seuraava »

[sideman]

Väitetään, että ihmisen on hyvä välttää runsasta natriumin saantia.

Olen viime aikoina melko hyvällä menestyksellä käyttänyt ruokasoodaa eli
natriumvetykarbonaattia (NaHCO3; edelleen käytetään
myös vanhempaa, hieman virheelliseen kemialliseen analyysiin perustuvaa
nimeä natriumbikarbonaatti...) lievähkön närästyksen kontrolloinnissa.

Heräsi kysymys: kuinka paljon ruokasoodassa on natriumia verrattuna
samaan määrään ruokasuolaa eli natriumkloridia (NaCl)? Mahtaako
kellään olla niin paljon kemian tuntemusta, että kykenisi tuohon vastaamaan?

 

[Indium]

Uninen ja skumppajurrinen vastausyritelmä:

NaHCO3 = yks natrium, yks vety, yks hiili, 3 happea per molekyyli
NaCl = yks natrium ja yks kloori per molekyyli

Natriumin atomimassa ~23
Kloorin 17
Vedyn ~1
Hiilen ~12
Hapen 16

Eli soodalle 23/(23+1+12+48) eli ömm päässälaskua... 23/84 joka on 0.3 ja ina päälle per molekyyli
suolalle 23/(23+17) eli 23/40 eli yli puolet per molekyyli

Eli rapiat kolkyt prossaa vs. rapiat viiskyt. Laskenko vielä tarkemmin ja korrektimmin ja vähemmän skumpan kuplivasti vai meetkö tällä?

[Eklektikko]

Väitetään...

Noh, tuotahan väittää sama taho, joka käskee syömään hiilihydraatteja niin paljon päivittäin, että tuon hiilihydraattimäärän tuottama insuliinin määrä vaikuttaa munuaisiin tällä tavoin:
- Munuaiset pidättävät suolaa elimistössä enemmän kuin olisi tarkoitus
- Munuaiset pidättävät virtsahappoa elimistössä enemmän kuin olisi tarkoitus
- Munuaiset päästävät virtsan mukana enemmän C-vitamiinia pois elimistöstä kuin olisi tarkoitus

Niinpä Terveyden Hävittämisen Laitoksen suolasuositukset ovat kyllä konsistentteja sen muiden suositusten kanssa: Jos vetää sianlihotusmääriä hiilihydraatteja, niin silloin onkin vältettävä suolaa viimeiseen asti sen insuliinin munuais-vaikutusten vuoksi. Tämä tosin on vaikeaa, koska iso osa ihmisten suolasta tulee tämän saman laitoksen siunaamasta leivästä ja teollisista elintarvikkeista.

Jos taas syö tuoreista raaka-aineista tehtyä ruokaa jonka makrosuhteet ovat enemmän ihmiselle lajityypilliset, niin ei tule tuota insuliinin vaikutusta munuaisiin ja suolaa (mutta huom, luonnollista suolaa, ei teollisesti putsattua!) voi syödä huoleti sen verran kuin suussa maistuu hyvältä - makuaisti kertoo hyvinkin tarkasti onko suolan tarvetta vai ei, kun sitä ei ole häiritty teollisilla elintarvikkeilla ja lisäaineilla.

Minä jouduin lisäämään suolan käyttöä reippaasti tiputettuani hiilihydraattimäärää, rupesi tulemaan nimittäin kramppeja vaikka magnesiumin saanti oli kunnossa, suola auttoi sitten siihen.

Summa summarum: Suolasta ei tarvitse huolehtia, ellei muutenkaan syö kuten THL suosittaa. 

[sideman]

Eli rapiat kolkyt prossaa vs. rapiat viiskyt. Laskenko vielä tarkemmin ja korrektimmin ja vähemmän skumpan kuplivasti vai meetkö tällä?

Kiitoksia, aivan riittävän tarkka laskelma!   

[sideman]

Minä jouduin lisäämään suolan käyttöä reippaasti tiputettuani hiilihydraattimäärää, rupesi tulemaan nimittäin kramppeja vaikka magnesiumin saanti oli kunnossa, suola auttoi sitten siihen.

Summa summarum: Suolasta ei tarvitse huolehtia, ellei muutenkaan syö kuten THL suosittaa. 

Miten niitä kramppeja voi tulla, jos kyseessä on ihmiselle lajityypillinen ruokavalio?
Ei kai "luolamiehet ja -naiset" yleensä saaneet natriumia muualta kuin ravinnostaan?

[sideman]

Niinpä Terveyden Hävittämisen Laitoksen suolasuositukset ovat kyllä konsistentteja sen muiden suositusten kanssa: Jos vetää

Hmmm...maailman terveimmistä lapsista tulee maailman sairaimpia aikuisia? Onko takana ylikansallisen
Big Pharman salaliitto? Suomalaiset ovat jonkinlaisia koekaniineja sille, mitenkä lääkkeille saadaan
maximaalinen menekki??

 

[Eklektikko]

Miten niitä kramppeja voi tulla, jos kyseessä on ihmiselle lajityypillinen ruokavalio?
Ei kai "luolamiehet ja -naiset" yleensä saaneet natriumia muualta kuin ravinnostaan?

Luonnonkansat syövät mm. suolapitoisia maa- ja savilajeja. Esim. Tyynen-Meren alueella on yksikin kansa, jonka perinneherkkuihin kuuluu tietystä savilajista tehdyt 'kakut.'

Eläimetkin käyvät syömässä suolapitoisia maakerroksia silloin kun on suolan tarve, miksi ihminen ei tekisi niin? Yhdessä luontodokkarissa näytettiin jostain nimenomaan Tyynen.Meren saarelta sellainen suolapitoinen maaseinämä ja sen luokse johti iso määrä eläinten polkuja ja seinämä oli aivan kulunut, kun eläimet käyvät suolanhimossaan sitä nuolemassa. Miksi ihminen toimisi mitenkään toisin? Takuulla ovat metsästäjä-keräilijä heimot tienneet omien vaellusalueidensa suolapaikat aika tarkkaan. Se, että suolaa ei ole käytetty säilönnässä on sitten taas ihan toinen juttu.

Ja meren rannalla asuvat ihmiset ovat taatusti myös löytäneet kuivuneita suolakerroksia.