seuraava »

[sideman]

Yllättävän moni suomalainen naisen nimi omaa jonkin spesifisen merkityksen sanskrit'issa.
Toki usea noista nimistä on sellainen, joka esiintyy henkilön nimenä myös lukuisissa muissa
kielissä, mutta suomen kielessä ne lausutaan lähestulkoon samalla tavalla kuin sanskritissa.

Merkittävin poikkeus on se, että sanskrit'issa lyhyt a-äänne on lievästi redusoitunut,
kenties hieman o-hon vivahtava vokaali.

Tässä muutamia satunnaisehkossa järjestyksessä:

anita [an-ita -- sidis]    mfn. not gone to , not having obtained Ragh. ix , 37 ; destitute of , (%{am}) n. not deviating from (abl.) , KaushBr.

anna    mfn. ( %{ad}) , eaten L. ; (%{a4nnam}) n. food or victuals , especially boiled rice ; bread corn ; food in a mystical sense (or the lowest form in which the supreme soul is manifested , the coarsest envelope of the Supreme Spirit) ; water Naigh. ; Vishn2u ; earth L.

tarya [tarja -- sidis]   m. N. of a man RV. v , 44 , 12.

sara   a. fluid, liquid; (f. {I}) running, moving, going (---). f. {sarA3} brook, {sarI} waterfall.
saara   1 a. driving away, removing; m. course, way (only ---).
saara   2 m. n. the interior firm parts of a body; firmness, solidity, strength; property, wealth; substance or essence of anything; nectar; water.

taru   1 a. rash.
taru   2 m. tree.

miina   m. fish, poss. {-vant}.

sanna   a. set down; sitting, resting; sunk, low (sound), languished, exhausted, extinguished, perished, dead.

arya [arja]   1 ({arya3}) a. faithful, devoted, pious, attached, kind.
arya   , f. {A} 2 a man or woman of one of the first three castes, esp. a Vai‡ya.

marya   m. man, esp. young man, lover, suitor; pl. men, servants, attendants.

eva [eeva]   2 a. speedy, quick; m. (mostly pl.) course, way, custom, manner, use.
eva, evA   1 adv. so, even so; certainly, really; even, just, exactly, [[,]] emphasizing the prec. word or only expl., often connected with a pron. or another adv., e.g. {sa eva, etadeva, ityeva, tathaiva, naiva, caiva; eva ca, eva vA}, etc.

[Indium]

  Monellakaan noista ei kyllä tutuille pröystäillä.

Hauska aloitus 

[sideman]

Monellakaan noista ei kyllä tutuille pröystäillä.

Hauska aloitus  

On syytä ottaa huomioon, että noilla ei mitään "tieteellistä" arvoa ole.
Ne lienevät silkkaa sattumaa ja perustunevat siihen, että sanskritin ja
suomen foneettiset piirteet muistuttavat joiltakin osin toisiaan.

Esim. Sara/Saara lienee raamatullista alkuperää ja lähtöisin heprean
sanasta/nimestä 'sarah' (jossa h-äänne on mykkä). Sanan merkitys on prinsessa...

 

Lisäys: kiintoisaa on kuitenkin se, että miesten "homonimiä" (nimiä, jotka ovat homonyymejä
skrt sanain kanssa) tuntuu olevan paljon niukemmin kuin vastaavia naisten nimiä...

Wiki:

Homonymia (muinaiskreikaksi ὁμωνυμία 'samannimisyys; monitulkintainen sana') tarkoittaa kielitieteessä sanojen rakenteellista monitulkintaisuutta. Sanat ovat keskenään homonyymeja, jos ne kirjoitetaan tai äännetään samalla tavalla mutta niillä ei ole muuten mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos kyse on nimenomaan kirjoitusmuotojen yhteneväisyydestä, puhutaan homografiasta. Samoin äännettyjä sanoja taas kutsutaan homofoneiksi riippumatta kirjoitusasusta.

