Muutaman päivän "mietin" tätä aihetta..
Muistan kun 15-vuotiaana olin varma, ettei kannata elää kolmekymppiseksi, koska sit on elämä ohi.. ryppyjä ja "kaikki" sen 15 cm alempana..
Nooh, "ihme" on tapahtunut.. Haluan elää todella vanhaksi, tahdon nähdä poikani kasvavan mieheksi..
Tulkoon rypyt.. jokainen niistä kertoo minusta ja eletystä elämästä.
Roikkukoon kaikki alempana, onhan meillä nykyisin peppua kohottavia pöksyjä ja sukkiksia, push up-liivejä ym. Onneksi en ihan vielä ole niitä pöksyjä tarvinnu, mut hyvä tietää et apu löytyy.
Toivon vain, että vanhana saisin olla suht terve ja järjissäni, enkä taakaksi kenellekään.. Sukumme naiset ovat lähes kaikki eläneet n.90-vuotiaiksi ja pärjänneet kotona loppuun saakka.
Surullisen paljon yksinäisiä vanhuksia käy työpaikallani selvästi hakemassa jonkun kontaktin toiseen ihmiseen. Minä jutustelen heidän kanssaan minkä voin ja ehdin. Osa valittaa kun lapset/lapsenlapset ei käy, toiset kertovat kuinka käyvät kerhoissa ym. täyttämässä päiviensä yksinäisyyttä. Kunnioitan heitä.. elämänkokemus loistaa heistä, kun puhuvat ihan arkisista asioistaan..
(http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/s020.gif)
Oikku67 (http://www.cosgan.de/images/midi/figuren/d020.gif)