Mulla on käsitys että sanskriitin äänteet merkitsisivät jotakin ominaisuutta, esim (hatusta vetäen esimerkin antamiseksi) a avoimmuutta, b brutaalisuutta jne, ikäänkuin äänteen värähtely olisi synkroninen ominaisuuden värähtelyn kanssa.
Sanskritin (tuota lyhyt-iillistä muotoa taidetaan suosia nykyään lingvistienkin keskuudessa?) äänteet
ovat pääosin tuttuja myös esim. latinalaisesta kirjaimistosta. "Hinduilla" (veda-kulttuurin edustajilla) vaan tuntuu olevan hillitön
hinku analysoida kaikkea mahdollista niin perusteellisesti "kuin sielu sietää". Niinpä kielen äänteitäkin
lienee analysoitu heidän taholtaan pohjamutia myöten.
En ole tuohon juurikaan sen syvällisemmin tutustunut, mutta MMY'n edustaman perinteen mukaisesti esim. äänne 'a' edustaa
totaalista abstraktiota eli, yhdeltä kantilta asiaa tarkastellen, esim. brahma-jumaluutta (brahmania eli absoluuttia).
Ottakaamme esimerkiksi pätkä asya-vaamasya -suuktasta eli -hymnistä (alkaa sanoilla
asya vaamasya palitasya hotus...), joka tuntuu olevan MMY'n yksi suosikeista Rg-vedassa. Sen 39. värssy menee jotenkin tälleen (ulkomuistista)
Rco akSare parame vyoman
yasmin devaa adhi vishve niSeduH.
yastanna veda, kim Rcaa kariSyati.
ya it tad vidus ta ime samaasate.
(ritshoo aksharee paramee vjooman
jasmin deevaa adhi vishvee nisheeduhu.
jas tan na veeda kim ritshaa karishjati;
ja it tad vidus, ta imee samaasatee)
Tuo sana 'akSare' on mm. sikäli kiintoisa,
että se voidaan tulkita tatpuruSa samaasaksi
(yhdyssanaksi tyyppiä tatpuruSa), jolloin sen voidaan katsoa merkitsevän
(äänne) a:n "rikkoutuminen" (fysiikassa spontaani
sekventiaalinen symmetrian rikkoutuminen, johon
perustuu mm. se, että materiaalinen universumi ylipäätään
on olemassa eli aineen ja antiaineen välillä vallitsee
määrällinen epäsymmetria, jota ilman koko universumi
olisi annihiloitunut saman tien Big Bangin jälkeen??).
Toisaalta 'akSare' (perusmuoto 'akSara') voidaan tulkita
bahuvriihinä, jolloin se merkitsee 'tuhoutumaton'.
Kukin käyttäköön mielikuvitustaan sen pähkäilemiseen,
mitä kaikkea tuosta voisi seurata...
:
Lääh, puuh...