seuraava »

[sideman]

Iltalehti:

Miehen kova kuori saattaa kätkeä alleen melkoisen pehmon. (COLOURBOX)

Britannian postilaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan miehet kokevat voimakkaampia tunteita kuin naiset, kun heille näytetään koskettavaa kuvamateriaalia.

Neurologiseen tutkimukseen erikoistuneen Mindlabin tekemässä tutkimuksessa verrattiin viidentoista isän ja äidin reaktioita erilaisiin kuviin ja videoihin.

Reaktioita mitattiin sormiin kiinnitetyillä antureilla. Koehenkilöille esitettiin autuaaksi, hauskaksi, jännittäväksi ja sydäntä lämmittäväksi luokiteltua kuvamateriaalia.

Tutkimuksessa miehet reagoivat fyysisesti peräti kaksi kertaa naisia voimakkaammin sydäntä lämmittäväksi kategorisoituun aineistoon. Muunkin materiaalin kohdalla miesten reaktiot olivat marginaalisesti naisia vahvempia.

Erityisesti video, jossa sotilas palasi sodasta ja tapasi taas tyttärensä, aiheutti todella vahvan reaktion miehissä.

Tutkimukseen osallistuneet miehet kuitenkin vähättelivät tuntemuksiaan jälkikäteen tehdyssä kyselyssä. Naiset puolestaan totesivat kokeneensa voimakkaampia tunteita, kuin mitä heidän fyysiset reaktionsa olivat antaneet ymmärtää.

- Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että miehet tuntevat aivan yhtä vahvasti kuin naiset, ja joskus jopa voimakkaammin, mutta ovat vähemmän halukkaita ilmaisemaan tunteitaan avoimesti, yhteiskunnan heille asettamien odotusten vuoksi, neuropsykologi David Lewis kommentoi tutkimustuloksia.

[Ritsa]

Olen miettinyt samaa asiaa jo jonkun aikaa. Kovin sitä ollaan viime vuosina painotettu kuinka naiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden. Se on ihan totta monissa maissa ja tietyissä tapauksissa. Mutta mielestäni miehet ovat piilottaneet suuren osan feminiinisyyttään kulttuurin jne. takia. Tästä johtuen juuri tuntuu olevan yleinen käsitys, että miehet eivät tuntisi hirveästi mitään. Sen seurauksena naiset kohtelevat helposti miehiä kuin he eivät välittäisi mistään tai tuntisi mitään.

Nämä ovat kyllä todella räikeitä yleistyksiä, mutta haluan tasa-arvoa kaikille. Itselläni on ainakin äärimmäisen voimakkaat tunteet, mutta ne avautuivat vasta alle vuosi sitten kunnolla. Mielestäni nyt on menossa aika, jolloin pyhä naiseus ja pyhä miehisyys vaatii tasapainottamistaan jokaisessa meissä. Itse olen ainakin sinut sen kanssa, että saatan olla ensi elämässä nainen. Ja Kuuhan on meissä jokaisessa se feminiinen puoli Aurinkoon nähden. Ehkä tuo yleinen käsitys naisten tunteellisuuden vahvuudesta tulee juuri siitä, että he ovat sillä tasapainottaneet miesten feminiinisyyden epätasapainoa. Toisaalta mikä on naisten maskuliinisuuden tasapainon laita? Ovatko miehet tasapainottaneet sitten sitä?

[Eklektikko]

Tässä on kyse ihan vaan siitä mitä olen tolkuttanut jokaisessa asiaa vähääkin sivuavassa keskustelussa tälläkin palstalla vuosikausia:

Jokainen ihminen syntyy kaikkien mahdollsiten potentiaalien kanssa, vaikka toki toiset niistä ovatkin hänessä luonnostaan voimakkaampia. Sitten ympäristö alkaa opettaa hänelle, että jotkut hänen ominaisuutensa ovat ei-toivottuja ja toiset toivotumpia. Lapsi reagoi tähän piilottamalla ne ei-toivotut ominaisuutensa. Eikä lapselle tarvitse sanoa sanaakaan jotta tämä tapahtuisi, lapset osaavat kyllä lukea ruumiinkieltä ja äänensävyä. Tutkimukset ovat osoittaneet että jo hoitajat synnytyslaitoksella pitävät vastasyntyneitä eri tavoin sylissä niiden sukupuolesta riippuen ja puhuvat niille myös eri tavoin.

