Sivuja: 1 [2] 3 4 5
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: [EVVK?], devanaagarii'ta kirjain kerrallaan!  (Luettu 38193 kertaa)
0 jäsentä ja 5 vierasta katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #15 : 19.08.2014 11:43:03 »

Sibilantit (suhuäänteet) s  ja  sh

sa      स        सम  sama (same)   :Smiley

sha     श     शान्ति  shaanti (peace; calmness of mind. Huom: nti = "int", eli
lyhyt i on ekana tavussaan, vaikka äännetään viimeisenä!!)


Tehtävä: pähkäile, mitenkä konsonanttimerkkeihin sisältyvä lyhyt a-äänne pidennetään...  Wink
« Viimeksi muokattu: 19.08.2014 11:47:27 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #16 : 19.08.2014 12:31:06 »


"Helpoista" konsonanteista lienee enää jäljellä h

ha      रि  hari (mm. ruskea)


Kuinka moni haluaa, että esittelemme myös "hankalammat" konsonantit?

 coolsmiley

« Viimeksi muokattu: 19.08.2014 13:16:41 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #17 : 22.08.2014 13:23:03 »

Tutustukaamme tänä week-endinä myös muihin kuin edellä esiteltyihin sananalkuisiin* vokaalimerkkeihin.

Useimmat sanskritin tavut päättyvät vokaaliin, joko pitkään tahi lyhyeen, tai sitten diftongiin (ai tai au).
Sanan sisällä ja lopussa vokaali on merkitty (lähes?) aina konsonanttiin liitetyllä lisämerkillä, diakriitilla eli tarkkeella.

Tarkastelkaamme ekana sanansisäisen tai -loppuisen pitkän a-vokaalin diakriittia. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan
konsonanttimerkkiä seuraava pystyviiva (vertailun vuoksi ekana lyhyt-aallinen konsanttimerkki; lyhyt
a siis sisältyy konsonanttimerkkiin ellei jokin diakriitti sitä korvaa):

 ka क   ल  kala (mykkä)  -- (pitkä-aallinen vertailusana:)  kaa का   काkaala (mm. aika)

laa  ला  कला   kalaa (taide; EI siis fisua... :Smiley)

* Tämä on melko harhaanjohtava käsite, mutta siitä kenties tarkemmin tuonnempana.
Parhaiten se soveltuu kuvaamaan sanakirjain vokaalistoa...
. Wink
« Viimeksi muokattu: 22.08.2014 14:12:14 kirjoittanut sideman » tallennettu
Indium
Vieras
« Vastaus #18 : 22.08.2014 14:18:11 »

Assimeiningistä puheen ollen, ei se ketju sikurin laksatiivisista vaikutuksista, vaan eräs toinen, nimeltämainitsematon, ehkäpä varsin vahvasti tämän kommentin sijaintiin liittyvä ketju....  coolsmiley Grin smitten

Anna mennä vain ne hankalatkin konsonantit.  angel
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #19 : 22.08.2014 14:29:15 »


Anna mennä vain ne hankalatkin konsonantit.  angel

Ok, mutta ostetaan välipalaksi vähän vokaaleita...  Shocked
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #20 : 22.08.2014 14:37:34 »

( म  tama  [pimeys] )

 tu   तु   tula  तुल  (horosk. Vaaka)

Kun (tässä tapauksessa) t-konsonantin alla oleva lyhyen u-äänteen diakriitti
käännetään 180 astetta, saadaan pitkän uu-äänteen diakriitti:


tuu   तू   tuula  तूल (mm. puuvilla)


Muistutus: diakriitit poistavat konsonanttimerkkeihin oletusarvoisesti sisältyvän
lyhyen a-äänteen...

« Viimeksi muokattu: 23.08.2014 10:18:12 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #21 : 22.08.2014 22:09:38 »

Harjoitustehtävä -- translitteroi seuraava devanaagarii-pätkä lat. kirjaimin(normaalisti ei käytetä tavuviivoja):

ल-नाम-न्या   (Lootus-nimi-tyttö: tyttö nimeltä Lootus).

Vastaus:


kamala-naama-kanyaa
     Grin

« Viimeksi muokattu: 22.08.2014 22:27:55 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #22 : 23.08.2014 08:50:07 »


(स  kasa  [touch stone])

ki   कि   kila  किल   (really?  etc)

kii      की       kii
la   कील  (naula, kiila)

 
« Viimeksi muokattu: 23.08.2014 08:54:15 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #23 : 23.08.2014 10:31:51 »

Sanskritin e-äänne edustaa varhemman kielimuodon diftongia 'ai' . Näinollen e-äännettä
voidaan tavallaan ajatella a:n ja i:n "yhteensulautumana". Juurikin tuon vuoksi e
äännetään käytännössä aina pitkänä . (Poikkeuksen muodostavat runomitalliset lyhentymät
muinaisintiassa - enkuksi vedic eli [vanhemman] veda-kirjallisuuden kieli - jota myös
kutsutaan usein sanskritiksi, vaikka tarkalleen ottaen se on anakronismi, heh...).

de  दे   deva [deeva]  देव  (jumala, Jumala, jne)

(Konsonantin jälkeisen) e-äänteen diakriitti on siis "koukku" konsonanttimerkin yläpuolella!

