Sister of Night
|
|
« : 21.05.2006 14:42:42 » |
|
Sunnuntaita Astrolaiset!
Täällä on ennenkin ollut noita koskettavien runojen ketjuja, ja nyt olisi hakusessa taas tietynlaisia runoja.
Tilanne on siis se, että rakas mummoni nukkui pois toissaäivänä. Tässä on viikonloppu mennyt lähinnä asiaa käsitellessä, mutta tietysti myös käytännön järjestelyt, kuten hautajaiset on mielessä.
Puhuttiin perheen kanssa, että perinteisten kistillisten hautajaisten lomaan olisi kiva saada vähän "laajempaa" katsantokantaa iänikuisten Isä meidän -rukousten sekaan. (mummokaan kun ei ollut mikään kristitty sanan varsinaisessa merkityksessä). Ajateltiin, että siellä voitaisiin lukea muutama kaunis runo. Itselläni on muutama mielessä, mutta jos teillä on jotain kauniita runoja mielessä, niin jakakaa ne ihmeessä täällä foorumilla.
Kiitos!
|
|
|
tallennettu
|
- Muistuta mua, että mä etsisin valoa. - Mitä? - Muistuta mua, että mä etsisin valoa. - Okei. Tauko - Muista etsiä valoa. - Ei vielä, tollo. - Millos sitten? - Sitten kun mä olen unohtanut sen. - Okei.
|
|
|
valonkantaja
Vieras
|
|
« Vastaus #1 : 21.05.2006 15:07:15 » |
|
Tämä on mielestäni erittäin kaunis... Vanha irlantilainen rukous. Tasoittukoot tiet jalkojesi edellä Olkoon tuuli sinulle myötäinen Valaiskoon aurinko lämpimästi kasvojasi Putoilkoot sadepisarat lempeästi pelloillesi Ja siihen asti kunnes jälleen tapaamme Pitäköön Jumala suojaavan kätensä sinun päälläsi
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
valonkantaja
Vieras
|
|
« Vastaus #2 : 21.05.2006 15:08:54 » |
|
Ja pitääpi vielä lisätä, että lämpimät osanottoni ja voimia surun läpikäymiseen ja käytännön järjestelyihin.. *halaus*
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
valonkantaja
Vieras
|
|
« Vastaus #4 : 21.05.2006 16:37:17 » |
|
Tässä on vielä tällainen simppeli, mutta kaiken sisälläänpitävä Nils-Aslak Valkeapään muistolause, jonka äitini luki isän hautajaisissakin. Siksi aivan erityisen rakas minulle.
Lähden, jotta tulisin. Menen kauas, jotta lähellä olisin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
windwind
Vieras
|
|
« Vastaus #5 : 21.05.2006 16:39:43 » |
|
Dylan Thomas - And death shall have no dominion
And death shall have no dominion. Dead men naked they shall be one With the man in the wind and the west moon; When their bones are picked clean and the clean bones gone, They shall have stars at elbow and foot; Though they go mad they shall be sane, Though they sink through the sea they shall rise again; Though lovers be lost love shall not; And death shall have no dominion.
And death shall have no dominion. Under the windings of the sea They lying long shall not die windily; Twisting on racks when sinews give way, Strapped to a wheel, yet they shall not break; Faith in their hands shall snap in two, And the unicorn evils run them through; Split all ends up they shan't crack; And death shall have no dominion.
And death shall have no dominion. No more may gulls cry at their ears Or waves break loud on the seashores; Where blew a flower may a flower no more Lift its head to the blows of the rain; Though they be mad and dead as nails, Heads of the characters hammer through daisies; Break in the sun till the sun breaks down, And death shall have no dominion.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Risama
Kohtuuastroilija
Viestejä: 217
|
|
« Vastaus #6 : 27.05.2006 11:23:40 » |
|
Otan lämpimästi osaa suruusi ja toivotan paljon voimia! *halaus*
Tässä on Elina Pohjanpää-Siimeksen kirjoittama runo vuodelta 1994:
"Mikäpä minun on lähtiessä, kun Suuri Rakkaus siivittää lentoni tuntemattomaan! Mikäpä minun on lähtiessä. Koko elämäni on hyvyyttä ja rakkautta ollut ympärilläin. Mikäpä minun on lähtiessä sillä suurin kaikista on Rakkaus.
Niin kauan kuin on mahdollista siunaavat ajatukseni ympäröivät kaikki rakkaani, ympäröivät kuin apilan tuoksu kotonamme niityllä, kuin haavan lehtien havina tai leivosen liverrys. Suuri Rakkaus,suurempi kuin avaruus! Mikäpä minun on lähtiessä."
|
|
|
tallennettu
|
Anna minulle rohkeutta muuttaa ne asiat, jotka voi ja täytyy muuttaa; anna minulle voimaa myöntää ne asiat, joita ei voi muuttaa; ja anna minulle viisautta erottaakseni, mikä kumpaankin on. - Franciscus Assislainen -
|
|
|
täysikuu
|
|
« Vastaus #7 : 27.05.2006 11:33:47 » |
|
Tässäpä yksi ajatelma
Yö ei ole pelottava. Yö on levon aika Kun me lähdemme tästä elämästä olemme pieniä, väsyneitä lapsia, joita oma suojelusenkelimme muiden hyvien enkeleitten kanssa seuraa. Emme enää ole vanhuksia, olemme pieniä lapsia, Jumalan käsiin annettuja.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Sister of Night
|
|
« Vastaus #8 : 28.05.2006 10:50:53 » |
|
Ihania runoja rakkaat ihmiset. Hautajaiset on ensi perjantaina, lähettäkää siihen voimia. *halaus teille*
|
|
|
tallennettu
|
- Muistuta mua, että mä etsisin valoa. - Mitä? - Muistuta mua, että mä etsisin valoa. - Okei. Tauko - Muista etsiä valoa. - Ei vielä, tollo. - Millos sitten? - Sitten kun mä olen unohtanut sen. - Okei.
