seuraava »

[Liinu65]

Onko joku lukenut tämän kirjan? Onko ihan huuhaata? Luin ja olin innoissani, vaikka toisen puolen ihanuus tuntui yliampuvalta. Sitten googlasin, mitä kirjailijasta sanotaan: ei mitään hyvää. Nyt en tiedä, mitä ajatella.

[Ritsa]

Ei ole mitään hajua minkälainen kirja tuo on. Mutta kannattaa mielestäni kaikista opeista ja tiedosta ottaa itselleen se, mikä sopii omaan maailmankuvaan lisättäväksi parhaiten. Itselläni on mausteita joka puolelta maailmankuvassa ja uskossani. Eli pidä mieli avoinna niille jutuille mitkä resonoivat kanssasi ja jätä ne sivummalle jotka eivät. Niistäkin voi myöhemmin löytyä jotain järkeä, vaikka ei ehkä tällä hetkellä.. tai sitten ei. Tuokin kirja on varmasti monella tapaa avartava, mutta voi olla silti kapeakatseinen vaikkapa sinun näkemyksiisi nähden. Ei sitä silti tarvitse kokonaan tuomita, vaikka loppu olisikin outoa tai jos muut sanovat, että se on huono. Tuossahan sinulla syntyy melkoinen ristiriita, kun innostut ensin ja olet jollain tavalla samaa mieltä asioista ja sitten loppu ja muiden mielipiteet saivat sinut epäilemään itseäsi. Turhaan epäilet, kuuntele vain sydäntäsi.

[Tigerwoman]

Älä ammu viestintuojaa.

Asia voi olla okei, vaikka ihminen on keskeneräinen. Kuka, tai millainen ihminen, olisi riittävän hyvä ja hyväksyttävä tuomaan näkemyksiään esiin?

[Eklektikko]

Suht kaikki ihmisten kirjoittamat kuvaukset verhon toisesta puolesta joita olen lukenut ovat olleet täynnä tämän fyysisen tason harhaa. Moniulotteinen universumi ei ole lainkaan samanlainen kuin tämä neliulotteinen keinotekoinen pelikenttä, jonne ihmisiksi inkarnoidumme.

Uskon itse että verhon toisella puolella palaamme osaksi Jumalaa, jonka 'soluja' sielumme ovat. Ja kun moniulotteinen on sitä että asiat ovat yhtä aikaa äärettömän monta ja yksi ainoa (Jumalakin on minun uskoni mukaan tällainen), niin mikään mitä verhon toisella puolella on ei edes ole ihmiseksi inkarnoituneen aistein tai aivoin edes tajuttavissa tavalla, jonka voisi kirjottaa tekstiksi. Verhon toisella puolella ei myöskään ole minkäänlaisia hierarkioita, sillä kun kaikki on yhtä aikaa äärettömän monta ja yksi ainoa, miten niitä edes voisi olla.

Se mitä näistä kirjoituksista välittyy totena on autuus ja rakkaus. Kaikki muu on söpöä ja liikuttavaa yritystä tulkita moniulotteinen ihmisen fyysisen tason harhan 'silmälasien' lävitse.  Asian hahmottaneet kirjoittajat sanovatkin ihan itse, että verhon toista puolta ei edes voi kuvailla tajuttavalla tavalla.

[Liinu65]

Kiitos kommenteista.