Noniinh, nyt voisin pistää tähän niitä mitä olen muistion perälle koonnut. Jotenkin näiden pohtiminen availee mulle nyt paljon ajatuksia, pitää sellainen omakohtainen avautumisviesti vielä jossain vaiheessa kirjoitella.
Kiitos Lillille tuosta linkistä, mielenkiintoista luettavaa.
On varmasti vaikea tietää johtuuko mikäkin synnynnäisestä seikasta vai mistä, siksi näitäkään ei tosiaan kannata itse lähteä diagnosoimaan itselleen (tai lapselleen varsinkaan!). Monet näistä alla kuvatuista piirteistä voivat ihan hyvin liittyä johonkin muuhun kuin kiintymyssuhdemalliin, tai niitä kaikkia ei ilmene. Huomiona se, että nämä aktivoituvat useinmiten vain kiintymyssuhteisiin liittyvissä tilanteissa, eli esimerkiksi takertuvan mallin epäselvä tapa kertoa ilmenee vain kerrottaessa näistä kokemuksista, muuten henkilö voi olla hyvinkin selkeä puhuja.
Omatakseen turvallisen kiintymysmallin ei tarvitse myöskään olla täydellinen ja täyttää koko alla olevaa listaa, vaan kaikenlaista käsiteltävää elämässä silti on. Lapsuuden kiintymysmallista puhuttaessa riittää myös, että on ollut yksikin aikuinen, johon kiintyä turvallisesti. Tällöin myös paljon kielteisiä asioita lapsuudessaan kokenut voi olla turvallisesti kiintynyt ja käsitellä näitä kielteisiä asioita turvallisen kiintymysmallinsa kautta. Kiintymysmalli on voinut myös oman kehittymisen ja uusien positiivisten kokemusten kautta muuttua turvattomasta turvalliseksi. Lisäksi turvattomienkaan kiintymysmallien ei tarvitse ilmetä kielteisimmässä muodossaan (vaikka joskus toki niinkin on), vaan ne voivat olla osa ihan hyvää ja onnellista elämää. Nämä vain kuulostavat usein niin kielteisiltä, mutta ei niiden tarvitse olla.
Olen koonnut nämä tähän nyt aikuisen näkökulmasta. Ensimmäiseksi olen hahmottamista auttamaan laittanut nuo vauvavuoden esimerkit niille, joille nämä mallit eivät ole tuttuja. Muuten näissä ei tarvitse jämähtää sinne lapsuuden kokemusten ruotimiseen pelkästään (ellei juuri se sitten satu kiinnostamaan), antavat miettimistä muuhunkin. Mutta noista vauvavuoden esimerkeistä vielä ties kuinka monennen kerran, älkää diagnosoiko itseänne äitinä/isänä, nämä ovat todella lyhyitä ja yksinkertaistettuja esimerkkejä! Kuka tahansa on joskus väsynyt, eikä jaksa aina olla läsnä. Ja jos ei jaksa, niin se hyvinvoiva vanhempi on lapselle aina parempi vaihtoehto kuin väkisin yritetty "hyvä" kasvatus. Vanhemman käyttäytymiseen ja suhteeseen on aina vaikutusta myös sillä millainen lapsi on esimerkiksi temperamentiltaan. Ns. helpon vauvan tarpeisiin voi olla helpompi vastata (ellei sitten olekin päinvastoin, jos pitäisi osata pienen pienistä merkeistä lukea mitä vauva tarvitsee), puhumattakaan siitä taas jos vauvalla on kovia vaivoja mihin ei edes pysty vaikuttamaan ja väsyy itse unenpuutteessa.
Alkuläpätykset sikseen, tässä tätä yhteenvetoa malleista:
turvallinen- vauvavuoden esimerkki: vauvan itkuun ja tarpeisiin on vastattu, hoitaja on ollut emotionaalisesti läsnä ja auttanut vauvaa käsittelemään sekä kielteisiä että myönteisiä tunteita peilaamalla niitä vahvistetusti takaisin (vahvistettu peilaaminen = hoitaja tunnistaa vauvan tunnetilan ja peilaa sen takaisin tilanteeseen sopivaksi muutettuna, esim. "olet nyt surullinen, mutta se helpottaa kohta")
- myönteinen käsitys itsestä ja myönteinen käsitys toisista
- luottaa saavansa apua tarvitessaan, jolloin uskaltaa toimia itsenäisesti ja auttaa myös muita
- osaa arvioida toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita, ymmärtää toista sekä loogisesti että tunnepohjalta
- muista erillinen oma identiteetti, osaa ymmärtää miksi häntä on kohdeltu niin kuin on kohdeltu, eikä syytä tai alistu
- on valmis muuttamaan sen hetkisiä käsityksiään
- palautuu esimerkiksi muussa elämässään kohtaamastaan stressistä läheisen ihmissuhteen avulla, läheinen ihmissuhde auttaa käsittelemään ongelmia
käytännön ilmenemisiä:
- kun sanoo kokemustensa olevan hyviä/huonoja/mitä vain, perustelee tätä uskottavilla ja osuvilla kertomuksilla (vrt. "minua rakastettiin, äidilläni oli esimerkiksi sellainen oma hassuääni, jolla hän osasi lohduttaa minua kun olin surullinen")
