Kaunista perjantaita ihan jokaiselle!
Olen jo aamulla ennen kukonlaulua käynyt lenkillä ja kotiin palattua syöpäsin ja oikasin itteni sohvalle.
Unihan siinä tuli,mutta millanen....Yäk!
Istuin autossa.Kyytiläisinä en muista muita kuin poikani.Autosta noustessa huomaan,että etupenkkien turvavöissä on lukkeja,molemmissa vöissä yksi. Lisäksi peruutuspeilillä huomaan ison musta-keltaisen hämähäkin. Päivittelen unessa,että mistäs ihmeestä hämikset on kyytiin tulleet ja miten en huomannut niitä aiemmin,lukkikaan kun ei ole ihan pieni hämis.
Seuraavassa "kuvassa" olemme sisätiloissa,ilmeisesti keittiössä, seuranani hetken aikaa poikani sekä mieheni poika. Oma poikani katoaa kuvasta johon kin.Jään mieheni pojan kanssa hämis jahtiin ja sehän varsinainen jahti onkin! Jahtaamme sitä isoa karvaista hämistä-kunnes tajua että sehän jahtaakin minua! Olemme hämiksen kanssa silmäkkäin ja otus aukoo pieniä saksiaan kurotellen minua kohti.Käteeni osuu violetti pallo-ilmapallo-ja järkytyksekseni hämis aikoo hyökätä minua kohti!Otus ponnistaa alustaltaan ja samanaikaisesti minä heitän ilmapallon sitä kohti. Pallohan menee rikki-niin uumoilinkin.Saan väistettä sen verran etä hämis tipahtaa jonnekkin.Kauhea etsiminen onko se minun vaatteissa.Mieheni poika on tyynesti seurannut tilannetta vieressä. Käymme jossakin toisessa huoneessa mutkan ja minä vain jatkan päivittelyä hämiksestä.
Palaamme pojan kanssa keittiöön nyt tarkoituksena nististää tuo ällötys.Minua ei pelota,ihmeellistä,ärsyttää vain.
Olotilani muuttuu pelokkaaksi siinä vaiheessa kun tämä hemmetin otus alkaa liidellä joka kohdasta minua kohti.Koitan jollakin rievulla osua siihen ja välillä osunkin,mutta ei siitä mitään tehoa ole.
Heräsin unesta ilmeisesti siinä vaiheessa kun otus pääsi niin hyvään piiloon.Näin ainakin muistan herättyäni miettineen,hyvä kun se ei saanut minuun otettaan.Tappanut olisi!