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #9 : 28.05.2006 10:59:43 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #10 : 28.05.2006 11:06:10 » |
|
Tässäpä vielä muutama sopiva runo: Takaisin tähtivaloon on matkasi päättynyt.
Nyt kevyin jaloin kuljet ikuisen kirkkauden valtakunnassa enkelinsiipien suojassa.
Kun rakkaamme lähtevät pois emme enää näe heitä mutta tunnemme heidän läheisyytensä kuulemme heidän äänensä kannamme sydämissämme heidän muistoaan.
Rakkaus ei koskaan kuole. Muistot ovat ikuisia.
Enkelin kaltaisia ovat rakkaamme kuoltuaan. Hipaisevat sydäntämme ovat yhä vierellämme.
-Maria Alstedt-
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
valonkantaja
Vieras
|
|
« Vastaus #11 : 28.05.2006 15:01:44 » |
|
Rakkauden enkeli runosi toi kyyneleet silmiini... Olen nähnyt isästäni nyt kahtena peräkkäisenä yönä unta, toisessa unessa hän puhui jotain serkkujeni tilanteesta. Sitten sainkin eilen kuulla äidiltäni, että serkkuni on saanut keskenmenon 25.:llä raskausviikollaan... Siitä on vuosi kun hänen siskonsa sai keskenmenon viikkoa ennen laskettua aikaa. Silloin sitä ennen äiti oli nähnyt unen kuinka isä ja tämä serkkujemme isä (joka on myös kuollut) olivat värikkäässä lastenhuoneessa ja isällä oli nyytti kainalossaan ja isä sanoi "hänestä pidetään huolta". Todellakin, isä kulkee rinnalla ja tulee uniin kertomaan tuollaisista asioista... Se on todella liikuttavaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Oikku67
Vieras
|
|
« Vastaus #12 : 28.05.2006 16:39:58 » |
|
Runoa minulla ei ole, mutta
VOIMAHALEJA JAKSAMISEEN!! (http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/s020.gif)
Oikku67 (http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/s020.gif)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rakkauden enkeli
Vieras
|
|
« Vastaus #13 : 30.05.2006 22:30:34 » |
|
Rakkauden enkeli runosi toi kyyneleet silmiini... Olen nähnyt isästäni nyt kahtena peräkkäisenä yönä unta, toisessa unessa hän puhui jotain serkkujeni tilanteesta. Sitten sainkin eilen kuulla äidiltäni, että serkkuni on saanut keskenmenon 25.:llä raskausviikollaan... Siitä on vuosi kun hänen siskonsa sai keskenmenon viikkoa ennen laskettua aikaa. Silloin sitä ennen äiti oli nähnyt unen kuinka isä ja tämä serkkujemme isä (joka on myös kuollut) olivat värikkäässä lastenhuoneessa ja isällä oli nyytti kainalossaan ja isä sanoi "hänestä pidetään huolta". Todellakin, isä kulkee rinnalla ja tulee uniin kertomaan tuollaisista asioista... Se on todella liikuttavaa. Oih...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Sister of Night
|
|
« Vastaus #14 : 31.05.2006 10:08:28 » |
|
Kiitos ihanista runoista!
Mummo on todellakin ollut tosi vahvasti läsnä näinä viikkoina meidän koko perheen elämässä. Samana päivänä kun hän kuoli, mulla alkoi tulla todella "omituisia" lintukokemuksia. Asuntoni sisäpihan asfalttiviidakossa asuva satakieli tuli laulamaan koko päiväksi ikkunalleni kun poltin siinä kynttilää ja surin (toisaalta myös iloitsin) mummon poismenoa. Äiti kertoi mummon kuoleman jälkeisinä öinä heränneensä käen kukkumiseen. se oli kukkunut kun viimistä päivää ja tosi kovaa. Näinä viikkoina mitä omituisimmissa paikoissa yht äkkiä jokin pikkulintu on lehahtanut luokseni tuijottelemaan.
Juteltiin näistä äipän kanssa, ja äippä sanoi heti, että mummohan ei ollut mikään eläinrakas ihminen. Ainoat mistä hän todella välitti, oli pikkulinnut ja eritoten varpuset, joita asui hänen kotitalonsa orapihlaja-aidassa.
Eilen kävi kiva juttu kun istuin merenrannassa penkillä, ja vellomassa suruisissa aatoksissani. Sitten kävin ajattelemaan, että mummo, tuu nyt vähän lohduttamaan minua. Ei kesänyt kauaakaan kun kaksi varpusta pyrähti siihen penkin viereen oleilemaan. Toinen lähti aika pian, mutta toinen tepasteli ees taas penkin edessä ja tuijotti minua.
Olen varma, että mummohan ne siihen lähetti. Hän lähettelee noita lintuja nyt sitten meitä moikkaamaan, koska vielä on liian aikaista olla kunnolla yhteydessä tuolla toisilla tasoilla.
Onko teillä vastaavanlaisia kokemuksia?/color]
|
|
|
tallennettu
|
- Muistuta mua, että mä etsisin valoa. - Mitä? - Muistuta mua, että mä etsisin valoa. - Okei. Tauko - Muista etsiä valoa. - Ei vielä, tollo. - Millos sitten? - Sitten kun mä olen unohtanut sen. - Okei.
|
|
|
|