Koska suomen kirjoitus on suhteellisen foneemista, suomen kielen homonyymit ovat yleensä sekä homografeja että homofoneja. Joissain yhteyksissä tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Puhekielessä sanat kuin ja kun saatetaan molemmat lausua [ku(n)], mutta, jos ne silti kirjoitetaan eri tavalla, ne ovat homofoneja olematta samalla homografeja. Esimerkiksi englannin kirjoitusjärjestelmän idiosynkrasia tarjoaa enemmän mahdollisuuksia. Sanat two ja too ovat homofoneja, mutteivät homografeja. Lead merkityksessä 'johtaa' ja lead 'lyijy' taas ovat homografeja, mutteivät homofoneja ([li:d] vs. [lɛd]).

[Lilli]

Löysin vuosia sitten omalle nimelleni sanskriitinkielisen merkityksen. Nimeni tarkoittaa siis Jumalten leikkiä. 

[sideman]

Löysin vuosia sitten omalle nimelleni sanskriitinkielisen merkityksen. Nimeni tarkoittaa siis Jumalten leikkiä.  

lIlA ["suomalaisittain": liilaa*]   f. (derivation doubtful) play , sport , diversion , amusement , pastime MBh. Ka1v. &c. ; mere sport or play , child's play , ease or facility in doing anything ib. ; mere appearance , semblance , pretence , disguise , sham Ka1v. Katha1s. Pur. (ibc. sportively , easily , in sport , as a mere joke [903,3] ; also = %{lIlayA} ind. for mere diversion , feignedly) ; grace , charm , beauty , elegance , lovelniess Ka1lid. Katha1s. Ra1jat. ; (in rhet.) a maiden's playful imitation of her lover , Dalar. Sa1h. Prata1p. ; a kind of metre (4 times $) Col. ; N. of a Yogini HParis3

Sana brahma-liilaa viittaa muistaakseni siihen, että brahman sallii universumin "luotua" (luoda itsensä, äh...),
koska Hän aika ajoin tyrtyy omaan täydellisyyteensä, tai jotain.

 :

* vrt. sm. lelu; no, ei vaiskaan: oikeasti suomen 'lelu' lienee eräänlainen lyhenne sanasta 'leikkikalu'... 

[sideman]

Mulla on käsitys että sanskriitin äänteet merkitsisivät jotakin ominaisuutta, esim (hatusta vetäen esimerkin antamiseksi) a avoimmuutta, b brutaalisuutta jne, ikäänkuin äänteen värähtely olisi synkroninen ominaisuuden värähtelyn kanssa.

Sanskritin (tuota lyhyt-iillistä muotoa taidetaan suosia nykyään lingvistienkin keskuudessa?) äänteet
ovat pääosin tuttuja myös esim. latinalaisesta kirjaimistosta. "Hinduilla" (veda-kulttuurin edustajilla) vaan tuntuu olevan hillitön
hinku analysoida kaikkea mahdollista niin perusteellisesti "kuin sielu sietää". Niinpä kielen äänteitäkin
lienee analysoitu heidän taholtaan pohjamutia myöten.

En ole tuohon juurikaan sen syvällisemmin tutustunut, mutta MMY'n edustaman perinteen mukaisesti esim. äänne 'a' edustaa
totaalista abstraktiota eli, yhdeltä kantilta asiaa tarkastellen, esim. brahma-jumaluutta (brahmania eli absoluuttia).

Ottakaamme esimerkiksi pätkä asya-vaamasya -suuktasta eli -hymnistä (alkaa sanoilla asya vaamasya palitasya hotus...), joka tuntuu olevan MMY'n yksi suosikeista Rg-vedassa. Sen 39. värssy menee jotenkin tälleen (ulkomuistista)

Rco akSare parame vyoman
yasmin devaa adhi vishve niSeduH.
yastanna veda, kim Rcaa kariSyati.
ya it tad vidus ta ime samaasate.