- kertoo kokemuksistaan uskottavasti ja ymmärrettävästi
- kuvaa muita ihmisiä ymmärtävästi, ei syyttävästi tai nojaten jonkun toisen kaikkitietävään auktoriteettiin
- ei pelkää puhua negatiivisista kokemuksista
- on avoin uusille mielipiteille keskustelun aikana
etäistävä/välttelevä- vauvavuoden esimerkki: vauvan itkuun ja hätään ei ole vastattu, hoitaja on usein ollut olematta emotionaalisesti läsnä tai hoitaja on peilannut vauvan tunnetilat vääristyneesti, esim. systemaattisesti ollut huomioimatta vauvan kielteisiä tuntemuksia ja peilannut päälle myönteisiä tunteita
- myönteinen käsitys itsestä, kielteinen käsitys toisista
- eli ei luota saavansa muilta apua tarvitessaan
- vaikea käsitellä negatiivisia tunteita ja sitä, että itse tarvitsee muita
- itsenäisyyden ihanne, korostuneen hyvän oloinen itsetunto
- ei halua/pysty pyytämään apua, käsittelee asiat mielummin yksin kuin muiden kanssa, ei hae turvaa muista, ahdistuessaan ottaa etäisyyttä muihin
- myönteinen käsitys itsestä syntynyt omien saavutusten kautta, joko ei arvota ihmissuhteissa tulleita kokemuksia tai yrittää olla ajattelematta niitä eheytyäkseen
- koska myönteinen käsitys itsestä rakentuu omien saavutusten tai ominaisuuksien varaan, voi olla vaikeaa kohdata epäonnistumista tai omaa tyhmyyttä/heikkoutta/huonoutta, voi olla tärkeää luoda itsestään viisas/hyvä kuva ja vaikea myöntää tehneensä väärin
- vaikeus arvioida toisen ihmisen ajatuksia tai tunteita, vaikea ymmärtää sellaista mikä ei kosketa itseä, äärimmillään voi myös "päättää" itse mitä toinen ajattelee tai tuntee, lievimmillään ei ajattele asiaa tai ei välitä
käytännön ilmenemisiä:
- vaikeus muistaa kiintymyssuhteeseen liittyviä (lähteessä lapsuuden) kokemuksia
- tai määrittää kokemuksensa esimerkiksi hyviksi/normaaleiksi, mutta kuvailee tätä hyvää/normaalia jotenkin ulkokohtaisesti tai ristiriitaisesti (vrt. "minua rakastettiin, koska minulle ostettiin paljon vaatteita")
- tai eräässä harvinaisemmassa etäistävän mallin alatyypissä kuvaa muita ihmisiä halveksivasti
- pyrkii normaaliuteen ja kuvaa menneisyyden kokemuksiaan hyviksi tai normaaleiksi
- korostaa, miten kokemukset ovat vahvistaneet häntä
jumiutunut/takertuva- vauvavuoden esimerkki: vauvan itkuun ja tarpeisiin vastattu epäjohdonmukaisesti ja ristiriitaisesti, hoitaja on peilannut vauvan tunnetiloja suoraan, esim. viestimällä omaa ahdistusta itkevälle vauvalle
- kielteinen käsitys itsestä, myönteinen käsitys toisista
- yksin jääminen ahdistaa
- vähättelee itseään
- yrittää jatkuvasti miellyttää kaikkia toisen tarpeita, joka voi johtaa siihen että alkaa pitää toista hyväksikäyttäjänä/ailahtelevana/narsistina/kamalana ihmisenä tms.
- elää vanhoja tunnekokemuksia yhä vahvasti
- vaikeus säädellä tunteita, voimakkaita negatiivisia tunteita
- vaikeus arvioida toisen ihmisen ajatuksia tai tunteita, omaksuu toisen määritelmät itsestään suoraan osaksi minäkuvaansa miettimättä tämän sanojen taustalla olevia motiiveja
käytännön ilmenemisiä:
- kuvaa kiintymyssuhteisiin liittyviä tapahtumia epäselvästi, voi esimerkiksi jättää lauseita kesken tai käyttää sanoja, jotka eivät tarkoita mitään
- sanoo käsitelleensä ongelmansa (vrt. "se on niin kauhea ihminen, että mulla oli kauhea työ käsitellä ne ongelmat mitä se mulle aiheutti"), mutta on yhä voimakkaassa tunnelatauksessa
jäsentymätön/pelokas- vauvavuoden esimerkki: hoitaja on ollut uhkaava tai pelottava, arvaamaton
- kielteinen käsitys itsestä ja kielteinen käsitys toisista
- kaipaa läheisyyttä, mutta kokee ettei sitä ansaitse eikä saakaan
- vaikeus hahmottaa toisen ihmisen ajatuksia tai tunteita, koska sen kohtaaminen on pelottavaa (oppinut, että toiset ajattelevat itsestä kielteisesti tai joskus äärimmillään jopa haluavat vahingoittaa)
- koska ei uskalla hahmottaa toiselle omaa mieltä, voi pitää ihmisiä kasvottomina samankaltaisena (robottimaisesti toimivana) joukkona, kuvitella ja olettaa mitä toinen ajattelee tai tuntee, tai kehittää fantasioita
käytännön ilmenemisiä:
- kertoo kokemuksistaan välillä epäloogisesti tai epäuskottavasti