Vastasyntyneiden tyttö- ja poikalasten aivot ovat huomattavan paljon samanlaisemmat (vaikka ovatkin toki myös sukupuolille tyypillisillä tavoilla erilaiset) kuin tyttö- ja poikalasten aivot vuotta tai paria myöhemmin; ympäristö tuottaa niitä eroja välittömästi syntymän jälkeen. Puhumattakaan sitten niistä karmeuksista, mitä päiväkotitutkimus 2012 paljasti ja jotka olivat täysin linjassa vastaavan Ruotsissa muutaman vuoden aiemmin tehdyn tutkimuksen kanssa.

Kyse on tässä siis vain siitä, mitä on kussakin kulttuurissa sallittua näyttää. Tosiasiassa yksilöiden väliset erot voivat olla kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin sukupuolten väliset keskimäärin.

[sideman]

Kyse on tässä siis vain siitä, mitä on kussakin kulttuurissa sallittua näyttää. Tosiasiassa yksilöiden väliset erot voivat olla kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin sukupuolten väliset keskimäärin.

Jotenkin tuntuu luonnolliselta, että miehet ovat keskimäärin tunteellisempia esim. lasten suhteen kuin naiset,
koska miehillä ei ole sellaista luontaista sidettä lapsiinsa kuin naisilla. Lapset esim. antavat naisille seksuaalisia
viboja nänniä imiessään? Mitä tunteettomampi "luolamies"  on ollut lapsensa
suhteen, sitä todennäköisempää on, että lapsi on jäänyt vaille miehen suojelevaa vaikutusta, ja saattanut poistua "kierrosta"
jo ennen sukukypsyyttään?

Ja kaiken kukkuraksi naisten laimeampia tunteita on helpompi ilmaista täytymättä pelätä naurunalaiseksi joutumista?
Miehet sitten kantabaareissaan muutaman bissen jälkeen itkevät kaverinsa olkaa vasten? Tai nauravat niin että
tyrät rytkyy?

[Eklektikko]

Tai sitten miehen tunteet ovat kauttaaltaan voimakkaammat. Kyse voi olla hormonaalisistakin tekijöistä. Kannattaa muistaa, että yksinäinen ydinperhepariskunta lapsineen ei ole selvinnyt hengissä ollenkaan siellä luonnontilassa. Ympärille tarvitaan se heimo, jonka luonnollinen koko on 30-150 henkeä. Luonnonolosuhteissa lapsi kasvaa isossa joukossa naisia, vanhuksia, muita lapsia jne. Nykyinen ydinperhemalli on erittäin luonnoton lajillemme.

Heimo pitää kyllä huolta kaikista, tosin paremmin toki menee jos on kaksi huoltajaa perheyksikössä ja kyllä varmaan geenilinjakin silloin säilyy paremmin. Geenit kyllä pistävät miehen suojelemaan naistaan ja lapsiaan ja kun nykyään miehen malli on muuttunut niin, että mieskin voi hoitaa lapsia, on huomattu että ihan samanlainen tunnesuhde syntyy kyllä isän ja lapsenkin välille, jos vain sitä yhdessäoloa ja läheisyyttä on riittävästi.

MIehet itkevät kantabaarissa kaverin olkaa vasten kännissä sen vuoksi, että alkoholi lamaa estot ja siten myös kulttuurillisen ohjelmoinnin sitä vaikutusta, jonka vuoksi miehet yleensä eivät näytä tunteitaan.

[Ritsa]

Mjoo. Sitten kun tukahduttaa tunteet kulttuurin jne. vaikutuksesta niin saattaa sen johdosta helposti alkaa halveksumaan "heikkoja" eli tunteellisia. Tunteellisuushan on myös avoimuutta ja muurien laskemista. Eli syvemmin ajateltuna tunteiden piilottajat eivät helpolla luota toiseen tai edes itseensä. Kuuluuko siihen sitten alitajuinen uskomus, että muut eivät hyväksy minua silloin kun vaikka itken? Tai että sitten olen suojaton ja minua käytetään sen johdosta hyväksi tai pidetään pilkkana eli menetän asemani? Jos tukahduttaa vaikka itkun niin uskon, että se energia tulee esiin sitten muuta kautta, eikä välttämättä niin lempeästi. Toisaalta jos tukahduttaa itkun niin eikö se silloin vaikuta myös sen vastakohtaan eli iloon? Ilot pienenevät sitä mukaa kun tunteet tukahtuu?

[Eklektikko]

Itkun tukahduttamisen ikävin puoli on se, että kuten kaikki tunteet yms. se noudattaa tätä kaavaa:
Se mitä vastustat, pysyy.

