... tai ehkä omasta tasapainottumisesta tai sitten molempien yhdistelmästä?
Tämän kirvoitti kokemukseni siitä rauhanmeditaatiosta nyt eilen 21.9.2014 ja sitä edeltänyt Om-meditaatio (kuvaus jäljempänä) jonka tein keväällä 2013, siis puolisentoista vuotta sitten. Hämmentävää on se miltä ne tuntuivat verrattuna kahteen paljon meditaatiota sisältäneeseen kurssiin vuosina 2001 ja 2002, joissa molemmissa vietettiin myös 2 vuorokautta hiljaisuudessa.
Nuo kaksi kurssia olivat siis 13 ja 12 vuotta sitten, jolloin olin omassa tasapainottumisessani myös vielä aika keskeneräinen enkä ollut vielä ruvennut tekemään energiahoitoja tms. Neljän ja viiden päivän kurssit olivat siis täynnänsä harjoitteita, erilaisia meditaatioita ja molemmissa vietettiin pari vuorokautta hiljaisuudessa. (Kyseessä olivat Art of Living jatkokurssit.) Sen lisäksi että sain niistä työkaluja omaan arkipäivääni, panin myös merkille miten upea olo niistä tuli ja etenkin sen miten minun kinesteettisesti suuntautuneen oli kerrankin helppoa istua liikkumatta paikallaan. Huomionarvoista oli myös se, että kun parin vuorokauden hiljaisuus olisi pitänyt päättää sanomalla vaikka joku yksi sana, niin minä moottoriturpa olisin halunnut vain jatkaa hiljaa oloa ja mielikin oli aivan hiljainen ja tyyni. Koin ensi kertaa elämässäni tilan, joka oli yhtä aikaa iloinen mutta rauhallinen - aiemmin iloisuus oli ollut jollain tasoin hermostuneen sävyistä, vaikka olisi aitoa ollutkin. Tämä tila kesti useita päiviä.
Noh, nyt päästään sitten itse asiaan:
Kevään 2013 Om-meditaatiossa (joka ei ole perinteinen meditaatio ollenkaan, vaan fyysistä liikettä, tunnepurkua ja sensellaista sisältänyt) jätti vähintään yhtä voimakkaan hiljaisuuden ja rauhallisen ilon tunteen parin tunnin kestonsa jäljiltä, kuin yli 10 vuotta aiemmin tehty monen päivän kurssi parin vuorokauden hiljaisuuksineen. Olipas voimakas tekniikka, ajattelin silloin, siis puolitoista vuotta sitten. Mutta eipäs ehkä ollutkaan kyse siitä tekniikasta ollenkaan, sillä:
Eilen kävin siis siellä rauhanmeditaatiossa, jonka kuvaus tuolla tapahtumat-alueella. Lyhyt bhastrika-hengitysharjoitus ja yksinkertaisin mahdollinen noin vartin erittäinkin ensikertalaisille meditaatiosta mitään tietämättömille tarkoitettu alusta loppuun sanallisesti ohjattu meditaatio jättivät jälkeensä yhtä voimakkaan hiljaisuuden ja rauhallisen ilon tuntemuksen, kuin Om-meditaatio puolitoista vuotta sitten ja myöskin nuo pitkät kurssit hiljaisuuksineen yli 10 vuotta sitten!
Tulinkin siihen tulokseen, että homma ei ole kiinni niinkään siitä mitä tehtiin ja miten pitkään tehtiin, vaan siitä että olen itse tasapainottunut, mutta ennen kaikkea siitä että värähtelyt ovat kovasti nousussa. Voisi toki olla, että tämä on 50/50 omaa kehitystä/tasapainottumista ja värähtelyjen nousua, mutta koska tuosta Om-meditaatiosta on vain puolitoista vuotta ja olen ollut melkoisen hyvin tasapainossa jo silloin, niin pistäisi kyllä ihan vain värähtelyjen nousun ansioksi sen että nyt eilen vartin pikku meditaatio toi saman olon kuin puolitoista vuotta sitten parin tunnin sekä fyysisesti että henkisesti aika rankka harjoite.
Sitähän minä olen täällä kirjoitellutkin välillä, että värähtelyjen nousu tekee sen, että tavalliset pulliaiset voivat puolivahingossa tehdä asioita joita varten ennen piti kiivetä selibaatissa paastoamaan vuorenhuipulle vuosikymmeneksi.
Mutta tämä oli kyllä aika hurjan voimakas kokemus ja innostaa tekemään asioita myös itsekseni: Kinesteettisenä en ole mikään istumameditaatioihminen (vaikka sellaisestakin kävin erikseen kurssin tuon 2002 jutun yhteydessä) enkä ole sitä tehnyt oikeastaan ollenkaan, vaan minun meditaationi on ollut fyysisen liikunnan yhteydessä tapahtuvaa. Nyt tulee kuitenkin semmoinen tunne että ehkä kannattaisi taas sitä istuskeluakin tehdä aina välillä, kun värähtelyjen nousu on tuonut siihen tuommoiset tehot, joita siinä ei ollenkaan ollut silloin aiemmin.
Että tämmöisiä kokemuksia. Toki olen huomannut myös energiahoitoja antaessani hoitojen kulkevan jotenkin voimakkaammin ja synkronismin vasteajat ovat lyhentyneet koko ajan, mutta ne eivät ole olleet ilmiöinä yhtään näin hyvin havaittavia. Olo oli eilisen jälkeen semmoinen 'VAU!' ja hyvä olo jatkuu vielä tänäänkin. Tässä olen nyt vähän hämmentynyt mutta onnellinen.
Onko teillä muilla omakohtaisia kokemuksia siitä miten värähtelyjen nousu on vaikuttanut omaan elämäänne tai energeettisiin tms. asioihin mitä teette?