaa toiselle. Sen aistiminen on niin monivivahteista. Ja viela kun ihminen nakee toisen aina omien linssien lapi. Jos ei nae itsessaan sydamen avautumista niin voiko sen nahda muissa vapautuneesti? Jos uskoo, etta kaikki ovat vallantavoittelijoita, niin voiko silloin nahda/kokea muuta? No mielestani silti voi, mutta se on tosiaan paljon epatodennakoisempaa. Voi olla myos tervetta valtaa omasta todellisuudestaan, joka ei laita itseaan muiden ylapuolelle tai alapuolelle.

Entä jos uskoo, että tuntemattomat ihmiset ovat pääsääntöisesti hyviä ja sen tähden avautuu heille liian nopeasti, ja se mahdollistaa sen, että ne joilla ei ole puhtaat jauhot pussissa, pääsevät saman tien lähelle?

En tarkoita, että pitäisi nähdä pelkästään hyvää tai pahaa, vaan juuri sitä että ei pitäisi olettaa kohtaavansa vain jompaa kumpaa. Itseäni ovat kaikkien mutkieni jälkeen auttaneet kaikkein eniten ja pysyvimmin oikeat lääkärit ja terapeutit (niin fysio- kuin psykosellaiset). Ja tämä tulee todella monitahoisen kokemuksen rintaäänellä.

[Ritsa]

Mjoo, vaikeita asioita. Uskon, että ihminen ja sielu on luonut hetkessä olevan kokemuksen ja jatkumon siitä eli kaiken mitä on. Onneksi sielu/tietoisuus jatkaa ilman kehoakin. Tällaisessa hyväksikäyttö-asiassa vaikeampi psyykkinen tila tms. tekee tietysti alttiimmaksi hyväksikäytölle. Itse olen jälkikäteen ajateltuna tullut paljon vahvemmaksi ja myötätuntoisemmaksi ihmiseksi rankkojen ihmissuhteiden jälkeen. Nämäkin roolit opettavat toisilleen puolia itsestään. Ja siitä miten kärsimystä vähennetään.

Ei tämä malli ole mielestäni vaarallinen. Olen vain todennut itselläni näin tapahtuvan. Ja juuri pelkojen ja ajatusmallien työstämisellä pystyneeni vähentämään radikaalisti ns. negatiivisia kohtaamisia. Minä odotan, aina kun pystyn, kohtaamani positiivista elämässäni. Silti tiedostan ihmisluonteen heikommatkin kohdat mahdollisiksi, and eikä se muserra minua, koska niin nyt vain on.

Esim. tietoisella läsnäololla voi kehittää erottelukykyään hetkessä. Siten voi nähdä kohtaamansa ihmisen yhä useammin uusin silmin joka hetki. Silloin voi heittäytyä apuun eikä silti jää tiedostamatta toisen epäilyttävät toimet. Varmasti vaikeaa jos on ihan pulassa. Nämäkin asiat täytyy/kannattaa muiden lailla aloittaa ihan pienestä toimesta aloittaen.

[Indium]

Vastauksestasi päästäänkin kysymykseen siitä, onko "auttajan" kanssa ihmissuhdetta. Siis teknisesti on vuorovaikutussuhde aina, mutta esim. psykoterapeutit eivät terapian ulkopuolella treffaa potilaitaan (jos noudattavat ohjesääntöään). Vaihtoehtopuolella ei tällaisia rajoja ole vaan ystävyyttä tms. saatetaan jopa tyrkyttää.

Joo ihmissuhdekiemurat kasvattavat, ja niin kai sekin kun "auttamisesta" liikkeelle lähtenyt asia puidaan vaikkapa käräjillä tai muutoin viranomaisen avulla, mutta olisi jotenkin kauheaa minusta, jos pitäisi vaan iloita ja iloita mustelmista. Ihan kuin pitäisi kieltää että sattui ja tuli todella loukatuksi ja että se on väärin, näin ei kerta kaikkiaan saa kohdella toista ihmistä. Ei siihen angstiin tietenkään pidä jäädä asumaan, mutta negatiiviset tunteet auttavat taistelemaan.

[Ritsa]

Jooh. Nuo kunnon koulutuksen saaneet ovat varmasti paljon todennäköisemmin ei-hyväksikäyttäjiä. Kuka tahansa ei voi sellaiseksi tekeentyä, vaikka onhan niitä valelääkäreitäkin nyt tullut ilmi. Ja he eivät varmasti halua myöskään pilata uraansa ja mainettaan. Tuli tästä mieleen se docventuresissa ollut valeguru-dokumentti, suosittelen!

Ei näitä vääryyksiä kannata todellakaan hyväksyä. Ne voi todeta tapahtuneeksi ja sitten todeta ettei enää tarvitse sitä kokemusta elämäänsä. Nykyhetki on hyvä tässä muistaa, koska luultavimmin siinä on loppupeleissä kaikki hyvin. Kaunat menneestä ja pelot tulevasta tuottavat mielestäni vain "turhaa" kärsimystä nyt-hetkeen. Eikä myöskään iloita jos ei ole sellainen olo. Kaikki ne tulevat tunteet asiasta on hyvä hyväksyä sellaisenaan, jotta ne eivät tukahdu tai mene vaikeampaan solmuun. Negatiiviset tunteet varmasti ovat hyödyllisiä tiettyyn pisteeseen asti rajojen jne. vedossa, mutta kuka haluaa taistella loppuelämänsä?

[Indium]

Loppuelämän mittaiseksi taistelu menee tosiaan vain omasta valinnasta. Joillakin kyllä pala käpy niin pahoin että jaksavat vuosikymmeniä, toiselle todella riittää se että omat rajat vahvistuvat ja pitää puolensa, ei alistu, katsoo että yksittäinen tekijä saa ansionsa mukaan (sitä kautta mitä laki sanoo), ja jatkossa pitää silmät enemmän auki ja jalat enemmän maassa.

Eikä siinä mitään. Jokainen toimikoon sen verran, kuin paloa on ja toivottavasti edes oikeuden käyminen omalle kohdalle kiinnostaa. Murehtiminen sekä märehtiminen eivät tosiaan hyödytä, passiivisuus ja suoranainen opittu avuttomuus ovat taas hyvin huolestuttavia asioita koska ne mahdollistavat hyväksikäytön jatkumisen.