Itkun osalta tämä on erityisen helppoa havaita: Jos antaa tulla vaan ja vollottaa täysiä, itku saattaa mennä ohi alta minuutin. Jos taas pidättelee, voi olla itkuinen olo vaikka päiväkausia.

Vahvuuteen sairastuneet - eli ne jotka piilottavat oman haavoittuvuutensa - yleensäkin halveksivat heikkoutta, mutta sekin noudattelee vain taas yhtä psykologista lainalaisuutta: Sitä mitä itsessäsi eniten piilotat ja kiellät, sitä inhoat ja halveksit eniten kun näet sitä muissa ihmisissä.

Ja tähän päälle sitten ne kulttuurilliset oletukset eli 'tosimies ei itke.' Oletus siitä että ei hyväksytä miehenä jos itkee, ei edes ole alitajuinen, se on ihan ääneen sanottu asia usein ja itkevä mies voi kohdata pilkkaa muilta miehiltä ihan suorasanaisestikin tietynlaisissa porukoissa.

[Indium]

Tutkimuksen julkaisija on Britannian postilaitos...? 

[Varjotar]

Miehet ei ajattele asioita tunteilla eikä liian pitkälle. Jotkut asiat on vähä liianki yksinkertaisia miesten päässä..

[Downtempo]

"Erityisesti video, jossa sotilas palasi sodasta ja tapasi taas tyttärensä, aiheutti todella vahvan reaktion miehissä."

Niinno, ehkä miehet mielletäänkin enemmän sankareiksi. "sankari palaa kotiin".
Miehille ehkä ominaisempaa ajatella näin, jopa itsestään jos hän kuvittelee tilanteen niin. ei nyt välttämättä palanneensa sodasta.
Mutta olleensa jossain raskaassa velvollisuudessa, ja kotona odottaa perhe isäntää. ja lopputulos on sama.

Suppeaakin suppempi testi. Tunteellisuuskin on niin monimuotoinen asia, että olisi ollut suotavaa, että tässä olisi tähdennetty, että mihin tässä pyritään, tai mihin asiaan kiinnittää huomiota.

[sideman]

Kenties miehen tunteet ovat pääsääntöisesti primitiivisempiä, lähempänä vaikkapa koiran tunteita.

Naisten tunteissa lienee voimakkaammin mukana älyllinen komponentti. He saattavat
olla selvästi  laskelmoivampia tunnereaktioissaan, vaikka se ei välttämättä lienekään
kovin tietoista.

[Indium]

Tunnereaktioita itseään ei voi laskelmoida. Vain sitä, mitä niistä päästää pintaan tai mitä tunteita sanoo kokevansa.

[sideman]

Tunnereaktioita itseään ei voi laskelmoida. Vain sitä, mitä niistä päästää pintaan tai mitä tunteita sanoo kokevansa.

Ajattelin lähinnä sitä, että evoluutio on varustanut naiset "ohjelmakoodilla", joka pyrkii valitsemaan
kuhunkin tilanteeseen sopivimman tunteen tai jonkin tietyn tunteen voimakkuusasteen. Ei siis ole kyse tietoisesta laskelmoinnista!

No joo, taitaa olla ihan huuhaata...  :

[Indium]

No siis tottakai tunteilla on funktio. Niiden pitäisi toimia tietyllä tavalla, joka ohjaa käytöstämme mielekkäästi selviytymisen kannalta. Mutta miksi se olisi niin vain naisilla? Oma näkemykseni on, että tuo toimii joko paremmin tai huonommin, riippuen siitä onko ihmisellä vakavia traumoja, neurologisia ongelmia tms, riippumatta sukupuolesta.

[Ritsa]

Joo, kyllä näin miehenä särähtää hieman korvaan nuo sideman sukupuoliero-kommentit. Varsinkin jos sanotaan, että sun tunteet muistuttaa eniten koiran tunteita! Olen sitä mieltä edelleen, että ne erot tulevat enemmän kulttuurin vaikutuksesta, vanhemmilta geeneistä ja kasvatuksesta sekä sielulta tai astrologiselta syntymäkartalta.

Mielestäni nuo voivat selittää näitä eroja yksilöiden välillä aivan riittävästi. Ei ole tarvetta yleistää noin puolta maailman ihmisistä sukupuolen perusteella. Vaikka yleinen käsitys lienee mahdollisesti se, että naiset olisivat tunteellisempia. Mutta tälläiset yleistykset voivat haitata ihmisten objektiivista näkemistä.