(ritshoo aksharee paramee vjooman
jasmin deevaa adhi vishvee nisheeduhu.
jas tan na veeda kim ritshaa karishjati;
ja it tad vidus, ta imee samaasatee)

Tuo sana 'akSare' on mm. sikäli kiintoisa,
että se voidaan tulkita  tatpuruSa samaasaksi
(yhdyssanaksi tyyppiä tatpuruSa), jolloin sen voidaan katsoa merkitsevän
(äänne) a:n "rikkoutuminen" (fysiikassa spontaani
sekventiaalinen symmetrian rikkoutuminen, johon
perustuu mm. se, että materiaalinen universumi ylipäätään
on olemassa eli aineen ja antiaineen välillä vallitsee
määrällinen epäsymmetria, jota ilman koko universumi
olisi annihiloitunut saman tien Big Bangin jälkeen??).

Toisaalta 'akSare' (perusmuoto 'akSara') voidaan tulkita
bahuvriihinä, jolloin se merkitsee 'tuhoutumaton'.

Kukin käyttäköön mielikuvitustaan sen pähkäilemiseen,
mitä kaikkea tuosta voisi seurata...

 :

Lääh, puuh...

[sideman]

Tässä muutama lisää:

anya    [anja] 1 (3) n. inexhaustibleness (as of the milk of cows) AV. xii , 1 , 4 (cf. %{a4nyA}.).

anya    2 %{as} , %{A} , %{at} , other , different ; other than , different from , opposed to (abl. or in comp.) ; another ; another person ; one of a number


anu    2 m. a non-A1ryan man RV. ; N. of a king (one of Yaya1ti's sons) ; of a non-A1ryan tribe MBh. &c.

anu    3 ind. (as a prefix to verbs and nouns , expresses) after , along , alongside , lengthwise , near to , under , subordinate to , with. (When prefixed to nouns , especially in adverbial compounds) , according to , severally , each by each , orderly , methodically , one after another , repeatedly. (As a separable preposition , with accusative) after , along , over , near to , through , to , towards , at , according to , in order , agreeably to , in regard to , inferior to Pa1n2. 1-4 , 86. As a separable adverb) after , afterwards , thereupon , again , further , then , next.

(aNu    mf(%{vI}) n. fine , minute , atomic ; (%{us}) m. an atom of matter ; `" an atom of time "' , the 54 , 675 , 000th part of a muhu1rta (of 48 minutes) ; )

(aiNa    mf(%{I})n. (fr. %{eNa}) , produced from or belonging to the male black antelope Ya1jn5. i , 258 Ka1s3. on Pa1n2. 4-3 , 159.
2    aina    %{As} m. pl.N. of a people MBh. (ed. Calc.) xiii ; (v.l. %{aila}.) )

aila    m. (fr. %{ilA} = %{iDA}) , a descendant of Ila1N. of Puru1ravas

aira    mfn. (fr. %{i4rA}) , relating to or consisting of water or refreshment or food

alina    %{As} m. pl.N. of a tribe RV. vii , 18 , 7.

asta    1 mfn. (perf. Pass. p. 2. %{as}) , thrown , cast Ragh. xii , 91 ; (%{a4n-} neg.) S3Br. iii ; (only in comp.) thrown off , left off , set aside , given up (as grief. anger , a vow , &c.) VP. Katha1s. &c. ; (%{A4}) f. a missile , an arrow AV.

asta    2 n. home RV. AV. S3Br. ; m. setting (as of the sun or of luminaries) VarBr2S. Su1ryas. ; `" end , death "' see %{asta-samaya}

[Anitaaah]

anita [an-ita -- sidis]    mfn. not gone to , not having obtained Ragh. ix , 37 ; destitute of , (%{am}) n. not deviating from (abl.) , KaushBr.

Heh ...  !!!