Riippuu, onko esim. suhde jo konkreettinen ja pitkällä, ja sen jälkeen toinen osapuoli, esim. lähtee opiskelemaan.
sitten on sitä uskoa, että *on vain tilapäistä*. ja valmis kestämään ne ajat (
)
koska sehän on vain tilapäistä.. ja miksi sen takia luovuttaa (kuiskuttelee saturnus!)
Sitten jos esim. puoliso muuttaisi toiseen kaupunkiin, tai vaikka toiseen maahan töihin, ja itse ei ole kykeneväinen tai ei pysty muuttamaan perässä. niin siinä kohtaa suhde rakoilee. vaikka se toinen osapuoli kävisikin luona, aikaajoin, vaikkapa viikonloppuisin, tai pari päivää viikossa. tai itse kävisi toisen luona...Mulle kävisi niin, että alan automaattisesti itsekin luomaan omaa erilaista elämää, ja mitä pidemmäksi aikavälit käy, en osaa enää yhdistää kumppania yhteiseen elämään. eli tiet erkanee.
mutta suhteen aloitus etäisyyksineen varsinkin netin välityksellä. ei onnistu, ellei se konkretisoidu jossain vaiheessa.
LIVe-kontakti=konkretisoituminen. Aluksi joo, mutta jos ei mitään tapahdu pidemmällä aikavälillä...niin ei.
desc: kalat = unelmat, illuusio, toiveet
= saa ollakin sitä ilmarakoo, välimatkaa = ideaalisuus
mutta sitten tulee
(ja
) mitkä laittaa jarrut, ja järkeilee, että sitä konkreettisuutta tarvitaan.
ideaalisuus ja unelmat ei enää riitä, vaan tarvitaan fyysistä kontaktia.
luo vielä sitä intensiivisyyttä. että ei vaan jaksa ikuisuuksiin sitä ideaalisuutta, vaan fyysistä olemusta. Läsnä olemista.
ja siinä kohtaa tulee turhautuminen. ja game is over.