Reminder: "sananalkuinen" (tarkemmin esim. runomuotoisessa tekstissä säkeenalkuinen) e:

 ए        एव  eva
« Viimeksi muokattu: 24.08.2014 10:30:15 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #24 : 23.08.2014 10:41:33 »

Mitä edellä totesimme e:stä pätee myös o-äänteeseen. Se on a-äänteen ja u-äänteen sulautuma.

o  ओ  om म्  (oom; käännetään joskus mm. amen)

so  सो  सोम  (sooma; mm. nektari; Kuu tai Kuun jumaluus)


o-äänteen diakriitti on samanlainen koukku kuin e-äänteellä, mutta pitkän aa-n tai sen diakriitin yläpuolella.

Käsittääksemme biija-mantrana eli siemen-mantrana (semanttisesti merkityksettömänä tavuna)
om'ille on ihan oma (heh-heh) merkkinsä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Om#mediaviewer/File:Om.svg


« Viimeksi muokattu: 23.08.2014 11:16:49 kirjoittanut sideman » tallennettu
t.touhula
Astroholisti
*****
Viestejä: 1368



Profiili
« Vastaus #25 : 23.08.2014 10:53:26 »

Mitä edellä totesimme e:stä pätee myös o-äänteeseen. Se on a-äänteen ja u-äänteen sulautuma.

o  ओ  om [oom]  म्  (käännetään esim. sanalla amen)


Käsittääksemme biija-mantrana eli siemen-mantrana (semanttisesti merkityksettömänä tavuna)
om'ille on ihan oma (heh-heh) merkkinsä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Om#mediaviewer/File:Om.svg



Katsopas, löytyy taas uusi vihje, mistä russijat on ottaneet E.n lausuman, joka on melkein sama kuin tuo kuvaamasi, yliavoin O. ELi esim. Eldanka-järven jää, on taakse jäänyttä elämää...
Kuuluisi olla Joldanki -järven jää... Jne. Eli vasemmalle osoittavat 'e'n sakarat ovat merkki venäjän kielessä suomalaisittain lausuttavasta e'stä, oikealle, eli suomalaisittain kirjoitettu E sensijaan lausutaan yliavoimena = yliavoin O.
Elena kuuluisi tämän ohjesäännön mukaan lausua Jolena tai Jolana, mutta minkäs tälle...

Kiitos jälleen tekstistäsi Sideman. Aina niistä opin lisää ja tulee tällaisia johdannaisia.

Itse kielestä, jota selität en ymmärrä höykäsen pöläystä, mutta oivalluksia... niitä syntyy tuhkatiheään.

Danke schön! Ja pari syvää niiausta, sellaista rukousniiausta!  angel  smitten
tallennettu

Vapaus - mikä ihana sana!
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #26 : 23.08.2014 11:13:46 »


Danke schön! Ja pari syvää niiausta, sellaista rukousniiausta!  angel  smitten

Minulle tämä on mm. aivottoman pörssikurssien toljottamisen vastapainona jotakin näpertelyä ajankuluksi. Olen
hieman yllättynyt, että edes tällaisen kiinnostuksen on tämä aikaansaanut...

 Shocked
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #27 : 23.08.2014 11:43:01 »

Kokeile, kykenetkö tunnistamaan muutamien planeettain sanskrit-nimet devanaagarii'na.
Kaikkia kirjaimia noissa ei ole vielä esitelty...


suurya (suurja, [Rg-vedassa {rig-veeda} : suuria] Aurinko)
man.gala (mang-gala, Mars)
shukra (Venus)
shani (Saturnus)
budha  (Merkurius)

Eri järjestyksessä:

शनि (sha-"in")

 मङ्गल

 सूर्य

 बुध

  शुक्र

« Viimeksi muokattu: 23.08.2014 13:09:23 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #28 : 24.08.2014 10:46:40 »


Konsonantin jälkeinen diftongi ai:

 shai   शै     shaiva  शैव   (Shiva 'n {  शिव 'n } palvoja tai seuraaja)

  दैव   daiva  (nuhanenän käännös: daivaallinen; siis: taivaallinen)   coolsmiley


Konsonantin jälkeisen
ai-diftongin diakriitti on siis "tuplakoukku" konsonanttimerkin
yläpuolella. Vertaa tätä "kurssimme" alkupuolella esiteltyyn "sananalkuiseen" ai-diftongiin!

Diftongi ai edustaa varhemman kielimuodon diftongia aai...
« Viimeksi muokattu: 24.08.2014 11:16:24 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #29 : 24.08.2014 11:25:14 »


Tulen merkit:

Oinas        मे    meSa (meesha; tätä toista suhu-ässää ei ole vielä esitelty...)

Leijona     सिं     siMha    (lausuttaneen osapuilleen kuin sing-ha*...)

Jousimies      नु     dhanu

(dh on ns. mahaa-praaNa {"iso-hönkä"}  versio d-konsonantista; dh edustaa siis yhtä äännettä
vaikka se latinalaisin kirjaimin on "pikku pakko" kirjoittaa kahdella eri merkillä!)


* Piste ässän yläpuolella edustaa anusvaaraa** (M); se on nasaaliäänne, jonka ääntämys riippuu fonotaktisista seikoista
eli äänneympäristöstä, toisin sanoen siitä, mitkä ovat sitä seuraavan konsonantin foneettiset piirteet, krääk...

** Ei anus-vaara vaan anu-svaara, ehhe-hehhe...
« Viimeksi muokattu: 24.08.2014 11:57:09 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 5
  Tulostusversio  
 
Siirry: